Johtaminen

Nuoret ammattilaiset arvostavat pehmeätä johtamista

Moni esimies kokee nuorten milleniaalien tai niin sanotun Y-sukupolven työntekijöiden johtamisen hankalaksi, sillä nuoret ammattilaiset haastavat perinteiset johtamisen mallit ja vaativat esimiehiltään asioita, joihin nämä eivät välttämättä ole valmistautuneet.

"Nykyiset milleniaalit ovat eläneet maailmassa, joka on ollut jollakin tavoin vanhempaa parempi, esimerkiksi johtaminen on muuttunut ihmisläheisemmäksi. Tähän korkeampaan lähtötasoon verrattuna vaaditaan nykyisiltä johtajilta aiempaa paljon enemmän valmiuksia", toteaa aTalent Recruitingin toimitusjohtaja Niklas Huotari.

Yritys toteutti vuonna 2018 avoimen tutkimuksen, jossa selvitettiin nuorten ammattilaisten ajatuksia rekrytoinnista ja johtamisesta. Toukokuussa 2019 julkaistiin selvitys Nuorten ammattilaisten johtaminen, joka on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta.

Suuntaviittoja parempaan johtamiseen
"Jos johtaja haluaa saada nuoremman ikäpolven antamaan parastaan, niin tutkimuksen esiin nostamia asioita kannattaa huomioida. Ihmiset eivät toimi parhaimmillaan, jos nämä asiat eivät ole kunnossa", Huotari sanoo.

Tutkimus tiivistää tulokset kymmeneen peruspilariin ja esimiestyön teemaan, joita nuoret ammattilaiset toivovat esimiehiltään.

Nuoret ammattilaiset toivovat esimiehiltään hyviä kommunikaatiotaitoja, empatiakykyä ja aitoa halua auttaa heitä menestymään. Hyvä johtaja auttaa alaisiaan tarjoamalla tukea ja rakentavaa palautetta. Hän on aktiivisesti läsnä alaistensa arjessa ja on helposti tavoitettavissa tarvittaessa.

Ennen kaikkea nuoret ammattilaiset haluavat esimiehen, joka luottaa alaistensa osaamiseen ja kykyyn toimia yrityksen etujen mukaisesti. Hyvä esimies antaa alaisilleen vastuuta ja vapauden toteuttaa työnsä parhaaksi katsomallaan tavalla ilman mikromanageerausta.

Hyvät kommunikaatiotaidot kärjessä
Kaikkein toivotuimmaksi esimiestaidoksi kyselyssä nousevat hyvät kommunikaatiotaidot. Hyvä johtaja osaa kuunnella alaisiaan ja on aidosti kiinnostunut heidän hyvinvoinnistaan, mielipiteistään ja kehitysideoistaan.

Kuuntelemalla työntekijöitään hyvä esimies osallistaa heidät yrityksen päätöksentekoon ja rakentaa luottamuksellisen suhteen, jossa työntekijä ei pelkää kertoa esimiehelleen vaikeistakaan asioista. Hyvässä työpaikassa kuunteleminen on osa kulttuuria eikä vaadi erillisiä prosesseja. Alaisten kuuntelemisen lisäksi hyvä esimies jakaa avoimesti tietoa yrityksen suunnasta ja johtoryhmän asettamista tavoitteista.

Nuoret ammattilaiset toivovat esimiehiltään myös kannustavaa otetta johtamistyöhön. Työntekijöiden painostaminen ja epärealististen tavoitteiden asettaminen voi johtaa motivaation laskuun ja korkeaan henkilöstön vaihtuvuuteen.

Esimiehen ei kuitenkaan tule päästää alaisiaan liian helpolla. Taitava johtaja kannustaa alaisiaan haastamaan itsensä ja ottamaan enemmän vastuuta. Hän ymmärtää, että virheiden tekeminen etenkin uran alkuvaiheessa on luonnollista. Virheistä ei tulisikaan rangaista. Sen sijaan niistä pyritään oppimaan yhdessä.

Avoin ja rehellinen palaute
Tutkimuksen vastaajien mukaan hyvä johtaja antaa palautetta avoimesti ja rehellisesti. Hän ei peittele tai kaunistele sanojaan, vaan sanoo asiat suoraan. Nuorten ammattilaisten mukaan palautteen pääasiallinen tehtävä on auttaa heitä kehittymään alansa ammattilaisena.

Positiivisella palautteella osoitetaan työntekijän onnistumiset ja rakentavalla palautteella kerrotaan mitä alueita kehittää jatkossa. Taitava johtaja osaa myös pyytää palautetta itselleen.

Hyvän esimiestyön neljäs peruspilari on alaisten tukeminen ja ohjaaminen. Hyvän johtajan tulee haluta alaistensa onnistuvan. Tutkimuksen vastaajat rinnastivat hyvän johtajan valmentajaan, jonka tärkein tehtävä on auttaa alaisiaan onnistumaan.

Vastuun ja vapauden jakaminen on tärkeä peruspilari. Hyvä esimies asettaa tavoitteet yhdessä työntekijöiden kanssa, jakaa vastuuta ja antaa alaisilleen vapauden toteuttaa työnsä parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan työntekijä täyttää yhdessä asetetut tavoitteet.

Molemminpuolinen luottamus on myös tärkeä tekijä. Hyvän johtajan odotetaan luottavan alaistensa kykyyn toimia yrityksen etujen ja arvojen mukaisesti parhaaksi kokemallaan tavalla. Alaisten pitää myös pystyä luottamaan siihen, ettei esimies käytä saamaansa luottamuksellista palautetta heitä vastaan.

Hyvä johtaja on läsnä alaistensa arjessa huolimatta organisaation koosta. Hyvä esimies tunnistaa, kun työntekijä ei enää opi uutta nykyisessä tehtävässään ja tarjoaa tälle uusia haasteita. Jatkuva henkilökohtainen kehittyminen onkin yksi nuorten ammattilaisten tärkeimmistä kriteereistä hyvälle johtamiselle.

Teksti: Jari Peltoranta
Kuva:123RF

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.