Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työelämägallup: Puolet ollut työelämässä tilanteissa, joissa irtisanominen olisi ollut työyhteisön etu

Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg.
Kuva: Johanna Erjonsalo

Puolet työelämässä olevista kertoo olleensa tilanteessa, jossa työyhteisön edun mukaista olisi ollut jonkun työntekijän irtisanominen hänen toimintansa vuoksi. 39 prosenttia ilmoittaa, ettei ole ollut tällaisessa tilanteessa.

”Kysely osoittaa, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen voi olla koko työyhteisön etu. On kohtuutonta, että koko työyhteisö voi kärsiä jonkun toiminnan vuoksi, eikä työnantajalla ole riittäviä mahdollisuuksia irtisanoa työyhteisöä vahingoittavaa henkilöä”, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo.

Arvio on maltillistunut tammikuusta 2024, milloin asiaa viimeksi tiedusteltiin.

”On hyvä, että entistä harvempi on ollut tilanteessa, jossa jonkun irtisanominen olisi työyhteisön edun mukaista. Heitä on kuitenkin edelleen työelämässä joka toinen”, hän lisää.

Henkilöperusteista irtisanomista ollaan helpottamassa työsopimuslain muutoksella. Orpon hallituksen odotetaan antavan asiasta esityksen eduskunnalle syksyllä.

”Tämä tuleva muutos on tärkeä erityisesti pienille yrityksille. Irtisanomisen helpottaminen madaltaa työllistämisen kynnystä ja rohkaisee yrittäjiä palkkamaan työntekijöitä. Uskomme, että irtisanomisen helpottaminen vahvistaa työllisyyttä sekä tuottavuutta”, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Työelämägallupiin vastasi 1 093 työelämässä olevaa, työntekijöitä, yrittäjiä ja työttömiä.

Joka kymmenes ollut syyttä saikulla

Joka kymmenes Työelämägallupiin vastannut kertoo olleensa työuransa aikana sairauslomalla ilman perusteltua syytä. Valtaosa, 88 prosenttia, kiistää toimineensa näin. Luvut ovat pysyneet lähes ennallaan verrattuna aiempiin mittausajankohtiin tammikuussa 2024 ja syyskuussa 2023.

”Pidän määrää valitettavan suurena. Perusteeton sairauspoissaolo on väärin sekä työnantajaa että omaa työyhteisöä kohtaan. Ilmiöstä on päästävä eroon”, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Kyselyn toteutti Verian, Suomen Yrittäjien toimeksiannosta kesällä 2025. Vastaajina oli 1 093 työelämässä mukana olevaa henkilöä.

Lähde: Suomen Yrittäjät

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.