TOIMITUKSELTA

Jokainen työtapaturma on liikaa

Työtapaturmia on vaikea kitkeä kokonaan pois. Esimerkiksi viime vuonna sattui yhteensä 114 600 palkansaajien työtapaturmaa, joista 92 000 oli työpaikkatapaturmia ja 22 600 työmatkatapaturmia. Työpaikkatapaturmien lukumäärä nousi edellisestä vuodesta 1,6 % ja työmatkatapaturmien jopa 23,5 %. Jälkimmäisessä luvussa näkyy akuutin koronavaiheen loppuminen ja paluu etätöistä takaisin työpaikoille.

Ansiokasta työtä tapaturmien ehkäisemiseksi tekee Nolla tapaturmaa -foorumi, joka juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Nolla tapaturmaa -foorumi on työpaikkojen verkosto, jonka tarkoituksena on motivoida ja rohkaista työpaikkoja tavoittelemaan korkeaa työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tasoa.

Jäseneksi voi liittyä jokainen työpaikka työturvallisuuden tasosta, koosta tai toimialasta riippumatta. Foorumiin kuuluu tällä hetkellä 523 jäsentyöpaikkaa.

Tänä keväänä Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi vuosittaiset työturvallisuuden tasoluokitukset jäsentyöpaikoilleen. Tasoluokituksen sai ennätykselliset 110 työpaikkaa, joista 39 työpaikalla ei sattunut vuonna 2022 yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Jatkuvaan työturvallisuuden kehittämiseen työpaikkoja on kannustanut vahva välittämisen kulttuuri.

Tasoluokituksen saaneilla työpaikoilla on tunnistettu, että yhteistyö, avoin keskustelukulttuuri sekä vastuu työkavereista auttaa pääsemään hyviin tuloksiin. Näitä työpaikkoja yhdistää aito sitoutuminen työturvallisuuden kehittämiseen. Erityisen ilahduttavaa on se, että tasoluokituksen saaneissa on työpaikkoja kaikilta toimialoilta.

Huolestuttava trendi työturvallisuuspuolella on sen sijaan se, että harjoittelussa olevat opiskelijat ovat toistuvasti törmänneet puutteelliseen turvallisuuteen. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tuore kotimainen kysely paljastaa, että kolme viidestä ammatillisen alan opiskelijoista on huomannut harjoittelupaikassaan työturvallisuusriskejä. Vielä huolestuttavampaa on se, että heistä vajaa neljännes ei kertonut asiasta kenellekään. Kysely lähetettiin 15 ammatilliseen oppilaitokseen Suomessa.

Opiskelijoista lähes puolet koki, että ei saanut harjoittelupaikassaan riittävää perehdytystä. Työnantaja on kuitenkin lain mukaan velvollinen antamaan opastusta ja perehdytystä työhön. Kesätyö tai harjoittelu eivät ole mitään poikkeuksia.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan Suomessa sattuu työtapaturmia eniten alle 25-vuotiaille. Nuorten työturvallisuudessa riittää siis tekemistä.

EU-OSHAn kyselyyn vastanneista opiskelijoista noin joka kymmenes kertoo, että hänelle sattui harjoittelun tai työssäoppimisjakson aikana onnettomuus. Läheltä piti -tilanteen koki joka neljäs vastaaja.

Asia on siksikin ajankohtainen, että työturvallisuuslain muutos astui voimaan 1.6.2023. Tavoitteena on selkeyttää työnantajan velvoitteita ja edistää erityisesti 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista. Isoista muutoksista ei silti ole kysymys, vaan pikemminkin täsmennyksistä.

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen on tehty muutos koskien yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä: ”Työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.”

Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työskentelytilaan liittyvät järjestelyt tai työajan tai työmäärän mukauttaminen. Muutokset voivat olla joko yksilöllisiä tai koko työpaikkaa koskevia.

Toinen yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen tehty muutos täsmentää työnantajan tarkkailuvelvoitetta. Vanhassa laissa luki, että työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Nyt mainitaan myös velvollisuus tarkkailla ”työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä.”

On siis mainio hetki pohtia, onko omalla työpaikalla asianmukaiset keinot tähän tarkkailuun – vaikkapa kyselyiden ja keskustelutilaisuuksien kautta.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 06/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.