KOLUMNI

Henkilöstöliikunnan onnistuminen vaatii muutoksia työkulttuuriin

Kirjoittaja: Matleena Livson

Löytyykö teidänkin työpaikaltanne jumppapalloja ja -keppejä? Sähköpöytiä ja asiointipyöriä? Lupa käyttää tunti viikossa työaikaa liikkumiseen?

Ilahduttavan monella työpaikalla on luotu lukuisia mahdollisuuksia lisätä liikettä työpäiviin, työmatkoille ja vapaa-ajalle. Tuoreen Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan henkilöstöliikuntaa tuetaan 85%:ssa työpaikoista. Muodollisesti asiat ovat siis monella työpaikalla hyvin, mutta sallivatko työkulttuuri ja työjärjestelyt liikuntamahdollisuuksien hyödyntämisen?

Onko oikeasti mahdollista mennä hektisen työpäivän lomassa yhteiseen liikuntahetkeen tai kuuntelemaan hyvinvointiluentoa? Onko ok katkaista istumista kokouksessa tai avokonttorissa, jumpata työmaalla tai pitää aktiivisia, palauttavia taukoja? Onko luontevaa valita portaat hissin sijaan tai tulla posket punaisina ja hiukset kosteina aamupalaveriin reippaan työmatkaliikunnan jäljiltä? Entä saako pyörän huoltoon opastusta ja onko välineitä käytössä myös työpaikalla, jotta pyöräily töihin ihan oikeasti onnistuu, on kivaa ja turvallista?

Hyvän tarjonnan pitää näkyä arjen toimintakulttuurin pienissä rutiineissa. Aikomusten sijaan pitää osoittaa monilla eri tavoilla, kannustavasti ja ylpeänä, että meidän työpaikkamme todella toimii näin. Runsaista mahdollisuuksista pitää myös viestiä henkilöstölle jatkuvasti, monipuolisesti ja monikanavaisesti.

Oikeastaan työyhteisöt voidaan jakaa toimintansa puolesta kolmeen eri ryhmään: ensimmäisessä tarjotaan mahdollisuuksia ja jokainen hyödyntää niitä, miten parhaaksi katsoo. Toisessa ilmapiiri on liikettä suosiva ja positiivinen; kannustetaan ja myös viestitään, että kaikkea tällaista on tarjolla. Kolmannessa toimitaan aktiivisesti eli mennään yhdessä taukoliikuntahetkeen ja pidetään oikeasti kävelypalavereja, eikä vain puhuta niistä. Käytetään pääsääntöisesti portaita tai osallistutaan yhdessä lajikokeiluihin.

Aktiivinen toiminta vaatii ennen kaikkea työkavereiden tukea ja mukaan pyytämistä, mutta myös johtajien ja esimiesten esimerkillä johtamista. Vain näiden avulla avokonttorin aktiivinen tauko tai työmaan aamutreeni voi muuttua ihan yhtä normaaliksi työpaikan rutiiniksi kuin lounastauko tai viikkopalaveri.

Työkulttuurilla tiedetään olevan iso merkitys työnantajakuvan muodostumisessa. Ja työnantajakuvalla taas on iso merkitys hyvien työntekijöiden houkuttelemisessa ja heidän pitämisessä organisaatiossa.

Miten oma työpaikkasi pärjää tässä vertailussa?

Matleena Livson, erityisasiantuntija / Suomen Olympiakomitea

Julkaistu: 10/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.