Hyvinvointi
Työaika (työajan hallinta)
Yrityskulttuuri

Työn intensiivisyys stressaa työntekijöitä

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa todetaan, että tietotekniikan käyttö työssä, puutteellinen tuki johtajilta sekä työn itsenäisyys lisäävät monella tapaa työn intensiivisyyttä. Lisäksi hyvin aloitteelliset ja työssään proaktiiviset työntekijät kokevat työnsä intensiiviseksi. Työn intensiivisyys, erityisesti työtahdin kiristyminen ja multitaskaus, lisäävät työuupumusriskiä.

Tietotekniikan käyttö työssä, puutteellinen tuki johtajilta sekä työn itsenäisyys lisäävät monella tapaa työn intensiivisyyttä. Lisäksi hyvin aloitteelliset ja työssään proaktiiviset työntekijät kokevat työnsä intensiiviseksi. Työn intensiivisyys, erityisesti työtahdin kiristyminen ja multitaskaus, lisäävät työuupumusriskiä.

Tämä käy ilmi Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla -tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksista.

Nelivuotisessa yhteistyöhankkeessa selvitetään työn intensiivisyyttä, sen seurauksia, ennustajia sekä intensiivisyydeltä suojaavia tekijöitä. Tutkimus tehdään Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen psykologian yksiköissä ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia.

Tutkimus osoitti myös, että kohtuulliset oppimisvaatimukset lisäsivät työnimua, mutta vähäiset ja runsaat oppimisvaatimukset vähensivät sitä. Työn intensiivisyyden kokemukset erosivat lisäksi eri-ikäisillä: työtahdin kiristymistä ja multitaskaamisen haasteita kokivat erityisesti ikääntyneemmät työntekijät, kun taas vaatimukset itseohjautuvuuteen ja itsensä johtamiseen olivat yleisempiä nuoremmilla työntekijöillä.

"Työn intensiivisyys voi olla riski työhyvinvoinnille erityisesti aloilla, joissa on meneillään teknologinen murros", sanoo työ- ja organisaatiopsykologian professori Saija Mauno Tampereen yliopistosta.

Teknologia nopeuttaa työprosesseja ja tiedon siirtoa ruokkien työn intensiivisyyttä. Johdon tuki voi vähentää henkilöstön kokemaa työn intensiivisyyttä ja riittävästä tuesta tuleekin huolehtia teknologisessa murroksessa.

"Organisaatioiden, joissa korostetaan jatkuvaa työskentelyn tehostumista ja henkilöstön itseohjautuvuutta, tulee tiedostaa työn intensiivisyyden monimuotoisuus ja sen hyvinvointiriskit", huomauttaa professori Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta.

Lisäksi tarvitaan eri-ikäisille räätälöityjä toimia, jotka auttavat hallitsemaan intensiivistä työtä ja sen hyvinvointiriskejä.

Tutkimustulokset on julkaistu artikkeleissa: Mauno, S., Kubicek, B., Minkkinen, J., & Korunka, C. (2019). Antecedents of intensified job demands: evidence from Austria. Employee Relations: The International Journal, Mauno, S., Minkkinen, J., Tsupari, H., Huhtala, M. and Feldt, T. (2019). Do Older Employees Suffer More from Work Intensification and Other Intensified Job Demands? Evidence from Upper White-Collar Workers. Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology, 4(1),

Lisätiedot: Konsortion johtaja, professori Saija Mauno, Tampereen yliopisto, 040 753 0314, saija.mauno@tuni.fi Hankejohtaja, professori Taru Feldt, Jyväskylän yliopisto, 040 805 3485, taru.feldt@jyu.fi

Kuva: Pixabay

Julkaistu: 04/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.