Johtaminen
Koulutus
Tiimit
Valmennus

Tulevaisuuden menestyjäorganisaatiot hallitsevat jatkuvan uudistumisen

Tulevaisuuden menestyjäorganisaatioiden tekeminen perustuu itseohjautuvuuteen, mikä luo perustan jatkuvalle uudistumiselle. Itseohjautuvuus tekemisen perustana lisää kokeiluja, ideointia ja henkilöstön sitoutumista. Parantuneet vaikutusmahdollisuudet lisäävät aloitteellisuutta – ja vastaavasti asiakastyytyväisyys kasvaa, toteavat toimitusjohtaja Marianne Kukko ja partneri Mira Pitkäranta Lyggestä.

Mutta mistä muutoksessa on kyse? Maailma muuttuu; asiat ovat aiempaa moniulotteisempia, ennustettavuus heikkenee ja työntekijöiden odotukset työelämää kohtaan muuttuvat.

”Johtamisen ja organisoitumisen on muututtava tarvetta vastaavaksi”, toteavat Kukko ja Pitkäranta. Tämä tarkoittaa päätöksenteon hierarkioiden purkamista ja keveitä rakenteita, mitkä mahdollistavat erilaisten osaamisten liikkumisen ja kohtaamisen sekä johtamista, mikä perustuu tarpeeseen, ei positioon.

Lyggeläiset ovat kokeneet, että asiakkaiden kanssa itseohjautuvuutta rakennettaessa monesti itseohjautuvuuden pelätään tuovan kaaosta sekä omista, yksilöllisistä lähtökohdista toimimista.

”Näin ei kuitenkaan ole. Päinvastoin”, sanoo Kukko ja jatkaa: ”Itseohjautuvassa organisaatiossa suunnan ja tekemisen pohjan luovat yhteinen tarkoitus ja yhteiset tavoitteet. Hallittavuutta ja kontrollia tuovat esimerkiksi läpinäkyvyyden lisääminen ja yhteisesti sovitut toimintamallit ja prosessit.”

Uudistukseen kannattaa lähteä rakentamalla ymmärrys itseohjautuvuudesta, mitä sillä halutaan saavuttaa sekä määrittelemällä, mitä itseohjautuvuus tarkoittaa juuri oman organisaation näkövinkkelistä. Tämän jälkeen tekemistä, kyvykkyyttä ja toimintamalleja lähdetään uudistamaan askel kerrallaan.

Mitä tapahtuu esimiehelle?
Varsin usein itseohjautuvuudella on vaikutusta lähiesimiehen rooliin ja keskijohtoon tavalla tai toisella. ”Perinteisesti esimiehen rooliin kuuluneet vastuut ja tehtävät eivät organisaatioista kuitenkaan katoa. On erilaisia ratkaisuja, miten näitä vastuita lopputuloksen kannalta parhaiten toteutetaan kunkin asiakkaan kanssa”, toteavat Kukko ja Pitkäranta.

”Toisissa organisaatioissa esimiehiä ei ole. Tällöin pääasiallisesti entisistä esimiehen vastuista vastaavat tiimit, mitkä saavat tukea tiimin ulkopuolelta sitä tarvitessaan”, Kukko kuvailee.

”Itseohjautuvuuden yhteydessä puhutaan paljon päätöksenteosta, vallasta ja vastuusta – ja hyvästä syystä”, sanoo Pitkäranta.

”Kun ihmisellä on kokemus vaikuttamisesta ja vallasta sekä muut sisäisen motivaation palaset kohdillaan, on tällä kokonaisuudella positiivinen vaikutus yksilön aloitteellisuuteen, luovuuteen, ongelmanratkaisukykyyn ja suhtautumiseen työhön”, todetaan Lyggeltä.

Mistä näkökulmasta kiinnostuit?
Katso lisää: www.lygge.fi tai ota yhteyttä
Marianne / 040 543 9883 tai Mira / 040 922 0188

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.