Hyvinvointi
Johtaminen
Työympäristö

Opetus- ja sote-alalla koetaan työn imua

Opettajat, sote-alan ammattilaiset ja maaviljelijät ovat usein työn imussa työn kuormittavuudesta huolimatta. Myös johtajat ja asiantuntijat nauttivat työn imusta keskimääräistä useammin. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja belgialaisen KU Leuvenin yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa työn imuun vaikuttavia tekijöitä väestötasolla. Aineistona käytettiin Eurooppalaista työolotutkimusta ja mukana oli yli 35 000 työntekijää 30 eri maasta.

Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imun kokemuksen tiedetään olevan myönteisessä yhteydessä työntekijän terveyteen, hyvään työsuoritukseen ja yrityksen taloudelliseen menestymiseen.

"Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme myös, että työssä ja organisaatiossa olevat voimavarat kuten kehittävä, monipuolinen työ, riittävä itsenäisyys, palaute, hyvä johtaminen ja työpaikan ilmapiiri ovat olennaisimpia työn imun synnyttäjiä", kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

"Tässä tutkimuksessa selvitimme niiden sijaan erilaisten taustatekijöiden kuten iän, ammatin, sukupuolen ja työsuhteen laadun merkitystä työn imun kokemukseen eli mitkä taustatekijät vaikuttavat työn imun syntymiseen eniten.Tässä tutkimuksessa selvitimme niiden sijaan erilaisten taustatekijöiden kuten iän, ammatin, sukupuolen ja työsuhteen laadun merkitystä työn imun kokemukseen eli mitkä taustatekijät vaikuttavat työn imun syntymiseen eniten.

Johtajat, esimiehet ja asiantuntijat usein työn imussa

Ammateissa ja tehtävissä, joissa on paljon työn voimavaratekijöitä, koetaan eniten työn imua. Vaikka esimerkiksi opettajan ja sosiaali- ja terveysalan työ on välillä raskasta ja kuluttavaa, ylittää työn merkityksellisyys kuormittavuuden. Näin kokevat myös johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevät. Heidän työnsä on usein itsenäistä ja monipuolista, vaikka työpäivät voivat venyäkin pitkiksi.

Myös maa- ja metsätaloudessa työskentelevät kokivat keskimääräistä enemmän työn imua.

Työajan pituus ja työn imu

"Kun tarkastelimme työajan pituutta, huomasimme, että sekä lyhyttä työviikkoa tekevät (<35 tuntia) että pitkää työviikkoa tekevät (<48 tuntia) kokivat enemmän työn imua kuin ns. normaalia työviikkoa tekevät. Ilmiötä selittänee se, että esimerkiksi johtajat ja asiantuntijat ovat niin motivoituneita työstään, että tekevät myös vapaaehtoisesti pidempää päivää", selventää Hakanen. - "Sen sijaan lyhyempää viikkoa tehdään esimerkiksi opetustyössä ja sote-alalla."

Naiset ovat miehiä useammin työn imussa

Naiset kokivat työn imua useammin kuin miehet eikä tämä ero selittynyt pelkästään toimialaeroilla. Sama tulos on saatu aiemmissakin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa.

"On mahdollista, että naiset pystyvät hyödyntämään työnsä voimavarat paremmin kuin miehet", arvelee Hakanen.

"Myös yli 60-vuotiailla työn imu yleisempää kuin nuorilla. Tähän tulokseen voi vaikuttaa ns. terve työntekijä -ilmiö, eli työelämästä ovat voineet poistua vähiten työn imua terveys- tai muiden ongelmien takia kokeneet yli 60-vuotiaat."

Työn imua lisäsivät myös vakituinen työsuhde, kokopäivätyö ja korkea koulutusasema. Julkisella sektorilla työn imua koettiin useammin kuin yksityisellä sektorilla. Toisaalta itsensä työllistävät kokivat työn imua useammin kuin palkkatyötä tekevät.

Työn imua kannattaa edistää

"Koska työn imun hyödyt ovat kiistattomat, kannattaa organisaatioiden kiinnittää huomiota työn imua lisääviin työn voimavaratekijöihin. Tämä on erittäin tärkeää varsinkin alemman koulutustason ammateissa ja pätkätöitä tekevien keskuudessa, missä tutkimuksen mukaan työn imua esiintyy keskimääräistä vähemmän", muistuttaa Hakanen.

"Perinteisesti organisaatiot reagoivat työhyvinvoinnin kannalta olemassa oleviin epäkohtiin, kun tavoitteena pitäisi yhtä lailla olla proaktiivisuus henkilöstön työn imun edistämiseksi ja sitä kautta paremman työtoiminnan varmistamiseksi", toteaa Hakanen.

Teksti ja kuvat: TTL

Julkaistu: 08/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.