Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Lähes 40 % nousu alle 35-vuotiaiden hakemiin eläkkeisiin

”Miten nuorten mielenterveys kestää työelämään pääsyn vaikeudet?”

Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi. Työeläkeyhtiö Elossa niiden määrä on noussut 37 % vuosien 2018–2024 välillä. Nuoret aikuiset ovat nyt suurin ikäryhmä, jolle näitä eläkkeitä myönnettiin alkuvuonna 2025.

”Valtaosa nuorista aikuisista voi oikein hyvin. Mutta meille on syntynyt ryhmä, joka ei saa työelämästä kiinni tai ei saa pysyttyä siellä pitkäjänteisesti. Mikään ei valitettavasti viittaa siihen, että tämä ilmiö olisi hiipumassa”, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

Ahdistuneisuushäiriö on diagnoosina joka toisella nuorella eläkehakijalla. Korhonen-Yrjänheikin mukaan taustalla vaikuttavat muun muassa työelämän koventuneet vaatimukset, maailman epävarmuus ja nuorten rajallinen resilienssi.

”Me kaikki kohtaamme tässä ajassa epävarmuustekijöitä, joihin emme voi vaikuttaa. Aikuisiin ihmisiin nähden nuorilla on vasta vähän resilienssiä pärjätä vaikeuksien keskellä. Siksi he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa”, hän toteaa.

Työelämään pääsy ja siellä pysyminen on monelle nuorelle vaikeaa.

”Viidesosa 18–29-vuotiaista nuorista naisista syö masennuslääkkeitä. Näiden lääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Epäonnistumisen kokemus ja jatkuva epävarmuus ovat myrkkyä nuorille – tähän meidän pitäisi hyvinvointiyhteiskunnassa havahtua.”

Korhonen-Yrjänheikki peräänkuuluttaa työpaikoilta uudenlaista suhtautumista nuoriin.

”Perehdytys ei voi olla samanlaista kuin vuosikymmen sitten, vaan monelle parikymppiselle nuorelle on opetettava työelämätaitoja, jotka ennen opittiin jo alaikäisenä ensimmäisissä kesätyöpaikoissa.”

Nuorten odotukset työelämältä poikkeavat aiemmista sukupolvista.

”Nuoret eivät ole valmiita uhraamaan koko elämäänsä työlle ja se on aivan perusteltu arvovalinta”, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Kuvat: Pexels
Stilisointi: Toimitus

Lähde: Työeläkeyhtiö Elo

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.