Hyvinvointi
Johtaminen
Koulutus
Tiimit
Valmennus
Yrityskulttuuri

Sopua johtamalla läpimurtoon työpaikalla

Suorituksen johtamisen ja työyhteisön konfliktinhallinnan dosentti Pia Lappalainen uskoo, että työyhteisösovittelu on tehokas interventio tilanteessa, jossa työpaikan vuorovaikutusongelmat uhkaavat henkilöstön motivaation lisäksi jo työterveyttäkin.

Kuuden vuoden aikana noin 50 tapausta sovitellut Lappalainen toteaa, että työyhteisösovittelu on matalan kynnyksen työkalu, joka oikein johdettuna tuo nopean avun - ja saattaa kehittää työyhteisön toimintaa jopa lähtötilannetta paremmaksi.

”Yleensä ajatellaan, että kun ristiriidat ratkaistaan, saadaan tuottavuus palautettua sille tasolle, missä se oli ennen ongelmia. Usein kuitenkin käy niin, että sovitteluprosessi paljastaa ihmisissä piileviä resursseja, joiden ansiosta tuottavuus nouseekin paljon perustasoa korkeammalle”, hän tietää.

Lappalainen on monesti nähnyt omin silmin ”ahaahetken”, joka muuttaa kaiken. Tällöin sovitteluun osallistuva henkilö alkaa tarkastella tilannetta uusin silmin ja tapahtuu todellinen transformaatio.

”Tällainen läpimurto kannustaa henkilökohtaiseen kasvuun, mikä heijastuu liki väistämättä myös tuottavuuteen.”

Muutos vie mukanaan
Lappalaisen mukaan ahaa-elämys on sitä dramaattisempi, mitä enemmän henkilö on ajatellut, että organisaation kulttuuri on kiveen kirjoitettu, eikä mitään voi tai kannata yrittää muuttaa. Alistuva asenne saa kyytiä siinä silmänräpäyksessä, kun ihminen alkaa nähdä ympärillään mahdollisuuksia muutokseen.

Helppoa ei valaistumisen saavuttaminen silti ole. Lappalainen myöntää, että ihmissuhdeongelmien ratkominen avoimesti voi tuntua ylitsepääsemättömän kuormittavalta.

”Sovitteluun osallistujat arastelevat etukäteen omia reaktioitaan, muiden suhtautumista ja mahdollisia seuraamuksia. Heille palkitsevinta onkin sitten huomata prosessin aikana, että rohkea osallistuminen lisää dialogia ja syventää ihmissuhteita”, Lappalainen toteaa ja rohkaisee osapuolia laittamaan itsensä likoon, vaikka välillä hirvittääkin. ”Loppupeleissä se palvelee kaikkia.”

Johda sovintoa!
Lappalainen on paitsi työyhteisösovittelija myös aihepiirin tutkija, jonka väitöskirjassa valotettiin esimiehen tunneälyn osa-alueiden ja persoonallisuuden piirteiden suhdetta hyväksi koettuun johtamiseen. Hän kertoo, että kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa puhutaan ”restoratiivisesta johtamisesta”, jonka hän kääntäisi "sovun johtamiseksi".

”Näemme nyt kehityksen, jossa sovittelu tulee koko ajan enemmän kasvun äärelle. Ennen sovittelun pääpointtina oli saada aikaan sopimus osapuolten välille, mutta nyt huomioidaan myös ne henkilökohtaiset asiat ja kokemukset, joita prosessi antaa.”

Lappalainen uskoo tutkimuksia, joiden mukaan Suomessa esiintyy huomattavan paljon konflikteja työpaikalla - mutta ei hän pidä sitä yksin negatiivisena asiana. Kun kissa nostetaan pöydälle, asiat pystytään puhumaan halki - eivätkä tunteet jää turhaan tulehtumaan.

”Sovittelun määrä on meillä nousussa ja sama trendi varmasti jatkuu”, hän uskoo.

Erilaisia & arvokkaita
Lisääntynyt diversiteetti työpaikoilla saa aikaan sen, että toisinaan ihmisten välillä kipinöi - mutta ”peruskonfliktin kaava” on sama kuin aina ennenkin:

”Juurisyynä vaikuttaisi usein olevan joku väärinkäsitys, mutta kun mennään siitä vielä syvemmälle, huomataan että konfliktin synnyttää ja sitä ruokkivat ihmisten persoonallisuuksien erot.”

Persoonallisuuksien eroja Lappalainen ei tietenkään halua nähdä jarruna, vaan rikkautena: kun erilaisia ihmisiä ”törmäytetään” positiivisessa ilmapiirissä, jossa kaikkia kuunnellaan ja arvostetaan, se on valtava vahvuus koko organisaatiolle.

Jahka näitä ”törmäyksiä” opitaan ottamaan vastaan ilman, että defenssit nousevat pystyyn, mahdollisuus kasvuun on raju. ”Konfliktinratkaisulla voidaan vähentää ihmisten tarvetta puolustautua. He oppivat ottamaan vastaan korjaavaa palautetta, kasvavat ja kehittyvät”, uskoo Lappalainen.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 05/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.