Hyvinvointi

Työkyvyyn tukeminen on yhteistyötä

Työkyvyn ylläpitäminen on jatkumo erilaisista ennaltaehkäisevistä ja kuntoutuksellisista palveluista. Mitä enemmän työkyvyn haasteita ja poissaoloja henkilöllä on, sitä vahvemmin myös Kela tukee työkyvyn palautumista. Muun muassa kuntoremontit ja tyhy-päivät ovat perinteistä työnantajan maksamaa ennaltaehkäisyä isommille ongelmille. Kun työntekijällä taas on jo esimerkiksi sairauteen liittyviä haasteita työssä selviytymiseen, Kela tarjoaa moniammatillista kuntoutusta niin kurssi- kuin yksilömuotoisena.

Hyvään kokonaisuuteen päästään kumppanuudella, jossa parhaimmillaan ovat yhtenä rintamana työnantaja, työterveyshuolto ja vahvan osaamisen moniammatillinen kuntoutuskeskus. ”Kun palveluvalikoima on laaja, voidaan työnantajaa auttaa kokonaisvaltaisesti eri tavoin työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä”, toteaa Kuntoutuskeskus Kankaanpään asiakkuuspäällikkö Esko Isohannu. ”Työterveyshuollot ovat tärkeässä roolissa seulomassa kuntoutuksen tarvitsijoita ja lähettämässä kuntoutuspalveluiden piiriin.”

Monille tutut Aslak- ja TYK-kuntoutukset ovat historiaa, ja nämä ovat korvaantuneet työkykyä ylläpitävällä KIILA-kun- toutuksella. Myös KIILA-kuntoutuksessa yhteistyö työnantajan, työntekijän, työterveyshuollon ja kuntoutuspaikan välillä on tii- viimpää kuin aiemmissa muodoissa. Entiseen tapaan työnantaja voi hakea työpaikkakohtaista KIILA-kuntoutusta, ja tähän henkilöt valikoituvat työterveyshuollon kanssa yhteistyössä.

Lisätietoja: http://www.kuntke.fi

Julkaistu: 01/2017

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.