on henkilöstöosaamisen ammattilaisille suunnattu lehti, jossa käsitellään henkilöstön kehittämiseen, hyvinvointiin ja muutoksen edistämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita.
Lue e-lehti

HR viesti 3+4/2017

Kognitiotieteen dosentti Minna Huotilaisen mukaan modernin tietotyöläisen tärkein työkalu ei ole läppäri eikä älypuhelin eikä edes mikään sovelluskaupan miljoonasta applikaatiosta. Tärkein työkalu löytyy jokaisella korvien välistä – mutta siitä huolta malttaa pitää ani harva. Pohdimme miten työuupumuksen tunnistaa ja miten sitä voi hoitaa. Käymme läpi suomalaisten työpaikkojen ajankäyttöä ja miten sitä kannattaisi optimoida. Lehdessä käsittelemme myös muun muassa työergonomiaa, yritysten ruokakulttuuria, henkilöstön tuottavuuden kehittämistä sekä työsuhdematkalippujen etuja.

lue lehti » | sisällysluettelo » | lataa pdf-versio lehdestä (17 Mb)  »
Tilaa!

 
Lataa
Tuloksellisen rekrytoinnin opas

blogit
Jean Martin,
kykyratkaisuarkkitehti, CEB

3 keinoa parantaa ehdokaskokemusta »
Ossi Aura,
PhD, strategisen hyvinvoinnin tutkija ja kehittäjä

HPM Dashboard on oikeiden päätösten työväline »
Virpi Ruohomäki,
Työterveyslaitos, työ- ja organisaatiopsykologi ja filosofian tohtori

Näin johdat henkilöstösi monitilatoimistoon - viisi vinkkiä »
Ida Mänty,
Cuckoo Workout –taukotreenisovelluksen toinen perustaja

Tappaako istuminen todella? »
Elina Koskinen,
HRx -tapahtuman markkinointipäällikkö, Talentum Events

Miten saat panostukset HR:n tuottamaan paremmin? »
Jean Martin,
kykyratkaisuarkkitehti, CEB

4 strategiaa rekrytoinnin nopeuttamiseen »
Jean Martin,
kykyratkaisuarkkitehti, CEB

Johtamiseen panostaminen edistää liiketoimintaasi ja uraasi »
Irmeli Kalliosalmi,
Kehittämispäällikkö, HR-koulutukset,
Markkinointi-instituutti

PYSÄHDY! – Reflektoiva yksilö ja organisaatio oppivat »
Hannele Mennala,
PROimpact Oy, perustajaosakas

Paljonko 5 %:n säästö henkilöstömenoissa tarkoittaa yrityksessäsi? »


Marjo Silvo,
Markkinointi-instituutti, palvelu- ja kehitysjohtaja

Osaamispääoma on nostettava investointilistalle »
Anna-Marja Vainio,
PROimpact Oy, perustajaosakas

Pilotista hyötyvät kaikki »
Hannele Mennala,
PROimpact Oy, perustajaosakas

Tiedolla johtamisen vallankumous käynnissä HR:ssä »
Irmeli Kalliosalmi,
Kehittämispäällikkö, HR-koulutukset,
Markkinointi-instituutti

Miten HR tukee toimivaa palautekulttuuria? »
kolumnit
Saara Remes
perustajapartneri,
Sovunrakentajat Oy

Kaikkien konfliktien äiti »
Irmeli Kalliosalmi
kehittämispäällikkö,
HR- ja henkilöstöjohtamisen koulutukset
Markkinointi-instituutti
Työhyinvointi on parasta asiakasajattelua »
Timo Jarmas
Asianajaja, varatuomari, osakas
Eversheds Asianajotoimsto Oy

Masentunut työntekijä »
Päivi Sihvola
Viestintä-, markkinointi- ja HR-johtaja
Ilmarinen

Sata lasissa »
Irmeli Kalliosalmi
kehittämispäällikkö,
HR- ja henkilöstöjohtamisen koulutukset
Markkinointi-instituutti
Työyhteisötaidot tulosten tekijänä »
Timo Jarmas
Asianajaja, varatuomari, osakas
Eversheds Asianajotoimsto Oy

Työelämä muutoksessa »
Marita Lehikoinen
toimialajohtaja, FCG Konsultointi Oy, Valmennuspalvelut
Vt. toimitusjohtaja, FCG Kuntarekry Oy

Tieto tämänhetkisestä ja tarvittavasta osaamisesta varmistaa organisaation menestyksen »
Marjo Silvo
palvelu- ja kehitysjohtaja
Markkinointi-instituutti

Miten tehdä huippuosaajista myös huipputiimi »
KTM, DI Jaakko Kuosmanen
Toimitusjohtaja
Wakuru Oy

Kuka vastaa minun osaamisestani? »
Kati Huoponen
Työhyvinvointijohtaja
Ilmarinen

Kohti parempaa työelämää »
Timo Jarmas
Asianajaja, varatuomari, osakas
Eversheds Asianajotoimsto Oy

Työnantajan velvollisuus huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista »
Anne Niemi-Hakala
markkinointi- ja viestintäjohtaja
Markkinointi-instituutti

Koulutettu työntekijä tulee halvemmaksi »

Kirsi Hanhisalo
Kehittämispäällikkö
Markkinointi-instituutti

Projektipäällikkö johtaa ihmistä, ei projektia »

Juha Arikoski
Johtaja, Leadership Development
MIF - Management Institute of Finland

Työnohjaus on energian suuntaamista organisaation perustehtävän tutkimiseen, tukemiseen ja kehittämiseen »

Petteri Niitamo
Toimitusjohtaja
Competence Dimensions Ltd

Quo Vadis HRD? »

Tiina Alahautala, kouluttaja
MIF - Management Institute of Finland

Terveyden johtamisella tulosta »

Ann Wallén-Fogde,
Senior Partner, Executive Coach,

Sonja Weckström-Nousiainen, Senior Partner, Executive Coach

Leader Potential Group Oy

Miksi avaintehtäviin tehdään vääriä henkilövalintoja? »

Toni Hinkka,
Toimitusjohtaja, CxO Mentor Oy

Muuttuneen maailman muuttuva johtajuus »
Piia Heikkilä,
Partner, Caleidocons Oy

Vallan paineet »
Anitta Niemelä,
Toimitusjohtaja, ylimmän johdon coach, HRM Partners Oy

Menikö maine yt:ssä? »
Johanna Tötterman,
Toimitusjohtaja,
Personal Insight, PI

Mitä jos...? »
Jarmo Manner,
Johdon mentori, BoMentis Oy

Mentori monologeista valmentavaan mentorointiin »
Arto Eskelinen,
Johdon konsultti,
Reaktor Innovations Oy

Johtajuuden seuraavalle tasolle »
Paula Mäkeläinen,
Asiakkuusjohtaja, Movendos Oy

Mukavuusalueen tukaluus ja tsempin taika »
Anna-Marja Vainio,
Perustajaosakas, PROImpact Oy

Mikä vaikuttaa työhyvinvointiin? Mihin työhyvinvointi vaikuttaa? »
Marjut Hallavuo,
BoMentis Oy & Coaching House Oy

Ryhmäcoaching kampittaa stressin »
Pekka Pohjakallio,
Toimitusjohtaja, 925 Design

Urkuharmoni ja totuuden henki »
Seppo Varpukari,
Toimitusjohtaja, Numeron Oy

Sote-uudistus mahdollistaa miljardiluokan säästöt HR:ssä »
Leni Grünbaum,
BoMentis & Coaching House Oy

otsikkoelämästä aitoon yhteistyöhön »
Kevin Wheeler,
Global Learning Resources, Inc. & The Future of Talent Institute

Organisaatiorakenne ja johtaminen »
Vesa Ristikangas,
BoMentis Oy

Taltuta johtoryhmätaudit! »
Seppo Varpukari,
Toimitusjohtaja, Numeron Oy

Työntekijöiden toiveiden parempi huomiointi vähentää sairaspoissaoloja »
Pekka Pohjakallio,
Toimitusjohtaja, 925 Design

Iloa ja innostusta ajatustyöhön »
Jutta Vänskä,
Arc Technology Oy

Eikö mennyt perille? »


Sanna Eulenberger,
HR4 Solutions Oy

Työnantajakuva rakennetaan avoimella johtamiskulttuurilla »


Katariina Ahtee,
HR4 Solutions Oy

Pienistä teoista suuri parannus työhyvinvointiin »


Vesa Ristikangas,
BoMentis Oy

Johtoryhmästäkö huippu- joukkue? »




tilaa HR viesti

Tilaa HR viesti toimistolle tai kotiin.
Saat 4 numeroa vuodessa edulliseen hintaan 49 € / vuosi


ajankohtaista
tavataan twitterissä







viestintä
HR viesti 3/2013
Aikakoneella rekrymessuille
HR persoona
HR viesti 2/2013
Asmo Kalpala

SOTE-UUDISTUS MAHDOLLISTAA MILJARDILUOKAN SÄÄSTÖT HR:SSÄ

Seppo Varpukari
Toimitusjohtaja
Numeron Oy
www.numeron.com


Kirjoittajan mielestä oikeasti merkittäviä kustannussäästöjä kannattaa tavoitella keskittymällä oleelliseen, eli henkilöstön hyvinvointiin ja työvoiman järkevään käyttöön.

Värikkäiden vaiheiden jälkeen saatiin synnytettyä rohkea sote-uudistus. Uudessa mallissa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saman järjestelmän piirissä, viiden eri sote-alueen hoidettavana. Tuore sote-uudistus on hyvä esimerkki rakenteellisesta muutoksesta, jonka pohjalta on mahdollista rakentaa asiakkaita paremmin palveleva ja kustannustehokkaampi terveydenhuolto. Esimerkiksi tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen poistaa päällekkäisyyttä ja yhdenmukaistaa toimintamalleja.

Henkilöstökustannusten osuus on 70 %
Monet julkisuudessa esitetyt muutoksen mukanaan tuomat säästöt ovat todellisia, mutta edustavat kuitenkin vain pientä osaa terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Laitteet ja tarvikkeet, lääkkeet, tilojen ylläpito ja kaikki muu ovat karkeasti ottaen vain 30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Suurin yksittäinen kustannus ovat henkilöstökustannukset, jotka ovat jopa 60–80 prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista. Oikeasti merkittäviä kustannussäästöjä kannattaakin tavoitella keskittymällä oleelliseen, eli henkilöstön hyvinvointiin ja työvoiman järkevään käyttöön.
Uudistuksen myötä terveydenhuollon palveluyksiköiden keskikoko kasvaa. Suurempi yksikön koko tarkoittaa enemmän terveydenhuollon osaajia ja parempaa palvelutasoa asiakkaalle. Samalla myös työvuorosuunnittelun ja töiden päivittäisen järjestelyn mahdollisuudet kasvavat, henkilöstömäärän noustessa jopa eksponentiaalisesti.

Henkilöstön parempi liikuteltavuus alueellisesti yli yksikkörajojen mahdollistaa huomattavasti nykyistä enemmän joustoja. Käytännössä ulkopuolisten sijaisten käytön tarve vähenee sisäisen liikkuvuuden parannuttua. Samasta syystä myös työntekijöiden toiveita ja muita työaikajoustoja pystytään ottamaan entistä paremmin huomioon.
Muutosten tekeminen kannattaa aloittaa heti. Vanha ja hyväksi koettu periaate toimii tässäkin: Think big. Start small. Scale fast!

Voiko tehokkuutta kasvattamalla parantaa työhyvinvointia?
Yksityisellä sektorilla on pitkään hyödynnetty suuruuden ekonomiaa. Tietojärjestelmien kehittyessä esimerkiksi työvuorosuunnittelu on nostettu tiimitasolta yksikkötasolle. Tämä edellyttää perinteisesti työvuorosuunnittelijan korvien välissä olevien tietojen, kuten työntekijöiden osaamisten, toiveiden ja työaikarajoitteiden siirtämistä sähköisiin järjestelmiin. Työvuorosuunitelmat voidaan silloin tehdä keskitetysti siten, että fyysisesti toisiaan lähellä olevien yksiköiden henkilöstöresursseja voidaan tasata tarpeen mukaan.

Uskalla(tko) ottaa parhaat toimintamallit käyttöön?
Terveydenhuollossa työvuorosuunnittelu tehdään perinteisesti pienille henkilöstöryhmille ja usein työt jaetaan jopa työntekijöiden kesken ns. autonomisen työvuorosuunnittelufilosofian mukaisesti. Työvuorosuunnitteluvastuun siirtäminen organisaatiossa ylemmälle tasolle vähentää suunnittelijan työtaakkaa ja mahdollistaa työntekijöiden keskittymisen oleelliseen eli asiakastyöhön. Nykyaikaisten työvuorosuunnitteluohjelmistojen avulla työvuorosuunnitelmat voidaan tehdä keskitetysti ja automaattisesti. Työvuorosuunnitelmaluonnokset voidaan vielä antaa esimiehille viimeisteltäväksi ja edelleen julkaistavaksi työntekijöille.

Helsingin Diakonissalaitos esimerkkinä
Helsingin Diakonissalaitos muodostaa tytäryhtiöineen yhteiskunnallisen konsernin, joka tuottaa sosiaali-, terveys-, ja koulutusalan palveluja. Diakonissalaitos on hyvä esimerkki henkilöstöresurssien suunnittelun uudelleenorganisoinnista. Uuden toimintamallin avulla työvuorosuunnittelu keskitetään isompiin kokonaisuuksiin. Tavoitteena on 5–10 prosentin henkilöstösäästöt, työvuorosuunnittelijoiden vähentäminen alle puoleen nykyisestä ja henkilöstön liikkuvuuden lisääminen osastojen ja yksiköiden välillä. Näiden tavoitteiden pitäisi olla myös uusien sote-alueiden tavoitteita.
Jokaisen itseään kunnioittavan talouspäättäjän, myös julkishallinnossa toimivan, pitäisi havahtua siihen, että uuden toimintamallin mukanaan tuoma säästöpotentiaali on valtakunnan tasolla miljardiluokkaa.



Kolumni on julkaistu lehdessä HR viesti 2/2014. Lue lehti »

HR viesti on myös Facebookissa! »»

PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »