Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Merja Kauhaselle työelämän kehittämispalkinto

Kuva: LABORE

Tunnustus tutkimustyöstä tasa-arvoisen työelämän edistämiseksi

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa ovat syventäneet ymmärrystä palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on saanut Kansan Sivistysrahaston myöntämän Työelämän kehittämispalkinnon. Palkinto jaetaan työelämää uudistavasta ja kehittävästä työstä, ja tänä vuonna se myönnettiin sekä Kauhaselle että Teollisuusliiton Hermes-sovellukselle.

Palkinnon myöntöperusteluissa todetaan, että Merja Kauhanen on tehnyt vuosikymmenten ajan vaikuttavaa työelämätutkimusta. Hänen työnsä on tuottanut ajankohtaista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista. Erityisesti hän on tarkastellut työn murroksen sekä erilaisten työmarkkina-asemien vaikutuksia työntekijöiden asemaan ja mahdollisuuksiin.

”Olen erittäin ilahtunut ja otettu tästä kunnianosoituksesta. Myöntäessään työelämän kehittämispalkinnon myös yksittäiselle tutkijalle tai tutkijaryhmälle Kansan Sivistysrahasto nostaa hienosti esille tutkitun tiedon merkitystä työelämän kehittämistyössä”, Merja Kauhanen toteaa.

Laboressa Kauhanen on muun muassa tutkinut erilaisia työsuhteita, niiden laatua ja seurauksia yksilöille, työvoimapulaa ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, työmarkkinoiden murrosta, sukupuolten välisiä palkkaeroja ja työmarkkinaliikkuvuutta sekä työmarkkinoiden sopimusjärjestelmiä. Hänen tutkimustyönsä on laajasti hyödynnetty niin työmarkkinakeskusteluissa kuin politiikkasuosituksissa.

Lähde: Työn ja talouden tutkimus LABORE

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.