Henkilöstöön ja johtamiseen keskittynyt media

Tilaa uutiskirje

Henkilöstöön ja johtamiseen keskittynyt media

Tilaa uutiskirje

Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.

Luetuimmat
  1. Rekrytoimmeko tiikerin vai metallilaatikon?
  2. Mitä, jos “negatiivisuus” onkin viisautta?
  3. Joka kolmas johtaja uskoo tekoälyn päihittävän ihmisen strategiatyössä – uusi tutkimus paljastaa algoritmijohtamisen realiteetit
  4. Neljä taitoa korostuu rekrytoinnissa tekoälyn muuttaessa työtä
  5. Tekoälyn käyttöönotto junnaa – miten HR voi nopeuttaa oppimista?
Uusimmat

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly HR-järjestelmissä: sujuvampaa arkea ja parempaa päätöksentekoa

Tekoäly muuttaa henkilöstöhallintoa automatisoimalla rutiineja, helpottamalla tiedon löytämistä ja tukemalla päätöksentekoa. Kun hallinnollinen työ vähenee, HR-ammattilaisille jää enemmän aikaa henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Hyödyt riippuvat kuitenkin järjestelmän ominaisuuksista, käytettävissä olevan datan laadusta ja siitä, miten ratkaisut otetaan osaksi arkea.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Pääkirjoitus: Työelämän tekoäly ei odota valmiita organisaatioita

Tekoälystä on tullut työelämän muutosvoima, jota organisaatiot eivät enää voi käsitellä vain yksittäisenä teknologiahankkeena. Se vaikuttaa tehtäviin, osaamisvaatimuksiin, työn tekemisen tapoihin ja myös siihen, millaista johtamista työpaikoilla tarvitaan. Muutos on kuitenkin vasta alussa.

Neljä taitoa korostuu rekrytoinnissa tekoälyn muuttaessa työtä

Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä nopeasti, eikä tulevaisuuden tehtävänkuvia ole vielä mahdollista ennustaa tarkasti. Baronan mukaan rekrytoinnissa korostuu tehtäväkohtaisen osaamisen rinnalla yhä enemmän se, miten hakija pystyy toimimaan ja kehittymään muuttuvassa työelämässä.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.

Talouden piristyessä työpaikan vaihtaminen helpottuu – esihenkilö yhä harvemmalle syy jäädä

Talouden ja työmarkkinoiden piristyminen voi paljastaa monella työpaikalla, onko työyhteisössä johtaminen kunnossa. Baronan viimeisimmän Työelämätutkimuksen mukaan enää 17 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista katsoi esihenkilötyön olevan vetovoimatekijä nykyisessä työssään. Barona jatkaa esihenkilöiden osaamisen kehittämistä uudistetulla, juuri käynnistyneellä Leading for Growth -valmennusohjelmalla.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Tekoäly muuttaa työtä – pysyykö henkilöstö muutoksen vauhdissa?

LUT-yliopiston professori Mika Ruokonen kysyi HR-viestin numerossa 3/2026 pysyvätkö organisaatiot mukana tekoälyn kehityksessä. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Euroopan investointipankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että peräti kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä (66 %) käyttää jo generatiivista tekoälyä, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo 37 %.

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly HR-järjestelmissä: sujuvampaa arkea ja parempaa päätöksentekoa

Tekoäly muuttaa henkilöstöhallintoa automatisoimalla rutiineja, helpottamalla tiedon löytämistä ja tukemalla päätöksentekoa. Kun hallinnollinen työ vähenee, HR-ammattilaisille jää enemmän aikaa henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Hyödyt riippuvat kuitenkin järjestelmän ominaisuuksista, käytettävissä olevan datan laadusta ja siitä, miten ratkaisut otetaan osaksi arkea.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Pääkirjoitus: Työelämän tekoäly ei odota valmiita organisaatioita

Tekoälystä on tullut työelämän muutosvoima, jota organisaatiot eivät enää voi käsitellä vain yksittäisenä teknologiahankkeena. Se vaikuttaa tehtäviin, osaamisvaatimuksiin, työn tekemisen tapoihin ja myös siihen, millaista johtamista työpaikoilla tarvitaan. Muutos on kuitenkin vasta alussa.

Neljä taitoa korostuu rekrytoinnissa tekoälyn muuttaessa työtä

Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä nopeasti, eikä tulevaisuuden tehtävänkuvia ole vielä mahdollista ennustaa tarkasti. Baronan mukaan rekrytoinnissa korostuu tehtäväkohtaisen osaamisen rinnalla yhä enemmän se, miten hakija pystyy toimimaan ja kehittymään muuttuvassa työelämässä.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.

Talouden piristyessä työpaikan vaihtaminen helpottuu – esihenkilö yhä harvemmalle syy jäädä

Talouden ja työmarkkinoiden piristyminen voi paljastaa monella työpaikalla, onko työyhteisössä johtaminen kunnossa. Baronan viimeisimmän Työelämätutkimuksen mukaan enää 17 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista katsoi esihenkilötyön olevan vetovoimatekijä nykyisessä työssään. Barona jatkaa esihenkilöiden osaamisen kehittämistä uudistetulla, juuri käynnistyneellä Leading for Growth -valmennusohjelmalla.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Tekoäly muuttaa työtä – pysyykö henkilöstö muutoksen vauhdissa?

LUT-yliopiston professori Mika Ruokonen kysyi HR-viestin numerossa 3/2026 pysyvätkö organisaatiot mukana tekoälyn kehityksessä. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Euroopan investointipankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että peräti kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä (66 %) käyttää jo generatiivista tekoälyä, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo 37 %.

Lue uusin näköislehti

HR viesti 4/2026
– Kun HR-rutiinit siirtyvät teknologialle
– Yhteisöllisyyttä ei voi pakottaa
– Tekoälyn käyttöönotto junnaa

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

HR viesti 4/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    BLOGIT
    Näytä lisää »