on henkilöstöosaamisen ammattilaisille suunnattu lehti, jossa käsitellään henkilöstön kehittämiseen, hyvinvointiin ja muutoksen edistämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita.
Lue e-lehti

HR viesti 2/2017

Nurmijärvellä kehitetään mallia, jonka avulla työpaikalla kytevät konfliktit saadaan nitistettyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nurmijärven kunnan työhyvinvointisuunnittelija Tiina Nurmi ja henkilöstöpäällikkö Leena Ojala sanovat yhteen ääneen, että arjen esimiestyö on avainasemassa ristiriitojen ennaltaehkäisyssä. Pohdimme miten narsisti työyhteisössä voi vaikuttaa työtovereihin ja työntekoon. Toimittajamme vieraili myös Tieto Oyj:n uudessa pääkonttorissa Espoossa, jossa uudistetun monitilatoimiston tilat ovat yhdistelmä ratkaisuja, joissa teknologian hyödyntämisellä on myös tärkeä rooli. Lehti käsittelee myös muun muassa yrityskulttuuria, osaamisen kehittämistä henkilöstöalalla sekä kiky:ä eli kilpailukykysopimusta.

lue lehti » | sisällysluettelo » | lataa pdf-versio lehdestä (11.8 Mb)  »
Tilaa!

 

Irmeli Kalliosalmi
kehittämispäällikkö, HR-koulutukset, Markkinointi-instituutti

HR-osaamisen ja -koulutuksen ammattilainen, joka rohkaisee HR-asiantuntijoita hankkimaan vahvan HR-osaamisen ja liiketoimintaymmärryksen, jotta HR voi parhaiten tukea organisaation ja yksilöiden menestystä. Irmeli luonut HR-ammattilaisten koulutuspolun, johon sisältyy tutkinnot henkilöstöassistenteille, henkilöstöpäälliköille ja henkilöstöjohtajille. Hän innostuu henkilöstöjohtamisosaamisesta, joka tukee organisaation liiketoimintaa.



PYSÄHDY! – Reflektoiva yksilö ja organisaatio oppivat

"Reflektoinnin lopputuloksena saan nyt tuntea iloa siitä, että olen oppinut paljon uutta ja minulla on enemmän annettavaa työyhteisölleni. Tuo lause tekisi mieleni lihavoinnin lisäksi laittaa tikkukirjaimilla ja maalata punaiseksi."

Näin kirjoitti eräs Henkilöstöpäällikön tutkinnon opiskelija tutkintoon kuuluvassa viimeisessä, reflektointipainotteisessa tehtävässään.

Sitaatti kertoo, että ainakin hänen kohdallaan reflektointi on toiminut juuri niin kuin se parhaimmillaan toimii: Hän on vuoden verran ahertanut opintojen äärellä ja tehnyt tehtäviä, jotka hän on kytkenyt omaan organisaatioonsa. Paljon työtä – kaiken normaalin työn rinnalla. Hän on oppinut uusia asioita, lisännyt ymmärrystään ja laajentanut kokonaiskuvaa, niin opintojen kuin koko ajan ympärillä tapahtuvien asioiden avulla.

Kehityksen näkyväksi tekeminen on tärkeää niin hänelle itselleen kuin koko organisaatiolle.

Silti todelliseen kehittymiseen ei riitä vain opiskelu ja uudet ideat: jotta kehityksen saa näkyväksi, edellyttää se pysähtymistä nykyhetken äärelle.

Harkintaa, mietiskelyä ja peiliin katsomista

Sivistyssanakirjan mukaan refleksio tarkoittaa harkintaa, mietiskelyä ja itsensä tarkastelua; reflektointi heijastamista, harkintaa ja mietiskelyä. Ei sinänsä mitään uutta auringon alla, mutta viime vuosina reflektointi on ollut harmillisen vähän esillä puhuttaessa liiketoiminnan kehittämisestä. Olenkin suuresti ilahtunut nyt, kun asia alkaa nostaa päätään.
Työyhteisössä palaute ei ole vain esimiehen ja alaisen välistä, vaan kaikkien tulisi voida antaa – ja myös todella antaa – palautetta toisilleen: esimiesten alaisilleen, työntekijöiden johdolle, kollegoiden vertaiselleen ja myös asiakkaiden yhteyshenkilöilleen.

Itse asiassa reflektointitaito ja reflektiivinen työote ovat keskeisiä niin yksilön kuin organisaationkin kehittymisessä. Kun on kyky, aikaa ja halua pysähtyä tarkastelemaan tapahtunutta ja tapahtuvaa, on mahdollista oppia, kehittyä ja muuttua.

Pysähtymällä selvität, miksi onnistuit tai epäonnistuit

Reflektion tulisi kohdistua niin onnistumisiin kuin epäonnistumisiinkin. Onnistumisten kohdalla on tärkeää analysoida, mikä mahdollisti onnistumisen ja mitkä tekijät olivat läsnä onnistumisessa.

Epäonnistumisten osalta tärkeää on tarkastella, mitä tehtiin, miksi asiat menivät niin kuin menivät (ilman syyllistämistä!), mitä tapahtuneesta voitaisiin oppia ja miten jatkossa vältetään vastaavat tilanteet. Itse asiassa, pysähtymisten myötä tapahtuva hiljaisten signaalien kuuleminen ja tunnistaminen voivat jopa estää epäonnistumisia.

Pysähtyminen ja reflektointi voivat ratkaista jopa organisaation riita- ja konfliktitilanteita. Riitely ja epäsopu tappavat tuottavuuden -webinaarissamme Katja Lundberg ja Saara Remes toivat esiin, että usein epäsovun ja riitelyn taustalla on tilanne, jossa olemme itse sokeita omalle toiminnallemme. Emme huomaa ja ymmärrä oman toimintamme vaikutusta, jolloin kenties jopa tahtomattamme aiheutamme pahojakin asioita.

Pysähtyminen, harkinta ja mietiskely ovat oivallinen työkalu myös ihmisten välisten ongelmien ratkaisuun ja parhaassa tapauksessa jopa ennaltaehkäisyyn.

Pysähtyminen tuo vauhtia kehittymiseen

Vauhtia pysähtymisestä -tutkimuksen mukaan reflektiivisyys on hyödyllistä, sillä se vapauttaa meidät (Hildén, Tikkamäki, Pekola, Saunila, Ukko. Tampereen teknillinen yliopisto. 2014). Tulemme tietoisiksi ajatteluamme rajoittavista uskomuksista ja oletuksista, lannistavasta puheesta ja kapeutuneista rutiineista. Reflektoinnin myötä meille avautuu uutta ymmärrystä ja näköalaa kykyihin ja voimavaroihin, joita emme aiemmin ole huomanneet tai tiedostaneet.

Reflektoinnilla olemme saavuttaneet mahdollisuuden muutokselle.

Jokainen yksilönä voi rakentaa oman tapansa reflektoida. Se voi tapahtua lenkillä, kalenterista varatun tuokion aikana tai päiväkirjaan kirjoitettuna – olennaista on pysähtyä ja tiedostaa asiat. Mieluusti kirjallisena, sillä kun näkee lauseet, voivat ne kertoa vielä enemmän kuin näkymättömät ajatukset, ja lauseisiin voi palata myöhemmin.

Mikä estää pysähtymisen ja reflektoinnin?

Hyvä kysymys, pysähdypä miettimään sitä! Ei tarvitse olla kummoinenkaan ajatustenlukija, kun kuulee korvissaan vastauksen: ”Ei nyt ehdi, on niin kiire ja paljon tekemistä!” Joku viisas on sanonut, että kiireellä on se paha puoli, että se vie paljon aikaa.

Vauhtia pysähtymisestä -tutkimuksen tekijät tunnistivat neljä keskeistä tekijää, jotka vaikuttavat reflektiivisen työotteen toteutumiseen organisaatiossa.

1. Yksilön kyky ja halu tutkia omaa ajatteluaan, tunteitaan ja toimintaansa. Tätä voidaan kehittää esimerkiksi yksilö- ja ryhmävalmennuksella sekä työnohjauksella.
2. Tuki dialogisen vuorovaikutuksen taidoille ja tiloille, joissa avoimin mielin etsitään yhdessä uusia näkökulmia.
3. Esimiesten ja työntekijöiden kannustus tehdä työn arjessa reflektio-kokeiluja, joista löydetään organisaatiolle ja yksilöille sopivia käytäntöjä.
4. Selvitys, edistävätkö vai estävätkö organisaation rakenteet, johtaminen, mittarit ja palkitseminen reflektiivisyyttä. Onko ajattelemaan pysähtyminen ok, ja osataanko syntyvät oivallukset tehdä näkyväksi?

Huuhaahommaako?

Reflektointitaitoa niin yksilön kuin työyhteisön toimintatapana pitää varmasti opetella. Se on kulttuurinen kysymys, joita rakenteiden, prosessien ja toimintatapojen pitää tukea.

Ajattele, kaiken kiireen keskellä pitäisi ehtiä pysähtyä! Huuhaahommaa, sanoo moni.

Minä rohkenen kuitenkin väittää, että tällä huuhaahommalla edistetään oppimista ja kasvatetaan kilpailukykyä.





HR viesti on myös Facebookissa! »»

PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »