Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Ilmarisen suhdanneindeksi: kaksivuotinen laskukierre jatkuu – elpyminen vaatii lisäpotkua

Kuva: Sami Kelhä - Ilmarinen

Työntekijämäärä väheni heinäkuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -2,3 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Laskua on jatkunut jo kaksi vuotta, eikä elpymisen merkkejä ole riittävästi, vaikka teollisuudessa nähtiin pientä kasvua.

Suhdanneindeksi seuraa yli 60 000 yrityksen ja noin 500 000 työntekijän kehitystä kymmenellä toimialalla, kattaen suuren osan yksityisestä sektorista. Heinäkuussa vain teollisuus (+0,2 %) kasvoi, kun taas suurimmat pudotukset nähtiin majoitus- ja ravitsemisalalla (-7,8 %), sosiaali- ja terveysalalla (-4,5 %) sekä rakentamisessa (-4,1 %).

”Valitettavasti indeksimme työntekijämäärän lasku saavutti nyt kahden vuoden rajapyykin. Laskun taustalla olevat tekijät ovat hyvin tiedossa: talouden pitkäaikainen heikko kehitys, kauppasodan varjot ja yskähtelevä vienti sekä geopoliittisen tilanteen haasteet. Kuitenkin teollisuuden työntekijämäärän hienoinen kasvu yhdistettynä inflaation hidastumiseen ja rahapolitiikan normalisoitumiseen antavat toivoa elpymisestä”, sanoo Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen.

Vatasen mukaan talouden pohja on edelleen heikko: ”Pitkittynyt negatiivinen suhdanne on alkanut ruokkia itse itseään: kotitaloudet varovat kulutusta ja säästävät, yritykset puolestaan jäädyttävät investointejaan. Viime kuukausina on nähty myönteisiä merkkejä investointien elpymisestä, mutta myös kuluttajat pitäisi saada taas kuluttamaan. Jos kaikki jäävät odottamaan parempia aikoja, ne eivät koskaan tule.”

Työntekijämäärä laski kaikilla alueilla. Itä-Suomessa pudotus oli suurin (-3,5 %), ja nousua nähtiin vain viestintä- ja tietotekniikassa (+1,4 %). Länsi-Suomessa lasku jäi -1,2 %:iin, ja kasvua oli mm. henkilöstövuokrauksessa (+5,5 %) ja asiantuntijapalveluissa (+2,7 %). Etelä-Suomen lasku oli -2,1 %, kaikki toimialat miinuksella. Pohjois-Suomessa (-2,6 %) teollisuus (+5,2 %) ja henkilöstövuokraus (+13,7 %) olivat selvässä kasvussa, mutta viestintä- ja tietotekniikka romahti (-22,5 %).

Ilmarisen suhdanneindeksi on julkaistu vuodesta 2013. Se perustuu yli 60 000 asiakasyrityksen tulorekisteriin ilmoittamiin palkkatietoihin ja kuvaa työntekijämäärän muutosta edellisvuoteen verrattuna. Mukana ovat vain yritykset, jotka ovat olleet asiakkaina koko tarkastelujakson ajan, joten asiakaskunnan muutokset eivät vaikuta tulokseen.

Stilisointi: Toimitus

Lähde: Ilmarinen

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.