Hyvinvointi

Tiedätkö miten aivosi voivat?

Aivot ovat hyvinvointimme keskus

Innostuin heti, kun sain mahdollisuuden osallistua innovatiiviseen BrainID®-kartoitukseen, jossa tutkitaan aivojen toiminnallista tasoa qEEG-pohjaisen mittariston avulla. BrainID® ei ole lääketieteellinen, kliininen tutkimus, vaan funktionaalinen kartoitus aivojen hyvinvoinnista. Tämä sopii erityisen hyvin työssä käyvän, terveen ihmisen aivotoimintojen mittaamiseen.

Jos poikkeamia optimaalisiin arvoihin verratessa ilmenee, ihminen yleensä itse ja yhdessä mentorin kanssa löytää keinoja optimitilan palauttamiseen kotikonstein. Harvalla kaikki tulokset ovat optimiarvoissa. Havainnollisesta profiilista näkee, mitkä osa-alueet ovat kunnossa ja mitkä toiminnot pyytävät tukea kohentuakseen. Ajoissa saatu tieto poikkeamien ollessa vielä pieniä mahdollistaa palautumisen aivan tavallisilla arjen valinnoilla ja elintapojen muutoksilla.

Miksi aivotoimintoja kannattaa tutkia?
Kummallista, että ihmisestä tutkitaan kaikkea muuta paitsi aivoja. Aivoja aletaan tutkia vasta sitten, kun toimintakyky on jo pahasti alentunut. Hyvinvointimme keskuksen toiminnan arviointi perustuu haastatteluihin, testeihin ja havainnointiin - ei objektiiviseen tietoon. Aivoja aletaan tutkia liian myöhään, koska helppoja tutkimustapoja ei ole ollut olemassa. ”Nyt on”, kertoo haastateltavani Mari Aulanko, BrainID Oy:n toimitusjohtaja.

Kenelle BrainID®-kartoitus on tarkoitettu?
BrainID® sopii kenelle tahansa meistä, joka on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan ja sen ylläpidosta. Organisaatiot voivat hyödyntää BrainID®-kartoitusta henkilöstönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Keskittymisvaikeudet, väsymys, jaksamattomuus, masentuneisuus, uupumus, nukkumisvaikeudet ja huono palautumiskyky sekä näistä johtuvat sairauslomat ovat ikävä riesa ihmiselle itselleen sekä hänen läheisilleen. Lisäksi ne aiheuttavat työnantajalle ja yhteiskunnalle ison menoerän. Monessa tapauksessa aivan turhan, sillä saatuaan tiedon ajoissa, ihminen havahtuu pohtimaan elämäntapaansa. Tekemällä muutoksia ja joitakin asioita toisin, voi hyvinvointi palautua.

Miten BrainID tutkimus tehdään?
Elektrodit kiinnitetään päähän ja istut 12 minuuttia tekemättä mitään. EEG-mittaus ei tunnu miltään eikä aiheuta sivuvaikutuksia. Mittausdatan siirtyessä tietokoneelle se muunnetaan digitaaliseen qEEG-muotoon, joka mahdollistaa aivojen funktionaalisen puolen analyysin.

Millaisia tuloksia mittauksesta saadaan?
Mittaustulos kertoo, mitä eletty elämä on aivoilleni tehnyt ja miten olen aivojani kohdellut. Profiilista näkee kognitiivisten ja emotionaalisten aivotoimintojen optimaalisuuden. Lisäksi saadaan hyvin mielenkiintoinen tieto aivotoimintojen biologisesta iästä. Se on harvoin sama, kuin kronologinen ikä. Tieto, että aivot vanhentuvat hitaammin kuin ihminen itse, on myönteinen viesti tulevaisuutta ajatellen. Jos nopeammin, siihenkin voi vaikuttaa itse, sillä aivot osaavat myös nuortua.

Miten mentorointi tukee BrainID®-mittausta?
Palautekeskustelu mentorin kanssa kuuluu aina BrainID®-kokonaisuuteen. Keskustelu varmistaa tuloksen ymmärrettävyyden ja toimii palloseinänä henkilön omille pohdinnoille tarvittavista muutoksista. Muutoksien tekeminen, saati niissä pysyminen, voi olla monelle iso haaste. Kun on mentori kanssakulkijana lyhyemmän tai pidemmän matkan, voimaannuttaa se onnistumaan.

Miten mittaustuloksia voidaan hyödyntää yksilön näkökulmasta?
Profiili antaa mitattua, objektiivista tietoa. Kunnossa olevat toiminnot innostavat pitämään huolta itsestä niin, että ne jatkossakin pysyvät hyvinä. Poikkeamat kuin huomaamatta motivoivat pohtimaan elämäntapamuutoksia. Tärkeää on tieto siitä, että poikkeamien esiintulo aikaisessa vaiheessa mahdollistaa niiden korjaamisen omin konstein. Uusintamittauksella voi jokainen seurata onnistumistaan.

BrainID®:n vaikuttavuustaso on seurantatutkimusten mukaan korkea. Profiilin motivoivan vaikutuksen lisäksi on mentorin mukanaolo ratkaisevan tärkeä voimaannuttajana. Mittauskynnys on matala, koska mittaus on vaivaton ja mittaustulos sekä mentorin kanssa käytävät keskustelut salassa pidettävää, vain henkilön itsensä käyttöön tarkoitettua tietoa. Henkilö voi itse päättää haluaako hän jakaa tietoja jonkun muunkin kuin mentorinsa kanssa.

Miten organisaatio voi hyödyntää henkilöstön BrainID- mittaustuloksia?
BrainID® sopii työkaluksi sekä yksilövalmennuksiin että osana ryhmävalmennusohjelmaa.

Verkkosivuilta löytyvät sertifioidut mentorit yhteystietoineen. BrainID Oy voi myös kouluttaa organisaatiolle omia BrainID®-mentoreita.

Lisätietoja: brainid.fi
Puh. 050 - 65 404

Ensimmäinen BrainID®:n vaikuttavuutta aivojen hyvinvointiin tarkasteleva tieteellinen artikkeli on julkaistu 22.5.2019.

BrainID®-innovaatio: neurotieteellinen qEEG-perusteinen BrainMind Audit® -profiili + valmennus /sertifioitu BrainID®-mentor.

Neuro-assessment of leadership training / Andrew A. Fingelkurts, Alexander A. Fingelkurts & Carlos F. H. Neves

Coaching: An International Journal of Theory, Research and Practice, (2019); DOI: 10.1080/17521882.2019.1619796

https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/17521882.2019.1619796

Teksti: Kaisu Venho

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.