HR-järjestelmät

NÄKÖKULMA

HR muutoksessa - miten luoda ratkaisuja, jotka vievät alaa eteenpäin?

HR on muuttuva toimiala, vaikka sen perusfunktio liiketoimintaa tukevana yksikkönä pysyykin melko paikallaan. Olen pitkään miettinyt miten HR-henkilöt näkevät työnsä tulevaisuuden ja miten voisimme luoda sellaisia ratkaisuja, jotka vievät toimialaa eteenpäin. Näistä pohdinnoista sai alkunsa HRSuunta2021-tutkimus, jossa selvitettiin HR-ammattilaisten näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat HR-toimintojen sisällä tulevat tulevaisuudessa nostamaan merkitystään. Tutkimuksessa keskityttiin mm. yhteiskunnan, työsuhdetyyppien, HR-prosessien ja teknologian merkitykseen muutoksessa. Tutkimuksesta nousi esille muutamia mielenkiintoisia tuloksia, jotka jokaisen HR:n parissa työskentelevän tulisi ottaa huomioon omassa työssään.

Yhteiskunnallisista asioista voidaan nostaa esiin kaksi kokonaisuutta, joiden merkitys tulee jatkossa kasvamaan. Eri ikäluokkien valmius käsitellä tietoa, sekä työnantajan vastuullisten arvojen toteutuminen liiketoiminnassa. Milleniaalien (1980-2000 syntyneet) tapa toimia ja tapa käsitellä tietoa poikkeaa huomattavasti vanhemmista ikäluokista. Milleniaalien tarpeiden huomioonottamisen nähdään nousevan merkittävästi tulevaisuudessa.

Työsuhteiden osalta vakituisten työntekijöiden asema työmarkkinoilla ei ole uhattuna. Vakituisen työntekijöiden merkitys sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa on huomattava. Alihankkijoiden, määräaikaisten- ja vuokratyöntekijöiden käytön uskotaan hieman lisääntyvän tulevaisuudessa. Ennakko-oletuksiini nähden yksi yllättävimmistä tuloksista oli se, että kasvotusten tapahtuvien kontaktien vähenemistä ei pidetty kovin merkityksellisenä. HR:ssä tuntuu yleisesti kuitenkin olevan sellainen ”henki”, että työntekijät kohdataan yksilöinä. Ilman kasvotusten tapahtuvaa kontaktia yksilöllinen kohtaaminen on kuitenkin melko vaikeaa.

Kaikkein merkityksellisemmäksi HR-prosessiksi kolmen vuoden kuluessa nousi työntekijöiden hyvinvointi. Asialla on todennäköisesti suora yhteys siihen, että vakituiset työntekijät ovat tärkeitä ja uusien työntekijöiden rekrytointi on tänä päivänä haastavaa. Kun vielä toiseksi korkeimman merkityksen saa osaamisen kehittäminen, voidaan olla varmoja siitä, että vakituinen työvoima tulee olemaan organisaatioiden tärkein voimavara myös tulevaisuudessa.

Teknologia kehittyy sitä vauhtia, että normaali henkilö ei perässä tahdo pysyä. HR:n pöydällä teknologia tarkoittaa usein uusia järjestelmiä tai olemassa olevien kehittämistä. Ennustavan analytiikan käytön merkityksen arvellaan nousevan 50% seuraavan kolmen vuoden aikana. Eniten kehittyvän teknologian koetaan poistavan turhia rutiineja. Rutiinien poistamisesta on kuitenkin pitkä matka ennustavan analytiikan käyttöön. On mielenkiintoista nähdä miten millaisen roolin HR ottaa digitaalisten ratkaisuiden tuomisessa työelämään ja sitä myöten liiketoiminnan kehittämisessä.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sitä ei kukaan tiedä. Toivottavasti HR- ja palkkasektorilla jokainen löytää aikaa kehittää oman yrityksensä liiketoimintaa tukevia ratkaisuita ja samalla helpottaa omaa ja henkilöstönsä arkea.

Teksti: Perttu Seppänen
Accountor, HR-ratkaisut
www.accountor.fi

Julkaistu: 10/2018

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.