Hyvälle johtajalle ei ole yleispäteviä valintakriteerejä, ja johtajana voi menestyä erilaisilla taustoilla. Ulkopuolinen, objektiivinen kumppani auttaa onnistumaan rekrytointiprosessissa ottaen huomioon organisaation toimintakontekstin.
Value Trainer® -arvovalmentajakoulutus on Suomen ensimmäinen rekisteröity arvoalan koulutus. Alun perin Jaana Villasen kehittämää koulutuskonseptia toteuttaa nyt kesästä 2023 lähtien Faktia Koulutus Oy.
Monimuotoisen työyhteisön osaaminen on laaja-alaista ja tuo kilpailuetuja organisaatiolle. Monimuotoisen työyhteisön johtaminen vaatii puolestaan ymmärtämistä ja työkaluja erilaisten tilanteiden käsittelyyn.
Muuttuva työelämä edellyttää uusia taitoja, ja organisaatioiden puuttuva osaaminen uhkaa muodostua jopa kasvun esteeksi. Miten yritykset ja HR-ammattilaiset voivat rakentaa oppimisen kulttuuria ja varmistaa yrityksen kilpailukyvyn nyt ja tulevaisuudessa?
Vaihto-opiskeluvuodet ovat usein niitä mieleenpainuvimpia hetkiä opiskeluajasta. Sen lisäksi, että vaihto-opiskelulla on useita mieltä, kokemusta ja osaamista avartavia hyötyjä, voisi sen merkityksellisyyttä tutkia myös esimerkiksi motivaation, hyvinvoinnin ja tehokkuuden näkökulmasta.
Yrityksen kulttuuri ja identiteetti näkyvät konkreettisissa teoissa, jotka kuvastavat yrityksen, johdon ja henkilöstön nykyisiä arvoja ja toimintatapoja. Kulttuuria voidaan todentaa valinnoilla siitä, mihin rahaa käytetään – esimerkiksi lahjoilla omalle henkilökunnalle, asiakkaille ja kumppaneille, tai vaikkapa mahdollisille uusille työntekijöille. Liike- ja henkilökuntalahjat ovat yksi yrityksen identiteetin, työnantajamielikuvan ja kulttuurin näkyvimpiä konkreettisia tekijöitä, joilla on usein euromääräistä arvoaan merkityksellisempi viesti. Voiko kulttuuria kuitenkaan kehittää lahjavalinnoilla?
Monilla aloilla vallitseva työvoimapula ja vallitsevat kriisit ovat näkyvästi korostaneet arvojen ja vastuullisuuden merkitystä organisaatioiden johtamisessa ja erityisesti rekrytoinnissa. Valko-, viher- tai pinkkipesu ei mene enää läpi, vaan organisaatioiden odotetaan olevan tosissaan mukana vastuullisuudessa.
Johtajuuskulttuurin murroksessa eivät paina enää pelot, joissa työntekijä pohtii, kelpaanko minä tai saanko minä töitä. Uusia huolenaiheita on, pystynkö tekemään töitä muiden kanssa ja millä hinnalla. Työyhteisön sujuva toiminta ei tule ilmaiseksi. Työyhteisön jäsenille hinnaksi muodostuu oma panos ymmärtämään itseä ja muiden erilaisuutta. Työnantajalle panostuksen hinta näyttäytyy konkreettisesti aikana, joka kuluu työyhteisön ristiriitojen selvittelyyn. Voisiko resurssit jakaa toisin?
Kaikki haluavat rakentaa vahvan yrityskulttuurin – mutta miten temppu tehdään? Hollantilainen HR-guru Fons Trompenaars on tutkinut aihepiiriä vuosikymmenien ajan ja tietää, että eri taloissa voi olla eri reseptit, jotka silti luovat toivottua me-henkeä ja tekemisen meininkiä. Viime kädessä kulttuurin rakentaminen ja ylläpitäminen on kuitenkin yritysjohdon heiniä.
Sijoittamisessa liikutaan riskin ja tuottopotentiaalin janalla. Kun korko- tai indeksisijoittaminen tuottaa matalalla riskillä pitkällä aikavälillä keskimäärin 5 % tuoton, vähimmäisodotus sijoitukselle start-up- tai kasvuyritykseen on pääoman kymmenkertaistuminen. Isoimmat yrityssijoitukset tekevät tyypillisesti toiset yritykset. Kun sijoitusta harkitaan, mitä kohdeyrityksessä arvioidaan?
Korkojen nousu, inflaatio, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, pakotteet, energiakriisi, korona, materiaalien saatavuusongelmat. Enemmän kuin riittävästi syitä USA:ssa jo alkaneelle ja muualle laajentuvalle talouden taantumalle – ja sitä myötä työmarkkinan hidastumiselle. Vaikutukset iskevät ensimmäisenä yritysjohtoon, sillä yrityksen menestykset ja menetykset lasketaan sen saavutuksiksi. Kun tämän ajan johtajalle ilmaantuu tarve uramuutokselle, hän ei jää yksin vaan hankkii itselleen valmennusta samoin kuin mihin tahansa muuhun valmennustarpeeseen. Mistä siinä on kyse, mitä johtajan uravalmennukseen kuuluu?
Kotimaan johtava vuosittainen HR-alan tapahtuma HRx 2023 järjestettiin maaliskuussa. Tapahtuman teemaksi valittu Kestävä työelämä herätti vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa. Ohjelma tarjosi monipuolisesti työkaluja kestävämmän työelämän luomiseen.
Dialogisen johtamisen avulla voidaan kehittää lähijohtamista, kompetensseja ja organisaation tuottamia palveluja. Marjo Räsänen tutki väitöskirjassaan, kuinka dialogisella johtamisella voi osallistaa henkilöstöä ja hyödyntää kaikkien ideoita terveydenhuollossa.
Organisaatiokulttuurin avulla tuetaan organisaation strategiaa ja tavoitteita sekä edistetään työntekijöiden sitoutumista ja hyvinvointia. Organisaatiomuutosten ja uusien strategisten linjausten myötä on erittäin tärkeää tarkastella arvopohjaa ja kehittää kulttuuria sekä arjen toimintaa arvojen mukaisesti.
Sosiaalisesta mediasta laajaan tietoisuuteen noussut quiet quitting -ilmiö on henkilöstöhallinnolle huutava viesti kyvykkyyksien tunnistamisen ja lahjakkuuksien sitouttamisen merkityksestä.
Muuttuvassa työelämässä johtamistaitojen ja osaamisen jatkuva kehittäminen on kriittinen menestystekijä. HR Viesti ja HENRY tarjoavat HR-päättäjille helpon tavan pysyä ajan hermolla tuomalla henkilöstön johtamiseen ja kehittämiseen liittyvät sisällöt osaksi HENRYn uutissivustoa.
Tietojohtaminen tukee organisaatioiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Menestyksekäs tiedolla johtaminen vaatii tänä päivänä uudenlaisia valmiuksia, jotka auttavat yksilöitä ja yrityksiä luomaan kestävää arvoa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä fyysinen aktiivisuus on tuotu osaksi organisaation jokapäiväistä arkea. Henkilöstöliikunnan peruskivenä on ihmislähtöinen, innovatiivinen ja osallistava toimintakulttuuri.
Etätyö tuli Suomeen ryminällä ja jäädäkseen. Mutta vaikka suomalaiset ovat osoittautuneet todellisiksi etätyön erikoisjoukoiksi myös kansainvälisessä vertailussa, on selvää, että ei tämäkään muutos ilman kitkaa tapahdu. Miten organisaatio minimoi harha-askeleet ja nousee siivilleen hybridityön aikakaudella?
Työpaikalla esiintyvää stressiä voidaan tarkastella henkilöstön tai esihenkilön näkökulmasta. Kummastakin näkökulmasta voi näyttää siltä, että stressin aiheuttaja löytyy vastapuolelta. Mikä sitä stressiä aiheuttaa johtamisessa? Tarvitsevatko työntekijät enemmän tilaa vai ohjausta? Pitäisikö esihenkilön ohjeistaa tarkemmin vai antaa työntekijöiden päättää enemmän itse?
Ukrainan kriisi on koskettanut koko yhteiskuntaa ja nostanut esiin valtavan auttamishalun. Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnisti yhdessä StaffPoint-konsernin kanssa Työstä turvaa -hankkeen, jonka avulla on mahdollista tarjota työtä Ukrainasta sotaa paenneille ihmisille.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo, että Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan omaa tiimiä on mukava nähdä pitkästä aikaa, juoda kahvit ja vaihtaa juorut. Mutta entä jos työntekijä on lopen uupunut koronan jäljiltä ja "vikatilanteessa jo valmiiksi?
Työelämä kehittyy ja organisaatioiden on kehityttävä sen mukana. Osaajapulan pahentuessa yritysten on nyt uudelleenarvioitava, miten ne voivat päivittää työntekijöidensä osaamista uusia tarpeita vastaaviksi.
Itseohjautuvuus on kovin usein ymmärretty väärin. Termikin itsessään on väärä, jos tarkoitetaan useampaa kuin yhtä ihmistä ja kykyä toimia ilman ulkoista ohjausta. Oikea sana on yhteisöohjautuvuus ja se tarkoittaa tapaa organisoitua ja vähentää huomattavasti esihenkilöiden valtaa organisaatiossa. Yhteisöohjautuvuus ei kuitenkaan tarkoita esihenkilöttömyyttä, vaikka se usein siihen rinnastetaan. Yhteisöohjautuvuus tarkoittaa vallan purkamista yhdeltä henkilöltä ryhmälle, niille ketkä haluavat päättää.
Vaikka työn murros ja The great resignation saattavat kuulostaa tyhjältä trendipuheelta, ne ovat jokaisen johtajan ja HR-osaajan arkea. Ne konkretisoituvat esimerkiksi työvoiman saatavuushaasteena, jota voidaan työstää muun muassa kulttuurin kehityksen, viestinnän, johtamisen, prosessien sekä paikallisen sopimisen keinoin.
Etätyön ja lähityön suhde puhuttaa – onko hybridimalli vastaus? HR viesti jututti kahta alan asiantuntijaa.
Pandemian jälkimainingeissa monet yritykset miettivät etätyön ja lähityön suhdetta – meneekö johtamisen pelikirja nyt uusiksi? – CapManin henkilöstöjohtaja Anna Berglind uskoo, että olemme jo tiukasti kiinni ”hybridimaailmassa”, jossa etä- ja lähityö suloisesti sekoittuvat – eikä tämän tarvitse olla mikään ongelma.
Yritysvastuun käsite on jatkuvasti laajentunut viime vuosina – mutta mitkä ovat yritysvastuun keskeiset ”rakennuspalikat” tänään ja huomenna?
Kun etätyöt nyt päättyvät monessa työpaikassa, moni työntekijä tuntee kalvavaa kauhua toimistolle palatessaan. Onko vastassa taas virnuilua kahvipöydässä, puolihuolimattomia piikkejä ja oman osaamisen kyseenalaistamista? Vaiko viikkojen mykkäkoulua, joka kerää jäätä vatsanpohjalle? – Työpaikallaan kiusatuksi joutuneelle ”paluu sorvin ääreen” voi olla todellinen tuskien taival.
Scandic Hotelsin toiitusjohtaja Aki Käyhkö on elänyt pari vuotta vuoristoradassa. Kun koronavirus iski maaliskuussa 2020, Scandicin 65 hotellista suljettiin 60.
Vain pieni osa ihmisistä käyttäytyy työpaikalla huonosti – onneksi. Yhdenkin ihmisen tökerön käytöksen heijastinvaikutus on kuitenkin suorastaan järkyttävä. Miksi huonoon käytökseen tai loukkaaviin puheisiin ei sitten puututa?
Yrityksen palkitsemisen kokonaisuus heijastelee paitsi aikaa, myös sen tavoitteita ja identiteettiä. Yksi vahva määrittäjä on talous, sillä megatrendit ohjaavat sijoittajien investointeja ja yleinen taloustilanne karhu- ja härkämarkkinoineen höllentää tai kiristää rahahanoja. Yrityksen tavoite on käytettävin varoin ruokkia henkilöstön motivaatiota ja tuottavuutta. Toteutus on kuitenkin liikkuva maali. Miten palkitseminen on mukautunut trendeihin, korona-aikaan, tai yrittäjyyden ja sijoittamisen kasvaneeseen suosioon?
Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon paikkariippumattomuus haastaa luonnollisia, oppimistilanteita, esimerkiksi toisilta oppimista, ja siten niiden varmistamiseen on syytä kiinnittää huomiota.
Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla eikä se enää milloinkaan muutu niin hitaasti kuin nyt. Mitä se tarkoittaa kyvykkyyksien kehittämisen kannalta teille tänään? Onko teidän helppoa löytää parhaat osaajat ja pitää kiinni olemassa olevista? Eiliset tulevaisuuden murheet saattoivat muodostua tämän päivän kryyneiksi tai vaihtoehtoisesti hyvä ennakointi jättipotiksi.
Oletko miettinyt, millainen hakijakokemus ja työnantajamielikuva hakijoille jää rekrytoinneistasi? Entä mitä rekrytointiprosessissa kannattaisi parantaa? Kohtaavatko hakijoiden odotukset ja todellisuus keskenään? Olet aivan oikeiden kysymysten ääressä, sillä hakijakokemus ja työnantajamielikuva ovat entistä tärkeämpiä rekrytoinnin onnistumiskriteerejä.
Osaamiskartoitus tuottaa havainnollista tietoa organisaation osaamistarpeista ja kehittämiskohteista. Kartoituksen pohjalta suunnitellut työnohjaus-, valmennus- ja muut asiantuntijapalvelut auttavat kehittämään henkilöstön osaamista vastaamaan organisaation strategiaa.
Keskuspuiston kupeessa sijaitseva Skanskan M117-toimistotalo on toteutettu ihmisten hyvinvointi edellä. Kohteelle myönnettiin Suomessa varsin harvinainen WELL-sertifikaatti osoitukseksi siitä, että se tarjoaa kokonaisvaltaiset edellytykset käyttäjien hyvinvoinnille.
Työelämän tyrskyjen keskellä yrityskulttuuri on tekijä, joka auttaa organisaatioita seilaamaan alati muuttuvilla vesillä. Kulttuuri on keskeisessä roolissa niin työntekijäkokemuksessa kuin yrityksen menestyksessäkin, ja moni yritys pohtii nyt keinoja vahvistaa kulttuuriaan pandemian jälkeisessä ajassa.
Mitä ovat työnohjaus, fasilitointi, valmennus, coaching, mentorointi ja sovittelu? Niille on yhteistä ohjauksellinen, valmentava ote ja ne kuuluvat työelämäohjauksen alle.
Hybridityö on täällä – ja se on tullut jäädäkseen. Asiantuntijoiden mukaan työtä tehdään jatkossakin rinnakkain toimistolla, kotona tai ”kolmansissa paikoissa”, kuten yhteistyökumppanien luona tai julkisissa tiloissa. Mutta mitä tämä muutos tarkoittaa käytännössä?
Mitä älykäs toimintamalli oikeasti tarkoittaa? Työkalut voivat olla hyvin kehittyneitä ja moderneja, mutta onko se älykästä, jos ne ja niiden kehittäminen vie fokuksen pois itse ydintehtävästä? Teknologian lisäksi mitkä muut asiat ovat olennaisia toimintamallissa?
Mikä tekee työstä merkityksellistä ja motivoivaa yksilölle? Mikä on yrityksen toiminnan tarkoitus? Mitä on suomalainen työelämä vuonna 2021 – ja minne se on menossa? – Näihin kysymyksiin vastauksia lähti etsimään organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa, todellinen työelämän Indiana Jones.
Organisaation johdolle ilmoituskanava on osa riskienhallintaa ja hyödyllinen lisä väärinkäytösten ehkäisyssä ja hallinnassa. Kanavan valinnassa on direktiivin vaatimusten ja tietoturvaseikkojen lisäksi tärkeä huomioida sen helppokäyttöisyys. Mitä helppokäyttöisempi palvelu on, sitä näppärämpää on sen käyttöönotto ja käyttö.
Kerronpa teille lyhyesti tarinan yhden väärinkäytösselvityksen anatomiasta. HR-päällikkö A on saanut sähköpostiinsa hälytyksen, jonka mukaan yrityksen sähköisessä whistleblowing kanavassa on viesti. Hän kirjautuu järjestelmään ja lukee: ”Myyntijohtaja B:n serkku C on yrittäjänä MarketResearchFinland Oy:ssä, joka on ollut meidän yhteistyökumppanina ja laskuttanut markkinointitutkimuksista meitä tällä tilikaudella yli 100.000 €. Löysin netistä tutkimusraportin, joka on melkein samanlainen kuin meille myyty.”
Euroopan unionin asettama Whistleblower-direktiivi tekee epäiltyjen väärinkäytösten ilmoituskanavan pakolliseksi. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä petoksia ja korruptiota, parantaa rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden suojaa ja kehittää vastuullista yrityskulttuuria. Kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan loppuvuodesta 2021 ja velvoittaa vähintään 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä EU:ssa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Hyvä johtaminen ja toimiva organisaatiokulttuuri parantavat henkilöstötuottavuutta. Johtamisessa tärkeää on avoin ja arvostava ote sekä rohkeus tarttua haasteisiin. Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin.
Etätyön ja koronan vaatiman eristäytymisen jälkeen toimistolle paluu saattaa jännittää tai innostaa työ- ja elämäntilanteesta riippuen. Siirtymää voi helpottaa totuttelemalla toimistorutiineihin pikkuhiljaa ja pohtimalla yhdessä henkilöstön kanssa kuinka organisaatiossa työskennellään jatkossa.
Koronapandemia on muovannut työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Työhyvinvoinnin johtamisessa on nyt syytä panostaa paitsi työntekijöiden tarpeisiin ja sujuvaan vuorovaikutukseen esihenkilön ja alaisen välillä, myös esihenkilön omaan hyvinvointiin.
Koronavuonna 2020 pyöreitä vuosia täytti palveleva johtaminen. Vuonna 1970 yhdysvaltalainen johtajuusguru Robert Greenleaf julkaisi esseen nimeltä ’Palvelija johtajana’, jossa lanseerattiin termi ”palveleva johtajuus”. Myöhemmin essee laajennettiin kirjaksi, josta tuli yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista johtamisteksteistä. Tänä päivänä voidaan puhua ihan palvelevan johtamisen liikkeestä.
SDI-kartoitus auttaa yksilöitä ja tiimejä ymmärtämään itseään ja toisiaan paremmin – ja sitä kautta myös kommunikoimaan paremmin. Toimittaja suoritti kartoituksen, jonka tulokset tarjosivat paitsi ymmärrystä omasta motivaatiosta ja vahvuuksista, myös eväitä muiden kanssa toimimiseen.
Etä- ja hybridityö on vaikeuttanut organisaatioiden kykyä seurata ja tukea hyvinvointia. Hyvinvoinnin tukemisen tärkeyteen on herätty korona-aikana, ja vain kolmasosa vastaajista piti nykyisiä toimenpiteitä toimivina ja riittävinä.
Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa painotetaan yhä perinteistä, strategiaan ja talouteen keskittyvää näkökulmaa – ja itse oppiminen tapahtuu ”vanhaan malliin” sangen luokkahuone- ja kurssimuotoisesti.
Koordinaatiokaaos kuvaa kuinka kasvava organisaatio sirpaloituu, kasvattaa byrokratiaa ja kangistuu. Ääritapauksessa kyky vastata kilpailijoiden haasteisiin romahtaa, kuten kävi NOKIAn puhelimille. Tietämyksen luominen on polku pois koordinaatiokaaoksesta. Ensin luodaan oppimisen rakenteet, ja suuret rakennemuutokset seuraavat, kun ymmärrystä on riittävästi.
Vuoden 2020 Accenture Global Digital Fluency -tutkimus osoittaa, että vain 14% yrityksistä on digitaalisesti kypsiä. Lopuilla 86% on siis vielä pitkä matka kuljettavana.
Viimeistään koronakriisin laukaisema hybridityön räjähdysmäinen kasvu syksyllä edellyttää organisaatioita muotoilemaan kulttuuriaan yhä itseohjautuvammaksi. Myös paikallinen sopiminen tuo oman mausteensa HR-päättäjän syksyyn.
"Olet paras esihenkilö, joka minulla on koskaan ollut, aina positiivinen mutta riittävän jämäkkä”. Näin kirjoitti yksi työkavereistani minulle viime joulukuussa, silloisen työsuhteeni ollessa päättymässä. Sain muutenkin hyvin positiivista palautetta työstäni ja sen tuloksista, ja tämä oli yksi ilahduttavimmista. Jotenkin lapsellisesti kuvittelinkin, että se, että olin mitä ilmeisimmin muidenkin näkökulmasta onnistunut työssäni, helpottaisi seuraavan työpaikan löytymistä. Niin ei kuitenkaan käynyt.
Vain alle kolmasosa yli 50-vuotiaista kokee oman osaamisen kehittämisen tärkeäksi – näin julisti Barona valtakunnallisessa työelämätutkimuksessaan. Tarkoittaako tämä, että 50 vuotta on eräänlainen rajapyykki, jonka jälkeen on syytä vain rullata laakereilleen odottelemaan leppoisia eläkepäiviään? Kaikki on nyt nähty ja koettu.
Konfliktit ja ristiriitatilanteet asettavat työpaikoille haasteita – mikä on esimiehen rooli ongelmien ratkaisussa? Entä milloin tulehtuneeseen tilanteeseen tarvitaan ulkopuolista apua? HR viesti kysyi asiantuntijoilta, miten toksinen vuorovaikutus käännetään rakentavaksi ja energiaa antavaksi.
Ei se ollut helppoa ennenkään, mutta nyt se on entistäkin haastavampaa. Nimittäin työn ja vapaa-ajan välinen rajanveto. Kun kotimme on työpaikkamme, työaikaa voi olla vaikea hahmottaa. Etätyö on kuitenkin yhtä lailla työaikaa, tehtiinpä sitä miten pienissä osissa tahansa.
Pitkän linjan työelämän uudistaja, Hintsa Performancen liiketoimintajohtaja Pekka Pohjakallio tietää, että työpaikkojen konfliktit versovat usein luottamuspulasta. Psykologinen turvallisuus on hukassa ja työntekijät pälyilevät ympärilleen: missä veitsi välähtää, missä pilkkakirves heilahtaa? - Yhteistä hyvää on liki mahdoton rakentaa tulehtuneessa tilanteessa ja väki kyselee, miten kummassa työpaikan kulttuuri pääsi näin toksiseksi?
Virheisiin suhtautuminen kertoo paljon työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheitä sekä epäonnistumisia pidetään luonnollisena osana ihmisyyttä ja työtä eikä niitä käytetä työntekijöitä vastaan.
Virheitä sattuu jokaiselle, mutta onneksi niistä voi myös oppia. Ideaalitilanteessa virheitä käsitellään työyhteisössä mahdollisimman avoimesti ja rakentavasti.
Kaikissa työyhteisöissä on kompastuskiviä ja konfliktinaihioita. Luotsina pahassa paikassa on yleensä esimies – mutta onko meidän pomoportaassa valppautta ja viisautta ratkaista ongelmat?
Kaikissa työyhteisössä tulee eteen sekä isompia että pienempiä konflikteja. Näiden asioiden selvittämisessä ja korjaamisessa on olemassa erilaisia keinoja ja lähestymistapoja. Tuomme esille sovittelevan lähestymistavan vertaamalla sitä paikoin perinteiseen juridiseen lähestymistapaan.
Miten teillä johdetaan työntekijäkokemusta? Onko aihe säännöllisesti johtoryhmän agendalla? Koronapandemian myötä työntekijäkokemus on asettunut valokeilaan. Moni organisaatio tarkastelee parhaillaan toimintakulttuuriaan ja johtamiskäytäntöjään, ja piirustuspöydällä on luonnoksia tulevaisuuden työstä.
”Perinteisesti erilaisuutta ei ole pyritty mitenkään johtamaan, vaan ratkaisemaan”, toteaa moninaisuuden johtamista tutkinut Sari Ajanko. Lisääkö erilaisuus siis jakautuneisuutta ja vähentää tehokkuutta vai lisääkö se luovuutta, oppimista ja tuottavuutta? Mikäli yksilöiden erilaisuutta hyödynnetään ja tarjotaan oppimisen mahdollisuuksia, voidaan erilaisuudesta tehdä voimavara.
Keskuskauppakamarin Naisjohtajaohjelmassa kartoitetaan ja edistetään naisjohtajuutta Suomessa. Naisjohtajaohjelman korkeatasoinen mentorointiohjelma on suunnattu keskijohdossa toimiville osaaville naisille. Osallistujille etsitään ansioitunut ja heidän kehittymistarpeitaan vastaava mentori yrityselämän huipulta.
Ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun asiantuntijaksi valmistunut sosiaalipsykologi Harri Romakkaniemi tietää, kuinka työyhteisöissä pienet ongelmat voivat paisua suuriksi. ”Pitkän työurani aikana olen nähnyt, miten työyhteisöjen konfliktit vievät voimavaroja ja syövät työntekijöiden energiaa.”
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainen johtaja uskaltaa unelmoida muustakin kuin liikevaihdon kasvattamisesta tai muhkeista bonuksista. Freia Oy:n toteuttama tutkimus päästi ääneen johtajat, jotka haaveilevat sapattivuodesta tunturien keskellä ja paremmasta työelämästä tuleville sukupolville – tai sitten ihan vain hyvästä arjesta rakkaimpiensa ympäröimänä.
Esihenkilöiden tehtäväkenttä on murroksessa etätöiden yleistyttyä nopeasti. Toimivat HR-ratkaisut helpottavat esihenkilöiden työtä vapauttamalla aikaa oikeasti merkityksellisiin asioihin, kuten läsnäoloon ja henkilöstön kehittämiseen.
Teknologian kehittyessä osaavan työvoiman tarpeesta teknologia-alalla on tullut akuutti. (ISC)1:n mukaan henkilöstövaje on globaali ongelma: työtä olisi jopa kolmelle miljoonalle henkilölle pelkästään tietoturvan saralla ja vaje vain kasvaa. Kun kilpailu hyvistä ja lahjakkaista osaajista kiihtyy, on organisaatioiden panostettava entistä enemmän rekrytointiin ja työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.
Asiantuntijatyössä korostuu sekä nykyisellään että tulevaisuudessa tiedonkäsittely. Tietotyö vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä tehdä päätöksiä. Työn kuormitusta lisää tietotulva, eli tilanne, jossa tehtäviä, viestejä ja muistettavia asioita on niin runsaasti, että tilanteen hallinta vaikeutuu.
Suomalainen työelämä on ollut matkalla kohti monimuotoisempaa versiota jo pitkään. Kaikkien työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu erilaisuudesta, iästä, sukupuolesta tai kulttuuritaustasta huolimatta on ollut tärkeä tavoite, jossa työelämässä on osin onnistuttu. Erityisesti eri henkilöstöryhmien sekä naisten ja miesten välinen yhdenvertainen kohtelu on ottanut askelia parempaan suuntaan. Paljon on vielä tekemistä näidenkin osalta. Lisäksi erityisesti osaamis- ja kulttuuritaustoiltaan erilaisten ihmisten sekä osatyökykyisten huomiointi työyhteisöissämme vaatii vielä paljon työtä.
Kehityskeskustelun hyödyt tulevat esiin vain silloin kun keskustelut käydään hyvin. Varsinkin etätöiden aikakaudella luontevia kohtaamisia arjessa on hyvin vähän ja siksi kehityskeskusteluiden kautta tapahtuvat kohtaamiset ovat nyt erittäin tärkeitä. ”Huonoja kehityskeskusteluja on turha käydä, mutta hyville keskusteluille on aina tilaa”, linjaa Accountorin Senior Consultant Harri Sirén.
Milleniaalit ovat jo suurin työikäisten ryhmä. Yritykset pohtivatkin kuumeisesti, kuinka näitä tulevaisuuden tähtiä voi parhaiten sitouttaa ja johtaa. Innostava, yksilölliset tarpeet huomioiva esihenkilötyö nousee tässä ratkaisevaan rooliin.
Työelämä ja organisaatiot uudistuvat jatkuvasti pystyäkseen vastaamaan liiketoimintaympäristön muutoksiin ja asiakaskunnan tarpeisiin. Toimiva sisäinen viestintä varmistaa tavoitteiden toteutumisen, tuloksellisen liiketoiminnan ja henkilöstön hyvinvoinnin. Viestintää voi kehittää johdolle suunnatun valmennuksen avulla.
Osaamisesta on tullut keskeinen kilpailutekijä – sekä yksilöllisestä että organisatorisesta näkökulmasta. Samalla osaamisen johtaminen on noussut puheenaiheeksi organisaatioissa: onko meillä kaikki kunnossa tällä saralla?
Pitkittyneen koronapandemian kuormitus kohdistuu erityisellä tavalla lapsiperheisiin. Tarvitsemme suomalaisessa työelämässä nopeasti uusien ratkaisujen kokeilua ja käyttöönottoa, jotka tukevat lapsiperheellisten työntekijöiden jaksamista. Perheystävällinen yritys on vetovoimainen työnantaja ja vastuullinen yrityskansalainen – myös koronapandemian jälkeen.
Osaamisen johtaminen on noussut vahvasti sekä isojen että pienten organisaatioiden agendalle. Samalla HR-osastot ovat ”luoneet nahkansa” ja ymmärtäneet istuvansa kultakaivoksen päällä – HR:n näpeissä ovat nimittäin ne kompetenssit ja talentit, joiden varaan tulevaisuuden menestys rakentuu. Vasta osaamista johtamalla tuota kultakaivosta voidaan täysimääräisesti hyödyntää.
Koronan kirittämä etätyö siirtyy Suomessa uuteen vaiheeseen loppukesällä. Alkuvaiheen paniikki on ohi, netti toimii ja sovellukset pelittää – mutta työn järkeistämisessä olisi vielä tekemistä. Konsultti Arto Kiiskinen Contribyte Oy:stä uskoo, että nyt on oikea hetki kasata etätyön pelikirja, jotta pyörät pysyvät pyörimässä entistä tehokkaammin.
Tavoitteellisen esimiestyön ja yksikkö- tai tiimikohtaisten yhdessä sovittujen pelisääntöjen avulla organisaatioon voidaan luoda toimiva etätyökulttuuri. Luottamuksen luomisessa ja säilyttämisessä viestintä on tärkeää.
Digiloikka tehty! Uudessa tilanteessa heräsimme huomaamaan, että työelämä muuttuu nopeammin kuin osaamme aavistaakaan. Tarvitsemme vanhojen käytäntöjen lisäksi uudenlaisia johtamisen taitoja jo ihan pian.
Star Wars -elokuvissa pieni mutta pippurinen Kapinaliitto yrittää pistää kampoihin öykkärimäiselle Imperiumille, joka haluaa alistaa koko galaksin. Myös suomalaisessa työelämässä on kapinallisia. He eivät heilu valomiekka tai laserpyssy kädessä, mutta he ovat tosissaan muuttamassa epäoikeudenmukaisia ja syrjiviä rakenteita, jotka ovat pesiytyneet Tasavallan varjoisiin nurkkiin.
Isot ja pienet digiloikat sekä etätyö ovat vaikuttaneet yritysten organisaatiokulttuuriin ja rakenteisiin. ”Nyt kannattaa pitää poikkeuskevään tuomista positiivisista muutoksista kiinni”, sanoo HR-johtaja Outi Tenhola-Matilainen.
Tulehtuneeseen tilanteeseen työpaikalla voidaan yleensä löytää ratkaisu, tietää sovittelijakonkari Timo Pehrman.
Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki.
Ristiriidat ja konfliktit aiheuttavat työyhteisöissä ahdistusta, masennusta, työkyvyttömyyttä, sairauslomia sekä kalliita uusia rekrytointeja. Yhteiskunnallisesti lasku on kymmeniä jopa satoja miljoonia euroja, unohtamatta jokaisen yksilön kokemaa inhimillistä tuskaa, joka heijastuu myös perheisiin, ystäviin ja läheisiin.
Suomen johtava HR-alan tapahtuma HRx kokosi HR-klaanit yhteen marraskuiseen Helsinkiin. Yli 600 HR-ammattilaista verkostoitui ja inspiroitui alan edelläkävijöiden johdolla 26.11.2019 Helsingin Messukeskus Siivessä. Tapahtumassa pohdittiin muun muassa tulevaisuuden osaamistarpeita, työntekijäkokemusta ja kasvun mahdollistamista.
Motivoitunut työyhteisö on menestyvän yrityksen tärkein voimavara. Työntekijät saa innostumaan ottamalla heidät mukaan työpaikan päätöksentekoon. Osallistavalla ja kannustavalla johtajuudella on tässä ratkaiseva rooli.
Vastuullisuus on läpileikkaava teema suomalaisessa elinkeinoelämässä – mutta pikkuhiljaa vastuullisuuskeskusteluun tulee puheenvuoroja myös henkilöstöjohtamiseen liittyen. Kun puhutaan vastuullisuudesta henkilöstökehyksessä, ei niinkään lasketa hiilijalanjälkiä ja jäljitetä toimittajaketjuja, vaan tapetilla on ennen kaikkea oman väen kokema avoimuus ja oikeudenmukaisuus.
Organisaation muuttuvat tavoitteet ja työnkuvat saattavat aiheuttaa työntekijöissä huolta ja pelkoa omasta selviytymisestä, mikä voi purkautua esimiehiin kohdistuvana epäasiallisena käytöksenä. Yhteinen tulkinta tavoitteista sekä työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen ehkäisevät työyhteisöongelmien syntymistä.
Coaching tähtää tätä nykyä yhä enemmän arkijohtamisen parantamiseen, uskoo Marita Lehikoinen. Yli 20 vuoden kokemuksen coachingista omaava Lehikoinen on nähnyt, kuinka coachingin soveltamismahdollisuudet ovat monipuolistuneet kovastikin. Usein coachingia halutaan, kun jokin muutos tapahtuu:
Henkilöstöpäivä voi olla alku monivuotiselle työhyvinvointiohjelmalle tai osa strategista toimeenpanoa. Liian usein henkilöstöpäivät ovat puuduttavia infopäiviä, joita rytmittävät hätäiset lounaat ja täyteen ahdetut PowerPoint-esitykset. Näin ei tarvitsisi olla. Kaikille merkityksellinen päivä voidaan järjestää sellaisissa puitteissa, että henkilöstö saapuu innolla paikalle.
Ulkopuolisen tahon toteuttama työhyvinvointikysely on tasapuolinen ja luotettava keino saada ajantasaista tietoa työyhteisön tilasta ja kehittämiskohteista. Kyselyn tulosten avoin ja ratkaisukeskeinen käsittely on avain työhyvinvoinnin parantamiseen.
Väsymys aiheuttaa erilaisia riskejä eri työtehtävissä. FRM-vireysvalmennuksen pohjana on Fatigue Risk Management. Metodi ohjaa työntekijöitä johtamisen, vireyden, työturvallisuuden ja työn tuottavuuden paranemiseen valmennuksen avulla.
Digitaalisia lukitusjärjestelmiä valmistavalla iLOQilla on positiivinen ongelma. Oululainen teknologiayhtiö kasvaa nyt niin vauhdilla, että se saa tehdä hartiavoimin töitä, jotta uudet tulokkaat saadaan fiksusti mukaan osaksi ”iLOQ-perhettä”. Toimivaa yrityskulttuuria ei haluta vaarantaa missään tilanteessa, vaan tuoreet kasvot opetetaan talon tavoille esimerkiksi huolellisen perehdytysprosessin kautta, kertoo HR-johtaja Minna Tuomikoski.
Digiterveys-hyvinvointiohjelma kehittää organisaation työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ohjelma perustuu osallistujien motivaation herättämiseen ja itsensä johtamisen kehittämiseen sekä tulosten kattavaan mittaamiseen ja raportointiin.
Businesslike Oy Henkilöstöpalvelu jututti tunnekouluttaja, valmentaja, motivaatio- ja asennepuhuja Camilla Tuomista. Näkökulmaksi otettiin rekrytointi, sillä se on Businessliken toiminnan ytimessä.
Tulevaisuusorientoituneet yritykset ymmärtävät jo, että kasvustrategian alkulähteessä pulputtavat ihmisten osaaminen ja sen jatkuva uudistaminen. Osaamisen johtamista tärkeämpää keinoa varautua tulevaisuuteen ei ole, näkee Rastorin toimitusjohtaja Toni Berkowits.
Osaamisvajeeseen kehitetyt koulutusratkaisut ovat monipuolistuneet osaamistarpeen pirstaloituessa. Muutos lähtee täsmätarpeeseen kehitetyistä ajasta ja paikasta riippumattomista oppimisratkaisuista sekä oppimisen johtamisesta.
Perinteiseen rekrytoinnin malliin kuuluu vahvasti sopivan työntekijän määritteleminen työtehtävään koulutuksen, työkokemuksen ja tehtävään sitoutumisen avulla. Täytyy olla hankittuna koulutus X, kokemusvuosia Y ja sitouduttava työhön Z ajaksi. Yksi työtehtävä, yksi työntekijä, ja mitä pidemmäksi aikaa, sen parempi.
Murros oppimisessa kiihtyy edelleen. Erityisesti verkko-oppiminen on tuonut uudenlaista terää etenkin organisaatioiden koulutuksiin. Yksi edelläkävijöistä tehostetun oppimisen saralla on Mercuri International, joka on kehittänyt omia verkko-oppimisen ratkaisujaan jo 17 vuotta.
Tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi kuuluvat hyvään johtamiseen ja takaavat palkitsemismallien läpinäkyvyyden. JopiArvio Oy toimittaa organisaation tarpeista lähtevät ratkaisut 25 vuoden kokemuksella.
Coaching on saanut viime vuosina jalansijaa suomalaisissa organisaatioissa – etenkin niissä, jotka tähtäävät työntekijöidensä ammatilliseen kasvuun. Coachingin kautta on mahdollista oppia fokusoimaan omaa ajattelua ja toimintaa sekä asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita.
Moni esimies kokee nuorten milleniaalien tai niin sanotun Y-sukupolven työntekijöiden johtamisen hankalaksi, sillä nuoret ammattilaiset haastavat perinteiset johtamisen mallit ja vaativat esimiehiltään asioita, joihin nämä eivät välttämättä ole valmistautuneet.
Uudet, ketterämmät (agile) työntekemisen mallit ovat vahva trendi yritysmaailmassa. Monet ohjelmistokehityksestä ja it-projekteista alkunsa saaneet työn tehostamisen tavat ovat rönsyilleet ”perusbisnekseen”, ja niin organisaatioissa saatetaan tehdä intensiivisiä sprinttejä toimialasta riippumatta.
MLP tuo markkinoille uuden konfliktinhallintatyökalun elokuussa 2019. Everything DiSC Productive Conflict -profiili syventyy epäterveisiin konfliktin käsittelytapoihin – ja siihen, miten nämä haitalliset tavat voidaan kääntää paremmin tuloksia tuoviksi menetelmiksi.
Työntekijäkokemus ja hyvinvointi ovat jo useissa organisaatioissa tärkeäksi nostettu asia. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että tämä näkyisi käytännössä.
Henkilöstöalan ja esimiesten yhdistys HENRY ja koulutusyhtiö Professio lanseeraavat laadukasta täydennyskoulutusta tarjoavan HENRY Akatemian syksyllä.
Hyvä johtaminen ja esimiestyö lisäävät selkeästi yritysten kannattavuutta. Teknologiateollisuuden työhyvinvointihankkeessa tehty selvitys osoitti, että kannattavuudessa voi olla jopa useiden prosenttiyksiköiden eroja johtamisesta riippuvista syistä.
Itseohjautuva toimintakulttuuri voi olla todellinen kilpailuetu, uskoo toimitusjohtaja Nenne Amnell Algu Oy:stä.
Tulevaisuuden menestyjäorganisaatioiden tekeminen perustuu itseohjautuvuuteen, mikä luo perustan jatkuvalle uudistumiselle. Itseohjautuvuus tekemisen perustana lisää kokeiluja, ideointia ja henkilöstön sitoutumista. Parantuneet vaikutusmahdollisuudet lisäävät aloitteellisuutta – ja vastaavasti asiakastyytyväisyys kasvaa, toteavat toimitusjohtaja Marianne Kukko ja partneri Mira Pitkäranta Lyggestä.
Pörssiyhtiöiden hallituskokoonpanot päätetään keväisin yhtiökokouksissa. Tänä vuonna naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa pysyi viime vuoden ennätystasolla eli 29 prosentissa. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin laatimasta selvityksestä.
Mindfulness-koulutukset ovat saapuneet jäädäkseen suomalaiseen työelämään. Yksi alan pioneereista on Andas Oy:n toimitusjohtaja Eeva Jaakonsalo, jolla on lähes kymmenen vuoden kokemus mindfulness-kurssien ohjaamisesta.
Työelämän kuormittavuus saa aikaan sen, että monen täytyy viheltää peli poikki. Jotta työntekijä saa taas kupletin juonesta kiinni, on saatavilla monenlaisia kuntoutuspalveluja. Yksin Kela järjestää ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa sekä lääkinnällistä kuntoutusta harkinnanvaraisena kuntoutuksena.
Lisää resilienssiä kaivataan maalla ja merellä. Näin pohdittiin Eckerö Linella pari vuotta sitten kun päätettiin kouluttaa koko henkilökunta. Koulutuksissa etsitään avaimia siihen, miten tunnistetaan osaamisen ydin ja pulmakohdat, uudistetaan kehittämiskäytäntöjä ja saadaan kokonaisuudet paremmin hallintaan.
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ tekee määrätietoista työtä ratkoakseen työpaikan ihmissuhteisiin liittyviä haasteita ja konflikteja mm. erilaisten valmennusten kautta. Asiakkuuspäällikkö, työnohjaaja, coach Marianne Terkki-Mallat tietää mistä kenkä hyvin usein puristaa: kun kiire prässää, ei ehditä pysähtyä ajattelemaan yhdessä - saati kuulemaan ja ymmärtämään toisia.
Suorituksen johtamisen ja työyhteisön konfliktinhallinnan dosentti Pia Lappalainen uskoo, että työyhteisösovittelu on tehokas interventio tilanteessa, jossa työpaikan vuorovaikutusongelmat uhkaavat henkilöstön motivaation lisäksi jo työterveyttäkin.
Jatkuvasti yleistyvä suorahaku on laajentunut käsittämään paljon muutakin kuin vain tietyn avainhenkilövalinnan menetelmän. Kirjoittaja: Anne Koivusaari
Millainen on hyvä työpäivä?
Työpaikan moottorina voi toimia - tulostavoitteiden tai tuottavuustuskan sijaan - myös myötätunto. Monialainen, Business Finlandin osittain rahoittama CoPassion-hanke pureutui "myötätunnon mullistavaan voimaan" 2015-2018. CoPassionin tutkijatiimiä veti Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi, joka uskoo myötätunnon ja "myötäinnon" voimaan työpaikoilla - myös silloin kun ollaan tiukasti napit vastakkain eikä konsensusta tunnu löytyvän.
Peurunka on yksi Suomen johtavista kuntoutuspalveluiden tuottajista, jonka palveluja käyttävät niin työikäiset, ikääntyneet kuin vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevat.
Stressin, jatkuvan ärtyneisyyden ja ratkaisemattomien konfliktien vuoksi huonosti voivat työntekijät aiheuttavat yleensä tulonmenetyksiä, koska heidän työtehonsa heikkenee ja tuottavuutensa laskee.
Smartum teetti loppuvuonna 2018 Työssä elämisen tutkimuksen, jossa tutkittiin asiantuntija- ja tietotyötä tekevien kokemuksia sekä asiantuntijatyötä johtavien päättäjien suhtautumista työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittamiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työelämän inhimillistymiseen.
HRx 2018 kokosi HR-heimon Messukeskukseen marraskuussa. Yli 500 HR-ammattilaista oli paikalla kuulemassa sanaa - ja verkostoitumassa, keskustelemassa ja inspiroitumassa alan edelläkävijöiden johdolla. Suomen johtavan HR-tapahtuman juonsivat Ronja Salmi ja Lorenz Backman.
Kyllä työ tekijäänsä kiittää - vai kiittääkö?
Maiju Kangas HRS Advisors konsulttiyrityksestä sanoo, että oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kokemus on työntekijöille tärkeää. Heidät tulee kohdata yksilöinä omine arvoineen, tavoitteineen ja motivaatiotekijöineen.
Yrityksen kehittämisen suurin este ei aina ole se äänekäs vastarannan kiiski, joka mobilisoi ärhäkän vastarintaliikkeen jokaista uudistusta torppaamaan. Joskus suurempi este on ”näkymätön jarrumies”, joka saattaa nyökytellä pomojen puheille, mutta pitää huolta siitä, että mikään ei muutu.
Tero Tiitun viime vuonna ilmestynyt diplomityö 'Suomalainen tiimityö joukkuehuippu-urheilussa ja mitä voimakkaan keskinäisen riippuvuuden tiimit voisivat siitä työelämässä oppia' herätti mediassa ansaittua mielenkiintoa
Martelan työympäristösuunnittelujohtaja Arja-Liisa Kaasinen sanoo että hyvän ergonomian lisäksi virkeyteen ja stressinhallintaan vaikuttavat tilojen akustiikka, valaistus ja viihtyvyystekijät.
Vantaalainen Pelican Rouge Coffee Solutions Oy on saavuttanut hyviä tuloksia myynnissä ottamalla käyttöön johtamistavan, jossa tiivis vuorovaikutus on keskeisessä asemassa. Toimitusjohtaja Timo Pietilä kertoo, että menetelmä otettiin käyttöön seitsemän vuotta sitten, kun haluttiin tuoda myyntiin uudenlaista otetta.
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Georgina Monjaraz
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?Kirjoittajat: Topi Sarpakunnas ja Henni Järvenkallas
Kv-osaaja osaksi työyhteisöäKirjoittaja: Virpi Moilanen
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötäKirjoittaja: Pia Klemetti
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaanKirjoittajat: Emma Karhulahti ja Anne Lind
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Sonja Åhman
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?Kirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolestaKirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?Kirjoittajat: Sanna Puhakka ja Marjo Huhtala
6 vinkkiä etätiimin johtamiseenKirjoittaja: Hanna Mattinen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissaKirjoittaja: Hanna Mattinen
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?Kirjoittaja: Tarja Anunti
Kun malja täyttyy ja yli läikkyy
Paha olo pois!
Ohjaus rakentaa siltoja työn siirtymissä
Tervetuloa muutos - ja sen tahdissa elävät toimitilat
Kolmikymppinen mies, luontainen johtaja?
Sovittelu kääntää konfliktit voitoksi
Ei saa dropata tunnelmaa
Miten johtaja vastaa etätyön hyvinvointihaasteisiin?
Paikallaanolo ja yksin puurtaminen puuduttaa etätyössä
Korona haastoi HR-järjestelmät
Kun DI kohtaa D&I:n
Kuuluuko ghostaus teidänkin rekrypolkuun?
Astronautit etätöissä
Torilla tavataan - mutta milloin kohdataan?
Varhaisen vastuullisuuden malli
Palautumisen paikka
Kestikö pää koronakurimuksen?
Pullon henki karkuteillä
Serendipiteetin seireeninkutsu
Koronakumipallot
HRx 2023 -tapahtuma oli yleisömenestys
Inhimillinen johtaminen on avain toimivan työyhteisön luomiseen
Rekrygaala palkitsi vuoden vaikuttavimmat rekrytointiteot
Mindfulness huijaus vai radikaali tietoisuuden kehittäminen?
Henkilöstövuokrauksen rooli tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointikortti-koulutuksesta intoa ja osaamista kehittämiseen
HRx 2022 toi HR-ammattilaiset yhteen kuulemaan työn uusista tuulista
Etätöissä tylsistyminen kasvaa mutta hybridi voi tuoda helpotusta
Uutuuskoulutus: palvelumuotoilu HR-työssä
Vastuullisuudestaan työnantaja muistetaan
Katse tulevaisuuteen - tekeminen hetkessä
Kinnarps siivitti Advenin onnistuneeseen muutokseen
Ohje etätyöstä ja henkisestä hyvinvoinnista työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn
Hyvinvoinnin merkitys korostuu
Koti työpaikkana
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?
Kv-osaaja osaksi työyhteisöä
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaan
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolesta
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?
6 vinkkiä etätiimin johtamiseen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissa
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?
