Lifted Oy:n tuore tutkimus paljasti, että Suomessa toimivien johtoryhmien työskentelyssä on merkittäviä kehityskohteita. Tutkimukseen osallistui noin 200 johtoryhmän puheenjohtajana tai jäsenenä toimivaa henkilöä, ja sen tulokset tarjoavat kattavan kuvan johtoryhmien haasteista.
Työelämä on muuttunut, eikä muutoskoulua käydä enää luokkahuoneessa vaan keskellä pyörremyrskyä. Kun markkinat heilahtelevat, teknologia paukuttaa portteja ja maailmantilanne muistuttaa usein shakkinappuloiden uudelleenasettelua, organisaatioiden kilpailuetu ei enää lepää excel-osaajien harteilla vaan niiden, jotka osaavat hengittää syvään ja vetää muut mukaansa.
Sujuvan logistiikan taustalla ovat nykyaikaiset verkkopalvelut ja henkilökohtainen asiakaspalvelu. Sari Starck on päässyt unelmatyöhönsä Varovan maantieliikenteen asiantuntijana.
Perehdytys on kriittinen vaihe työntekijäkokemuksen rakentamisessa – mutta sen vaikutus ulottuu paljon ensivaikutelmaa pidemmälle. Uusi työntekijä ei arvioi uutta työpaikkaansa vain ensimmäisten päivien perusteella, vaan sen mukaan, miten hänet otetaan vastaan, mitä hänelle kerrotaan, ketä hän kohtaa ja milloin hänet kohdataan. Hailey HR:llä perehdytys nähdään jatkuvana suhteena, joka alkaa jo ennen työsopimuksen voimaanastumista ja jatkuu kauas työsuhteen alkuvaiheen yli. Kun perehdytys on integroitu osaksi arjen vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, se ei ainoastaan nopeuta työn aloitusta, vaan se vahvistaa koko organisaation kulttuurista eheyttä.
Kesälomakauden kynnyksellä monet suomalaiset suuntaavat lomamatkalle auton ratissa. Työsuhdeauto on useimmiten vapaa etu, joka kulkee mukana myös Euroopan teille – kunhan muutama tärkeä asia on kunnossa.
Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu hiipuu ja henkinen kuormitus kasvaa, myös työntekijän sitoutuminen alkaa horjua. Tuoreen kyselyn mukaan jo yli puolet työntekijöistä olisi valmiita vaihtamaan työpaikkaa, jos henkisestä hyvinvoinnista ei huolehdita. Yksi ratkaisu on tuoda mielen valmennus osaksi työpaikan arkea matalalla kynnyksellä ja yksilöllisesti.
Kansainvälinen henkilöstöliikkuvuus nousee yritysten vastuullisuusstrategian ytimeen. Se ei ole enää vain tukitoiminto, vaan strateginen keino, jolla yritykset voivat saavuttaa kestävän kasvun, vahvistaa kilpailukykyään ja vastata sääntelyn kiristymiseen.
Työelämässä on käynnissä lukuisia muutoksia, kuten pandemian jälkeiset työelämän rakenteiden muutokset, maailmantalouden geopoliittiset seikat sekä teknologinen kehitys ja jatkuvan oppimisen vaade. Tässä muutosten ristipaineessa vaaditaan myös johtamiselta aiempaa enemmän ja työntekijäkokemuksen ymmärtäminen voisi olla yksi keino.
Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla. Työterveyslaitoksen viimesyksyisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan joka neljäs työssäkäyvä on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Yhden työssään uupuneen kustannukset yritykselle voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, minkä lisäksi työuupumuksen inhimillinen hinta on valtava.
Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain sellaista, jota pitää välttää. Arkikielessä ja ajattelussa konfliktista puhutaan ristiriidan, erimielisyyden ja jopa riidan synonyyminä. Tämän takia konfliktia pyritäänkin välttämään kaikin tavoin, niin töissä kuin kotona.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).
”Opinnoista työelämään siirtyminen on herkkä vaihe, jossa nuori työntekijä kaipaa usein tukea. Yrityksen johtamiskulttuuri ja työelämäpuhe jättävät jälkensä nuoriin, joista kasvaa tulevaisuuden asiantuntijoita ja johtajia”, sanoo LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula. Lue seitsemän tärkeää huomiota nuorten johtamisesta.
Presenteismi voi olla monelle vieras käsite, mutta sillä tarkoitetaan alentunutta työkykyä tilanteessa, jossa työntekijä on fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta ei pysty suoriutumaan tehtävistään täydellä työpanoksella. Virallisemmin presenteismi yhdistetään sairaana työskentelyyn, mutta ilmiötä voidaan tarkastella laajemminkin: syitä voivat olla esimerkiksi uupumus, stressi tai muut fyysiset ja psyykkiset haasteet.
EU:n asettama AI Act eli tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024. Monet eivät ehkä ole vielä rekisteröineet tätä, sillä asetuksella ei ollut tuolloin vielä välittömiä vaikutuksia.
Nykyajan työnhaussa teknologian rooli on merkittävämpi kuin koskaan aiemmin. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, digitaaliset alustat, verkostoituminen ja tekoälyn kehittyminen ovat mullistaneet rekrytointiprosessin. Työhakemusten laatiminen ja lähettäminen on nopeutunut, ja samaan aikaan työnantajien on käsiteltävä valtavia määriä hakemuksia. Työnhaun digitalisoituminen on tehnyt työpaikkojen hakemisesta saavutettavampaa, mutta samalla se on tuonut mukanaan uudenlaisia haasteita.
Yrityskulttuuri on organisaation DNA – se näkyy arvoissa, toimintatavoissa ja siinä, miten ihmiset kokevat työnsä ja työyhteisönsä. Hyvä yrityskulttuuri houkuttelee osaajia, sitouttaa henkilöstöä ja tukee liiketoiminnan tavoitteita. Huono kulttuuri puolestaan rapauttaa työhyvinvointia ja pahimmillaan heikentää yrityksen menestystä.
Johtotehtävissä toimivat hakevat kirjoista viihteen ohessa aineksia työhönsä: avoimuutta uusille tapahtumien käänteille, parempaa empatiakykyä epämiellyttäviäkin ihmisiä kohtaan ja loogista ajattelua, jota esimerkiksi syyllisen päätteleminen vaatii.
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Konflikti ei ole ongelma, sen puute onKirjoittaja: Panu Luukka
Rekrytointi on jäänyt ajastaan jälkeenKirjoittaja: Saana Rossi
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Georgina Monjaraz
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?Kirjoittajat: Topi Sarpakunnas ja Henni Järvenkallas
Kv-osaaja osaksi työyhteisöäKirjoittaja: Virpi Moilanen
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötäKirjoittaja: Pia Klemetti
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaanKirjoittajat: Emma Karhulahti ja Anne Lind
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Sonja Åhman
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?Kirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolestaKirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?Kirjoittajat: Sanna Puhakka ja Marjo Huhtala
6 vinkkiä etätiimin johtamiseenKirjoittaja: Hanna Mattinen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissaKirjoittaja: Hanna Mattinen
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?Kirjoittaja: Tarja Anunti
Johtoryhmien toiminnan kipukohdat paljastuivat tutkimuksessa
Kriisinkestävä johtajuus rakentuu reflektiosta, empatiasta ja luottamuksesta
Kotimaan rahtipalvelun hengetär
Perehdytyksen arvo mitataan vasta ensivaikutelman jälkeen
Työsuhdeauto Euroopan road tripille? Muista nämä asiat ennen matkaan lähtöä
Työelämä tarvitsee mielen huoltoa
Onko vastuullinen henkilöstöliikkuvuus edelleen kilpailuetu – vai jo perusedellytys?
Myönteinen työntekijäkokemus rakentuu yhteisöllisyydestä, mielekkäästä työstä ja inhimillisestä johtamisesta
Miten luoda yrityskulttuuri, jossa työuupumuksesta voidaan puhua ilman pelkoa tai häpeää?
Konflikti ei ole ongelma, sen puute on
Suomessa aikapaine koetaan toiseksi yleisimmäksi työturvallisuusriskiksi – pitkittynyt istuminen yhä ykkössijalla Euroopassa
Nuoret arvostavat johtamisen selkeää sanoittamista – asiantuntijan 7 vinkkiä nuorten johtamiseen
Presenteismi – Työn näkymätön kustannussyöppö
AI Act on täällä – mitä jokaisen HR-johtajan on syytä tietää nyt?
Tekoälyn aikakausi rekrytoinnissa: uhka vai mahdollisuus?
Jos liikuntaseteleillä ei ratkota työn sujuvuutta, niin millä?
Empaattisuus on rekrytoinnin supervoima
Hybridityön ja työhyvinvoinnin yhteydet
Alaston apina hybridityössä
Än-yy-tee- nyt! Pysähdy!
Älä valita, vaikuta
Kun malja täyttyy ja yli läikkyy
Paha olo pois!
Ohjaus rakentaa siltoja työn siirtymissä
Yrityskulttuuri – kilpailuvaltti vai kehityksen jarru?
Johtamisen ytimessä on ihminen – nyt ja tulevaisuudessa
Työn tulevaisuus ja nuoret: muutoksen sukupolvi
Tehostamisen tarpeessa
Työelämän Skylla ja Kharydis
Hybridien planeetta
Korkeasti koulutettu nainen, olet työuupumuksen mielikohde
Jokainen työtapaturma on liikaa
Kun DI kohtaa D&I:n
Kuuluuko ghostaus teidänkin rekrypolkuun?
Syömisen psykologia avaimena kestävään painonhallintaan – miten organisaatiot voivat tukea työntekijöidensä hyvinvointia?
Psykologisen trillerin kirjoittanut liikkeenjohdon konsultti:
Moni työpaikka vasta aloittelee generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä
Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works poistaa ennakkoluuloja rekrytoinnista teknologian avulla
JM Suomen henkilöstö rakentaa yhdessä hyvää työilmapiiriä
Arvojohtajuuden arvostus
Arjen kitkat kuriin
Mainospuhetta vai mitattavia tuloksia?
Miksi organisaatioiden kannattaa panostaa jatkuvaan oppimiseen?
Asiantuntijavuokraus – ei mikään pikavippi vaan strateginen investointi
Saimaan ammattiopisto Sampo rakentaa erottuvaa työnantajakuvaa ja taklaa osaajapulan haasteet
Turun pormestari:
Haaga-Helia on yrityksesi kumppani
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Konflikti ei ole ongelma, sen puute on
Rekrytointi on jäänyt ajastaan jälkeen
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?
Kv-osaaja osaksi työyhteisöä
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaan
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolesta
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?
6 vinkkiä etätiimin johtamiseen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissa
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?