Hyvinvointi

Mielenterveys ei saa jäädä esihenkilön varaan

Kuva: Pixabay

Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen. Työterveyslaitoksen tuore viesti on selkeä: esihenkilö on työyhteisön tukija, ei epävirallinen terapeutti.

”On hyvä muistaa, että esihenkilötyö on työtehtävä, ei oman erinomaisuuden mitta. Avun pyytäminen ja yhteinen pohdinta auttavat pääsemään eteenpäin”, muistuttaa johtaja, työterveyspsykologian dosentti Kirsi Ahola.

Ahola nostaa esiin, että esihenkilötyötä pitää rajata siinä missä muitakin tehtäviä. Siksi organisaatiolta tarvitaan rakenteita ja selkeyttä – ei pelkästään tukea tiimeille, vaan myös esihenkilöille itselleen. Hyvinvointi ei synny yksin puhumalla, vaan yhteisillä toimintatavoilla.

Työterveyslaitos esittelee kolmiomallin, jonka mukaan työpaikan mielenterveyttä tukevat keinot jakautuvat kolmeen tasoon. Eniten huomiota pitäisi antaa arjen sujuvuudelle ja työn tekemisen edellytyksille – vasta sen jälkeen katsotaan, miten ongelmia ehkäistään ja ratkaistaan.

”Hyvinvointi on jatkumo, joten toimenpiteitä on hyvä miettiä vaiheittain. Miten huolehdimme hyvistä edellytyksistä työskentelylle, miten ehkäisemme ongelmien syntymistä ja millä keinoilla ratkaisemme jo syntyneitä haasteita ja ongelmia?” Ahola herättelee.

Johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa puolestaan muistuttaa, että esihenkilö saa – ja hänen pitääkin – rajata omaa rooliaan:

”Esihenkilöt kokevat, että odotukset heitä kohtaan ovat kasvaneet. Työntekijät voivat toivoa sparrausta hyvin laajasti liittyen sekä henkilökohtaiseen kehittymiseen että hyvinvoinnin haasteisiin.”

Työterveyslaitoksen Hyvän mielen työpaikka -materiaali tarjoaa työkaluja siihen, miten pitää huolta sekä työntekijöistä että esihenkilöistä – ilman että kumpikaan jää yksin.

Lisätietoja:
kirsi.ahola@ttl.fi
pauliina.mattila-holappa@ttl.fi

Lähde: Työterveyslaitos

Julkaistu: 06/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Verovapaa pyöräetu päättyy vuoden 2025 lopussa – väärän palveluntarjoajan valinta voi kostautua.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työyhteisön ilmapiiriä, jossa jokaisella on lupa olla oma itsensä, esittää ideoita ja tuoda esiin huoliaan ilman pelkoa torjutuksi tulemisesta tai syyllistämisestä. Eli tosiaan omataan mahdollisuus ottaa sosiaalisia riskejä. Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan psykologisesti turvallisessa organisaatiossa vallitsee luottamukseen perustuva kulttuuri, jossa työntekijät kokevat itsensä arvostetuiksi ja tervetulleiksi. Tämä mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen, luovuuden ja jatkuvan oppimisen – tekijät, jotka tukevat innovaatioita ja kehittymistä.

Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä ja Teijon kansallispuiston rauhassa? Villa Seaview tarjoaa yritysryhmille saumattoman kokonaisuuden, jossa kokoukset, luovat tauot ja elämykselliset aktiviteetit sitoutuvat yhteen – tuloksena energiaa, uusia ideoita ja uudistunut, entistä yhteisöllisempi tiimi.

Työhyvinvoinnista on viime vuosina puhuttu enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin – ja syystä. Pandemian jälkimainingeissa, työelämän murroksessa ja osaajapulan kiristämässä ilmapiirissä jaksaminen on noussut aivan keskiöön. Mutta miten työhyvinvoinnin kanssa oikeasti menee juuri nyt?

Kuvittele itsesi Kolumbian viidakkoon. Et ole lomamatkalla vaan osa aseellista sissiliikettä. Jätit entisen elämäsi taaksesi jo 15-vuotiaana ja valitsit ideologian, joka lupasi oikeudenmukaisuutta. Todellisuus on ollut kaikkea muuta: veristä sotaa, epävarmuutta ja jatkuvaa selviytymistaistelua. Pimeyttä. Eristyneisyyttä.

Moni eläkeläinen haluaisi jatkaa työelämässä joustavasti ja uudessa roolissa, mutta kunnissa ja hyvinvointialueilla aktiiviset rekrytointitoimet ovat harvinaisia. KT:n selvityksen mukaan enemmistö 60–70-vuotiaista toivoo työnantajien ottavan heidät paremmin huomioon.

Työntekijät ottivat vuonna 2024 ennätysmäärin yhteyttä työsuojeluviranomaisiin häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyen. Yhteydenottojen määrä kasvoi 23 prosenttia vuodessa, mutta monilla työpaikoilla työnantajien toimet jäivät puutteellisiksi.

Yhdenvertaisuussuunnitelmat eivät saa enää olla pelkkiä muodollisuuksia. 1.6.2025 alkaen työnantajien on sisällytettävä niihin arvio työpaikan yhdenvertaisuustilanteesta sekä sen johtopäätökset. Muutoksen tavoitteena on edistää aitoa yhdenvertaisuutta työelämässä – konkreettisin toimin.

Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat kuntatyönantajien budjetteja ja kertovat samalla työyhteisön hyvinvoinnin tilasta. Etlan tuore tutkimus paljastaa, että erityisesti maanantaina alkavat poissaolot ovat taloudellisesti raskaita – ja organisaatiokohtaiset erot viittaavat työkykyjohtamisen ratkaisevaan rooliin.

Asiantuntijatyön kuormitus on kasvanut kriittiseksi: multitaskaus, kiire ja jatkuvasti kasvavat tavoitteet ajavat asiantuntijoita jaksamisen äärirajoille. Vain harva kokee olevansa täysin turvassa työuupumukselta, selviää Akavan Erityisalojen tuoreesta kyselystä. Liitto vaatii työturvallisuuslain täsmentämistä psykososiaalisen kuormituksen torjumiseksi.