Hyvinvointi

Puutteellinen palautuminen heikentää toimintakykyä

artikkelikuva: Puutteellinen palautuminen heikentää toimintakykyä

Työn kuormitustekijät jakautuvat työhön ja sen sisältöön sekä työpaikan sosiaalisiin suhteisiin ja työkulttuuriin liittyviin tekijöihin. Palautumisella tarkoitetaan kehon ja mielen irrottautumista ja elpymistä työstä.

Palautumiseen kuuluvat sekä fyysiset että psykososiaaliset osaalueet. Liiallinen kuormitus ja puutteellinen palautuminen vaikuttavat kehoon ja mieleen, jolloin unenlaatu voi huonontua. Verenpaine kohoaa ja paino voi nousta, mikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Yksipuolinen fyysinen kuormitus työssä ja ergonomisesti huonot työskentelyasennot voivat altistaa tuki- ja liikuntaelimistön sairauksille. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovatkin yleisimpiä työhön liittyviä terveysongelmia ja aiheuttavat eniten sairaus poissaoloja erityisesti työntekijäammateissa. Asiantuntija työssä psyykkinen kuormitus on yleisempää.

 

 

Johtaja Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta sanoo että, täysipainoisessa elämässä tavoitteena on, että työtä on kolmasosa, lepoa kolmasosa ja kolmasosa omaa aikaa, kotitöitä ja arjen velvoitteita.

"Lisäkuormitusta saattavat aiheuttaa esimerkiksi organisaatiomuutoksiin liittyvät epäselvyydet työnkuvassa, YT-neuvottelujen aiheuttama epävarmuus ja huoli oman työn tulevaisuudesta", sanoo johtaja Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta.

Puutteellisen palautumisen myötä työkyky heikentyy ja työtehtävät vaativat entistä enemmän aikaa, jolloin työt alkavat kasautua ja kuormitus lisääntyy. Väsyneenä keskittymiskyky heikkenee ja virheiden tai tapaturmien riski kasvaa. Pahimmillaan kuormituksen kasautuminen ja puutteellinen palautuminen voivat johtaa työperäisiin sairauksiin, työuupumukseen ja jopa työkyvyn menettämiseen.

 

 

"Työn huokoisuus edistää palautumista. Jaksamista tukee mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan", sanoo työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta.

"Kuormitusta ei voi estää, sillä fyysinen ja psyykkinen kuormitus kuuluvat työhön. Kuormituksen määrän pitäminen kohtuullisena on oleellista palautumisen kannalta", sanoo työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta.

Katkaise kuormituksen kasautuminen
Palautumisen osatekijöitä ovat riittävä lepo, ravinto, liikunta ja mielekäs, iloa tuottava tekeminen vapaa-ajalla. Tärkein palautumista tukeva tekijä on uni. Uni palauttaa fyysisestä, henkisestä ja kognitiivisesta kuormituksesta, joten unelle kannattaa varata riittävästi aikaa oman unentarpeen mukaisesti. Viikonloppuisin ei voi nukkua varastoon, vaan unta tarvitaan arjessa.

"Alkoholi saattaa rentouttaa henkisesti, mutta tutkimusten mukaan jo kaksi annosta alkoholia heikentää unenlaatua ja vähentää syvän unen määrää, jolloin palautumisen tarve lisääntyy", kertoo Laitinen.

Säännöllinen ruokailu ja hyvälaatuinen ravinto edistävät palautumista. Kun ruokailulle varaa aikaa pitkin päivää on energiaa tehdä työtä sekä palautua kuormituksesta.

Kolmas tärkeä osa-alue on liikunta. Kevyt rentouttava liikunta edistää palautumista ja hyvää unta. Lisäksi tarvitaan kestävyys- ja lihaskuntoa kehittävää liikuntaa, sillä hyväkuntoinen ihminen kestää kuormitusta ja palautuu helpommin.

"Fyysisesti raskasta työtä tekevällä kunnon on oltava työn vaatimuksia parempi, jotta kuormitusta ei ala kertyä", Laitinen sanoo.

Palautuminen alkaa jo työpäivän aikana
Työn kuormituksen ja ajankäytön hallinta sekä työn voimavarojen vahvistaminen suojaavat kuormituksen haitallisilta vaikutuksilta. Palautumista ei voi jättää pelkästään lomalle, vaan työstä voi irrottautua joka päivä pienten tekojen avulla työpäivän kuluessa ja vapaa-ajalla.

"Työn huokoisuus edistää palautumista. Jaksamista tukee mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan", sanoo työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta.

Huokoisuudella tarkoitetaan sitä, että siirtymiin työtehtävästä toiseen on varattu riittävästi aikaa. Esimerkiksi palaverien välille on hyvä varata aikaa viidestä kymmeneen minuuttiin rauhoittumiseen, jolloin keskittymiskyky palautuu. Huokoisuuteen kuuluvat myös tauot.

"Työpäivän hektisyys voi herättää aamuyön tunteina, joten työpäivän aikana on tärkeää pitää taukoja ja irrottautua hetkiseksi työstä", sanoo johtaja Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta.

Työaika vaikuttaa työntekijän terveyteen ja toimintakykyyn. Työaikajoustot ja etätyöt voivat helpottaa esimerkiksi ruuhkavuosiaan elävien kuormittuneisuutta. Satunnaisesti pidemmät työpäivät eivät vaikuta työkykyyn haitallisesti, mutta jatkuvasti pitkiksi venyvät päivät johtavat vähitellen kasautuvaan väsymykseen, joka heikentää työtehoa ja elämänlaatua.

"Täysipainoisessa elämässä tavoitteena on, että työtä on kolmasosa, lepoa kolmasosa ja kolmasosa omaa aikaa, kotitöitä ja arjen velvoitteita", Laitinen sanoo.

Muutos lähtee sisältä
Jatkuva kiire, työn tavoitteiden epäselvyys ja työyhteisön ilmapiiriongelmat kuormittavat psyykkisesti. Työyhteisö voi tukea työntekijöiden hyvinvointia sopimalla yhteiset pelisäännöt, jotka mahdollistavat työn tauottamisen. Työkulttuurin kehittämisessä johdon ja esimiesten tuki on tärkeää, jotta työn kuormitusta voidaan hallita ja työt jakautuvat tasaisesti työntekijöille. Muutos palautumista tukeviin käytäntöihin lähtee työyhteisön sisältä, mutta ulkopuolinen apu voi käynnistää muutoksen.

"Työn voimavaratekijöiden vahvistaminen suojaa kuormituksen haitallisilta vaikutuksilta", muistuttaa Hannonen.

Työvoimavaratekijöitä ovat muun muassa mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja tehdä työtä koskevia päätöksiä, työyhteisön ja esimiehen arvostus ja tuki, hyvä työilmapiiri, työn merkityksellisyys, mielekkyys ja palkitsevuus, avoin tiedonkulku sekä selkeät roolit ja vastuut työyhteisössä.

"Työturvallisuuslain mukaan työpaikkojen kuuluu selvittää kuormitusta ja puuttua haitalliseen kuormitukseen", Hannonen sanoo.

Työterveyshuolto voi tukea työn kuormituksen hallintaa ja elintapojen muutosta. Muutos onnistuu parhaiten asettamalla pieniä, selkeitä tavoitteita ja suunnittelemalla, kuinka tavoitteen voi saavuttaa. Muutoksessa onnistuneissa työyhteisöissä tarkastellaan muutoksen vaikutuksia ja asennoidutaan muutokseen prosessina ja pysyvänä olotilana kuurin sijasta.

Teksti: Merja Maukonen
Aloituskuva: Pixabay




Seuraa HR viesti
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »