Yrityskulttuuri

Joka toinen suomalainen stressaa töihin paluuta

Lähes 70 % sanoo työkavereiden tapaamisen helpottavan sopeutumista arkeen

Työystävien merkitys suomalaisille on suuri. Työeläkeyhtiö Elon kyselyn mukaan jopa 90 % työikäisistä kokee, että työystävän läsnäolo vähentää stressiä, ja yhtä moni arvioi hyvien suhteiden parantavan työn sujuvuutta.

Lomaltapaluustressiä kokee lähes joka toinen suomalainen (49 %). 67 % sanoo, että työkavereiden tapaaminen helpottaa arkeen sopeutumista loman jälkeen.

”Ei jää epäselväksi, mikä laskee meidän kaikkien stressitasoja. Se on toinen ihminen! Tämä vahvistaa edelleen sitä minkä tiedämme todeksi myös lukuisten tutkimusten kautta: parasta ruokaa työkyvylle on vahva yhteisöllisyyden kokemus ja avoin vuorovaikutus, jossa ihmisillä on aito yhteys toistensa kanssa. Tätä pitää johtamisella vahvistaa”, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

92 % suomalaisista arvioi, että hyvät suhteet työystävien kanssa parantavat työn sujuvuutta ja yhteistyötä. 82 % kokee, että työystävien kanssa työskentely tehostaa työntekoa. Kolme neljästä (75 %) sanoo työystävien olevan yksi tärkeimmistä syistä tulla toimistolle.

”Me tarvitsemme kipeästi keinoja, joilla sekä hyvinvointia että työn tuottavuutta ja tuloksentekokykyä saadaan kasvatettua. Automaatio ja tekoäly ovat keskeisiä välineitä, mutta ilman ihmisten toimivaa vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista, tuloksellisuutta ei saada ulosmitatuksi. Sosiaalisten suhteiden merkitys on aivan keskeinen. Johtajana keskittyisin entistä enemmän siihen, että työyhteisöissä saatetaan ihmisiä yhteen”, Korhonen-Yrjänheikki korostaa.

Kysely osoittaa myös arvojen muutoksen: nuorille työntekijöille on tärkeämpää, että työkavereiden kesken puhutaan muustakin kuin työasioista. Korhonen-Yrjänheikki kannustaa ymmärtämään ja kysymään erilaisista toiveista työyhteisöä kohtaan.

Lähes kolmella neljästä suomalaisesta (73 %) on työystävä – kollega, jonka kanssa keskustellaan muustakin kuin työstä. Kuitenkin 26 % kertoo, ettei heillä ole yhtään erityisen läheistä työkaveria.

”Meidän pitäisi työpaikalla muistaa olla myös ihmisiä toisillemme. Eli pyydetään lounaalle myös se kollega, joka tuntuu jäävän useasti yksin. Olennaisia ovat ennen kaikkea kasvokkaiset tapaamiset muiden kanssa. Varsinkin nyt, kun palaamme yhdessä lomalta olisi hyvä hetki viettää kahvikoneen äärellä vartin verran pidempää ja kysyä lomakuulumiset myös vähän kaukaisemmalta työkaverilta. Inhimillisyys ja ystävällisyys ovat kaksi asiaa, joita ei voi olla työelämässä liikaa”, hän muistuttaa.

Työystävä-kyselyyn vastasi 1 500 työikäistä suomalaista. Otanta oli kansallisesti edustava ja kysely toteutettiin Bilendi Oy:n kuluttajapaneelissa 16.–23.5.2025.

Kuvat: Pexels
Stilisointi: Toimitus

Lähde: Työeläkeyhtiö Elo

Julkaistu: 08/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Puolet työelämässä olevista kertoo olleensa tilanteessa, jossa työyhteisön edun mukaista olisi ollut jonkun työntekijän irtisanominen hänen toimintansa vuoksi. 39 prosenttia ilmoittaa, ettei ole ollut tällaisessa tilanteessa.

Elon asiakaskyselyt osoittavat, että yli 55-vuotiaat työntekijät ovat kaikista innostuneimpia työstään. Yli 45-vuotiaiden työinnostus on keskimäärin korkeampi (3,85/5) kuin alle 45-vuotiailla (3,69), ja yli 55-vuotiailla jopa 3,92.

Tutkimusyhtiö Norstatin tekemän tuoreen kyselyn mukaan vain 12 % suomalaisista pitää tekoälyä erittäin suuressa tai suuressa määrin hyödyllisenä oman työnsä kannalta. Luku on Pohjoismaiden alhaisin. Samalla suomalaiset eivät juurikaan pelkää, että tekoäly vaikuttaisi työpaikkoihin: ainoastaan 7 % kokee tekoälyn uhaksi omalle työlleen tulevaisuudessaan.

Etätyö on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa työelämässä. Tuoreen työelämägallupin mukaan lähes puolet (46 %) työelämässä olevista on tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana, ja 74 % haluaisi jatkaa etätöiden tekemistä myös tulevaisuudessa. Jopa puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyömahdollisuus vietäisiin pois.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa ovat syventäneet ymmärrystä palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista.

Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi. Työeläkeyhtiö Elossa niiden määrä on noussut 37 % vuosien 2018–2024 välillä. Nuoret aikuiset ovat nyt suurin ikäryhmä, jolle näitä eläkkeitä myönnettiin alkuvuonna 2025.

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja strategista otetta. Työhyvinvointi ei ole enää vain HR:n vastuulla, vaan se on koko organisaation kilpailukyvyn ytimessä. Miten organisaatiot voivat huolehtia työyhteisön hyvinvoinnista maailmassa, joka ei pysähdy hetkeksikään?

Työelämän murros on saanut työnantajat panostamaan yhä kokonaisvaltaisempiin henkilöstöetuihin, jotka tukevat yksilön elämäntilannetta, lisäävät joustavuutta ja heijastavat vastuullisuutta niin hyvinvoinnissa kuin yrityskulttuurissa.

Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen. Työterveyslaitoksen tuore viesti on selkeä: esihenkilö on työyhteisön tukija, ei epävirallinen terapeutti.

Verovapaa pyöräetu päättyy vuoden 2025 lopussa – väärän palveluntarjoajan valinta voi kostautua.