Hyvälle johtajalle ei ole yleispäteviä valintakriteerejä, ja johtajana voi menestyä erilaisilla taustoilla. Ulkopuolinen, objektiivinen kumppani auttaa onnistumaan rekrytointiprosessissa ottaen huomioon organisaation toimintakontekstin.
Kotimaan johtava vuosittainen HR-alan tapahtuma HRx 2023 järjestettiin maaliskuussa. Tapahtuman teemaksi valittu Kestävä työelämä herätti vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa. Ohjelma tarjosi monipuolisesti työkaluja kestävämmän työelämän luomiseen.
Miten työntekijöiden palkkaaminen ja heidän sitouttamisensa onnistuu? Kysymys on yrityksen menestyksen kannalta kriittinen.
Yritykset kehittävät säännöllisesti perehdytyskäytäntöjään tavoitellen entistä laadukkaampia perehtymiskokemuksia uusille työntekijöille. Perehdytyksen merkitys kilpailuetuna, sekä veto- että pitotekijänä ymmärretään entistä paremmin ja lisäksi uudet työntekijät ovat aiempaa tietoisempia ja läpinäkyvämpiä perehtymiskokemusten osalta – sainko palautetta ja vaikuttaa omaan perehtymiseeni? Oliko minulla motivoitunut kummi tai perehdyttäjä saatavilla? Oliko aikaa tarpeeksi? Pääsinkö mukaan joukkoon?
Vuoden 2022 parhaat rekrytointialan teot ja tekijät palkittiin Rekrygaalassa marraskuussa. Voittajissa korostuivat yhteiskuntavastuullisuus sekä onnistumiset osaajapulasta kärsivillä aloilla.
Työnhakijakokemuksen kehittäminen vaatii hieman vaivannäköä, mutta palkitsee nopeampina ja osuvampina rekrytointeina sekä työnantajamielikuvan kohenemisena. Hakijakokemuksen kehittäminen vaatii kaikkien rekrytointia järjestävien henkilöiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.
Kokemusrintamalla tapahtuu. Työntekijäkokemus on tuttua kauraa useimmissa organisaatioissa – mutta miten on työnhakijakokemuksen laita? – Liian usein rekrytointia ajatellaan meillä edelleen hyvin yksiulotteisesti: vähän niin kuin padossa olisi reikä (tai useampi) ja nyt haetaan sormia niitä tukkimaan.
Kansainväliset rekrytoinnit ovat isoja investointeja niin työnantajalle kuin Suomeen saapuvalle työntekijällekin. Ohjelmistoyhtiö The Qt Companyssa osaajat toivotetaan tervetulleiksi Oulun yliopiston Soft Landings -koulutuksilla, jotka helpottavat totuttautumista uuteen elämään.
Työnteon ja resurssoinnin mallit moninaistuvat, mihin on muutoksen sitkeimmänkin vastustajan taivuttava. Pelkkä ilmiön tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, erityisesti jos haluaa onnistua osaajakisassa ja tätä kautta liiketoiminnassa. Avaimet onnistumiseen löytyvät uteliaisuudesta tutkia vaihtoehtoja, rohkeudesta kokeilla sekä kyvystä luoda merkityksellisyyttä. Sitoutumista ruokitaan luomalla yhteiset motivoivat tavoitteet – monipuolisen ja joustavan resurssoinnin toimiessa kasvun, kehityksen ja tehokkuuden mahdollistajana.
Moni ammattilainen sanoo nyt hyvästit perinteiselle palkkatyölle ja ryhtyy työllistämään itse itsensä. Työvoima- ja osaajapulan keskellä kamppailevien organisaatioiden kannattaakin pohtia, miten ne voivat parhaiten hyödyntää tätä kasvavaa itsensätyöllistäjien joukkoa.
Työelämä näyttää kovin erilaiselta kuin vaikkapa suurten ikäpolvien työvuosina. Työtä tehdään enemmän omilla ehdoilla: esimerkiksi yhdistelemällä palkkatyötä ja yrittäjyyttä. Samalla organisaatioiden on yhä vaikeampaa rekrytoida kokeneita asiantuntijoita. Viime aikojen kriisit ovat entisestään kiihdyttäneet muutosta.
Ukrainan kriisi on koskettanut koko yhteiskuntaa ja nostanut esiin valtavan auttamishalun. Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnisti yhdessä StaffPoint-konsernin kanssa Työstä turvaa -hankkeen, jonka avulla on mahdollista tarjota työtä Ukrainasta sotaa paenneille ihmisille.
HR:n rooli ei ole helppo. Kiristyneet työmarkkinat, viime vuosina nopeasti muuttunut työelämä, suurten ikäluokkien eläköityminen ja monia aloja uhkaava osaamispula. Miten lähteä ratkomaan näitä kysymyksiä ja luomaan organisaatioon oppimisen kulttuuria?
Rekrytointiprosessi on tiivistettynä selkeä. Ilmoitat avoimesta työpaikasta ja otat hakemukset vastaan. Valitset sopivat hakijat jatkoon ja jatkat keskustelua heidän kanssaan. Tiukan päätöksen edessä olet, kun sinun pitäisi tehdä valinta parista kärkiehdokkaasta. Mikä silti unohtui?
Jo viidettä kertaa järjestettävä Rekrygaala palkitsee rekrytointialan parhaat viidessä kategoriassa 3.11 Vanhalla Ylioppilastalolla. Gaalassa palkitaan tänäkin vuonna vuoden rekrytoija, rekrytointiteko, rekrytointialan kehittäjä, paras rekrykampanja sekä vuoden työnantajabrändi.
Osaavan työvoiman löytäminen vaikeutuu koko ajan, ja samalla monen yrityksen rekrytointistrategia keskittyy yhä vahvasti ulkoisiin rekrytointeihin. Näin, vaikka yrityksillä olisi käytettävissään salainen valttikortti: niiden omat työntekijät.
Laadukas rekrytointiprosessi varmistaa oikean tekijän löytämisen niin asiantuntija- ja projektitehtäviin kuin joustavaan henkilöstövuokraukseen. Henkilöstöpalveluyritysten laajat verkostot tavoittavat sekä kotimaiset että kansainväliset eri alojen osaajat.
Suomen työmarkkinat kärsivät taudista nimeltä Kohtaanto, jonka diagnoosi on, etteivät lukuisat avoimet työpaikat ja niitä hakevat ihmiset kohtaa toisiaan - ei synny sopivia 'matcheja' kuin Tinderissä konsanaan! Syyllisiksi ongelmaan on nimetty osaamisen ja työkyvyn vastaamattomuutta työnantajien tarpeisiin, työpaikkojen ja työntekijöiden sijaitsemista eri alueilla, palkkajoustojen puutteellisuutta sekä hyvinvointiyhteiskunnan kannustinloukkuja, joiden kannustavuus rohkaisee enemmän 'lonkan vetämiseen' kuin työn tekemiseen. Työmarkkinat kärsivät samanaikaisesti työvoimapulasta ja työttömyydestä, mikä on huono asia ja työmarkkinoiden paheneva ongelma, suoranainen sairaus.
Vuoden 2021 parhaat rekrytointialan teot ja tekijät palkittiin marraskuussa neljättä kertaa järjestetyssä Rekrygaalassa. Voittajissa korostuivat yhteiskuntavastuullisuus, monimuotoisuus sekä innovatiiviset ratkaisut osaajapulasta kärsivillä aloilla.
Yrityksillä on nyt suuria haasteita löytää työntekijöitä. Käynnissä on 'war for talent', jossa työnantajat taistelevat keskenään parhaista työntekijöistä. Pahenevan osaajapulan keskellä hakijakokemus näyttelee tärkeää, ellei jopa ratkaisevaa, roolia.
Oletko miettinyt, millainen hakijakokemus ja työnantajamielikuva hakijoille jää rekrytoinneistasi? Entä mitä rekrytointiprosessissa kannattaisi parantaa? Kohtaavatko hakijoiden odotukset ja todellisuus keskenään? Olet aivan oikeiden kysymysten ääressä, sillä hakijakokemus ja työnantajamielikuva ovat entistä tärkeämpiä rekrytoinnin onnistumiskriteerejä.
Perhevapaalta työelämään -hankkeessa muun muassa autetaan perhevapaalla olevaa tunnistamaan vahvuutensa ja löytämään yksilöllinen polku työelämään sekä edistetään työelämän perheystävällisyyttä kehittämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla.
Mikä tekee työstä merkityksellistä ja motivoivaa yksilölle? Mikä on yrityksen toiminnan tarkoitus? Mitä on suomalainen työelämä vuonna 2021 – ja minne se on menossa? – Näihin kysymyksiin vastauksia lähti etsimään organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa, todellinen työelämän Indiana Jones.
Digiajasta ja koronasta huolimatta me Innolink Staffissa näemme, että onnistuneen rekrytoinnin ja pitkäaikaisen henkilöstöpalveluyhteistyön onnistuminen vaatii F2F-läsnäoloa ja kontaktointia. Siksi laajennammekin seuraavaksi monipuolisia rekrytointi- ja HR-palveluitamme myös Kuopion seudulle.
Uuden työntekijän rekrytointi on yritykselle pitkäaikainen sijoitus. Työnantajamielikuvaa rakentava, selkeä ja molemmille osapuolille helppokäyttöinen rekrytointijärjestelmä vapauttaa keskittymään rekrytoinnissa oikeisiin asioihin.
Jokaisella pitäisi olla puskurityö: harrastus tai sivutyö, josta voi tehdä uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Jos puskurityö on tekijälleen ura- ja taloudellista riskiä hajauttava plan B, työnantajalle se on joustava tapa hankkia osaamista, näkemystä ja käsipareja (tässä työvoimaa). Se on olennainen osa joustavaa resurssointia erityisesti tilanteissa, joissa työpanoksen tarve on osa-aikainen tai satunnainen, ja joissa näkyvyys tilausputkeen on lyhyt.
"Olet paras esihenkilö, joka minulla on koskaan ollut, aina positiivinen mutta riittävän jämäkkä”. Näin kirjoitti yksi työkavereistani minulle viime joulukuussa, silloisen työsuhteeni ollessa päättymässä. Sain muutenkin hyvin positiivista palautetta työstäni ja sen tuloksista, ja tämä oli yksi ilahduttavimmista. Jotenkin lapsellisesti kuvittelinkin, että se, että olin mitä ilmeisimmin muidenkin näkökulmasta onnistunut työssäni, helpottaisi seuraavan työpaikan löytymistä. Niin ei kuitenkaan käynyt.
Rekrytoijan tärkein tehtävä on löytää oikea henkilö oikeaan työhön ja monimuotoisuus on sekä työnhakijan että koko työyhteisön etu. Parhaimmillaan yhdenvertaisuuden huomioiminen on sisäänrakennettu tavanomaiseen rekrytointiprosessiin, jolloin myös vammaiselle osaajalle löytyy oikea työtehtävä ja titteli tavanomaisen työnkuvan muotoilun avulla.
Yrityksen tärkeimmät tavoitteet saavutetaan vain sitoutuneen, motivoituneen ja osaavan henkilöstön avulla. Osaajien sijoittumisessa huolellisesti toteutettu rekrytointiprosessi on avainasemassa. Käytännössä henkilöstön taitoja voidaan vahvistaa valmennusten avulla.
Kun kilpailu osaajista kovenee, ratkaisuja etsitään niin kohdennetusta monikanavaisesta rekrytointimarkkinoinnista kuin selkeästä viestinnästä.
Vuosi 2020 mullisti työelämän pysyvästi. Koronapandemia on jättänyt jälkensä myös henkilöstöpalvelualaan, joka elää nyt vahvaa muutosvaihetta. Elpymisen merkkejä on kuitenkin jo ilmassa, kertovat alan toimijat.
Koronapandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiota, paljastaa henkilöstöpalveluyritys ManpowerGroupin uusi tutkimus. Yritykset, jotka panostavat innovointiin ja osaamisen kehittämiseen, selviävät todennäköisimmin kriisistä voittajina.
Vuoden parhaat rekrytointialan teot ja tekijät palkittiin jälleen marraskuussa. Työnhakupalvelu Duunitorin jo kolmatta kertaa järjestämää Rekrygaalaa juhlittiin poikkeusvuonna virtuaalisesti.
Oikean osaamisen tavoittaminen on yhä yleisempi ongelma yrityksille. Massasta erottuminen on haastavampaa, ja tietyillä aloilla sopivia osaajia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Tämä voi olla myös yritysten kasvun esteenä. Mikä neuvoksi?
Rekrytointi on merkittävässä roolissa monimuotoisen työyhteisön rakentamisessa, koska siinä luodaan joko erilaisten tai samanlaisten ihmisten yhteisöä. Siinä korostuvat reilut ja yhdenmukaiset periaatteet, joilla kaikkiin työnhakijoihin suhtaudutaan prosessin aikana ja ketään ei syrjitä. Erilaisten osaajien rekrytointi parantaa myös yrityksen tuottavuutta, yhteiskuntavastuuta ja työnantajakuvaa.
Henkilöstöhallinnon prosessien sujuvuus vaikuttaa organisaation toimintaan ja tehokkuuteen, työnantajamielikuvaan sekä henkilöstön viihtyvyyteen ja sitoutumiseen. Yhteensopivat rekrytoinnin, perehdytyksen ja henkilöstöhallinnon ratkaisut vapauttavat resursseja ydintoiminnan kehittämiseen.
Työterveyslaitos julkaisi Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -raportin loppuvuodesta 2020. Raportti visioi tulevaisuuden työelämää, jossa yhtenä keskeisenä trendinä nähdään väestörakenteen muutoksen vaikutukset, kuten ikääntyvä ja monimuotoistuva työväestö, työvoiman saatavuus ja globaali liikkuvuus. Tulevaisuudessa kulttuurisesti monimuotoisen, kansainvälisen työyhteisön keskeisimmät hyödyt näyttäytyvät parhaimmillaan organisaatioiden runsaampana luovuutena ja innovatiivisuutena.
Materiaalivirtojen käsittelyyn erikoistunut henkilöstö ja yrityksen tarpeisiin sopiva kalusto sujuvoittavat toimintaa. Logistiikan henkilöstön ja kaluston ulkoistaminen vapauttavat yrityksen resurssit omaan ydinosaamiseen.
Syksyllä oppilaitokset heräävät jälleen eloon opiskelijoiden palatessa koulunpenkille ja yritykset pohtivat oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä - miten saada toiminta lisäarvoa tuottavaksi molemmille?
Vaikka HR-järjestelmä on vahvimmillaan nykyisen henkilöstön ja työsuhteiden hallinnassa, sen rekrytointiosa kattaa järjestelmästä useimmiten vain 1-2 prosenttia. Laajemman rekrytointijärjestelmän integroiminen osaksi HR-järjestelmää sujuvoittaa rekrytointiprosessia rekrytoinnin suunnittelusta, osaajien tavoittamiseen ja palkkaukseen.
Etätyön suuri läpilyönti on tuonut vanavedessään myös etärekrytoinnin ja etäperehdytyksen. Baronan asiantuntijat tietävät, miten näissä onnistutaan ilman lähituntumaa ja kasvokkain oloa.
Loppusuoralla rekrytoinnissa ja uuden työntekijän perehdytys, joka pitäisikin toteuttaa etätapaamisen muodossa, lähestyy? Mitä etäperehdytyksen toteutuksessa kannattaa ottaa huomioon? Nopea muutos työelämään liittyvien tapaamisten kulttuurissa, poikkeusolojen vaatimuksesta, on tuonut näkyväksi tarpeen pohtia eri yrityksissä ja yhteisöissä etätapaamisten toteuttamista, ja suunnitelmien muuttamista nopealla aikataululla. Tämän jutun tavoitteena on vahvistaa ajatusta siitä, että etäperehdytys on mahdollista toteuttaa laadukkaasti ja monipuolisesti, ja antaa vinkkejä onnistuneen etäperehdytyksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Isot ja pienet digiloikat sekä etätyö ovat vaikuttaneet yritysten organisaatiokulttuuriin ja rakenteisiin. ”Nyt kannattaa pitää poikkeuskevään tuomista positiivisista muutoksista kiinni”, sanoo HR-johtaja Outi Tenhola-Matilainen.
Nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma yhteiskunnassamme. Yksi haaste on se, miten nuoret – joita lukuhommat eivät koulussa hirveästi kiinnostaneet – saataisiin integroitua työelämään. Skanska, Rakennusliitto ja Barona käynnistivät syksyllä 2019 työssäoppimisohjelman, joka tarjoaa nuorille polun työelämään käytännön työn avulla.
Palkatako oma vai käyttää kumppania? Jokainen yritys kohtaa tilanteita, joissa se ei selviä ilman HR-osaamista. HR-henkilön voi palkata itse, mutta silloin kun kokopäiväiselle asiantuntijalle ei ole tarvetta, ostopalvelu on riskitön ja joustava vaihtoehto.
Vuoden parhaat rekrytointialan teot ja tekijät palkittiin torstaina 24. lokakuuta vuosittain järjestettävässä Rekrygaalassa. Tapahtumassa julkistettiin vuoden 2019 paras työpaikkailmoitus, ansioitunein rekrytoija, merkittävin rekrytointiteko sekä rekrytointialan kehittäjä.
Startup Refugees perustettiin vuonna 2015 ja toimii nyt Helsingissä ja Oulussa sekä pian myös Rovaniemellä.
Vastuullisuus on tällä hetkellä tärkeää jokaiselle yritykselle, sillä sekä asiakkaiden että työntekijöiden odotukset vastuullisuutta kohtaan ovat selvästi kasvaneet. ”Oikotie Työpaikoissa vastuullisuus on viety aivan liiketoiminnan ytimeen ja olemme kehittäneet kaksi eri konseptia, Vastuullinen Työnantaja ja Vastuullinen Kesäduuni, joilla pyrimme edistämään vastuullista työelämää Suomessa”, kertoo Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa.
Henkilöstöpalveluala on iso tekijä yhteiskunnallisesti, koska Suomen sadan suurimman työllistäjän joukossa on jo 25 henkilöstöpalvelualan ratkaisuja tarjoavaa yritystä. Henkilöstöpalvelualan nousu isoksi työllistäjäksi heijastaa laajempaa muutosta yhteiskunnassa, asiantuntijat uskovat.
Hyvä työelämä on tasa-arvoista ja motivoivaa. Lisäksi työelämältä odotetaan joustavuutta ja arvomaailmojen kohtaamista. Carrot yhdistää ammattilaiset ja yritykset ammattitaitoisesti, tukee työntekijöitä ja kouluttaa tulevaisuuden osaajia.
Suomen osaajapula on ennätyskorkealla. Sekä yrityksillä että yhteiskunnalla on nyt yhdestoista hetki panostaa ratkaisuihin, jotka lisäävät työmarkkinoiden joustavuutta ja työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.
Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ohjeistus, joka uhkaa hankaloittaa asuntojen lyhytaikaista vuokrausta on noussut laajasti otsikoihin. Aiheen ympäriltä on kirjoitettu niin Helsingin Sanomissa kuin Kiinteistölehdessäkin. Viimeksi asiasta on julkaissut Kiinteistö- ja talotekniikka KITA , joka haastatteli artikkeliinsa ”Helsingin ohjeistus lainvastainen?” mm. Forenomin toimitusjohtajaa Johannes Kangasta ja Eversheds Asianajotoimiston asianajajaa Olli Iirolaa.
Oikotie Työpaikkojen Noora Holmström.
Businesslike Oy Henkilöstöpalvelu jututti tunnekouluttaja, valmentaja, motivaatio- ja asennepuhuja Camilla Tuomista. Näkökulmaksi otettiin rekrytointi, sillä se on Businessliken toiminnan ytimessä.
Helmihenkilöstön moniammatillisen asiantuntemuksen avulla kehitetään ratkaisuja, joissa huomioidaan organisaation kustannustehokkuus, työntekijän kompetenssit ja motivaatio sekä asiakaskokemus esimerkiksi kotihoidossa.
Oracle HCM Cloud on digitalisoitu pilvinatiivi HCM-järjestelmä, jossa hyödynnetään tekoälyä ja koneoppimista laajasti HR-sektorin työn helpottamiseksi. HCM Cloud automatisoi ja nopeuttaa henkilöstöhallinnan työtehtäviä.
Osaamisvajeeseen kehitetyt koulutusratkaisut ovat monipuolistuneet osaamistarpeen pirstaloituessa. Muutos lähtee täsmätarpeeseen kehitetyistä ajasta ja paikasta riippumattomista oppimisratkaisuista sekä oppimisen johtamisesta.
Perinteiseen rekrytoinnin malliin kuuluu vahvasti sopivan työntekijän määritteleminen työtehtävään koulutuksen, työkokemuksen ja tehtävään sitoutumisen avulla. Täytyy olla hankittuna koulutus X, kokemusvuosia Y ja sitouduttava työhön Z ajaksi. Yksi työtehtävä, yksi työntekijä, ja mitä pidemmäksi aikaa, sen parempi.
Osaamistarpeiden ennakointi ja rekrytoinnin aikajänteen pidentäminen ovat aiempaa tärkeämpiä, jotta kasvualoille saadaan uusia päteviä tekijöitä. Omien osaajien kasvattaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen luo perustan kasvulle.
Työssään viihtyvät työntekijälähettiläät luovat työnantajamielikuvaa kertoessaan sosiaalisessa mediassa työpaikan arjesta. Työntekijöitä ja -hakijoita arvostava ilmapiiri sekä aktiivinen hakuprosessi puolin ja toisin parantavat hakijakokemusta.
Kun yritykset etsivät taitavaa väkeä, kovat osaajat voivat olla kiven alla – tai siltä ainakin tuntuu. Suomessa on edelleen huomattava kohtaanto-ongelma siinä, miten rekrytoivat yritykset ja osaajat saadaan saatettua yhteen onnellisten tähtien alla. Rekrytointi.com Osaajapankki syntyi ideasta, että näille kohtaamisille pitäisi tarjota alusta, joka todella toimii – ja hyödyttää kaikkia osapuolia.
HR-dataa käytetään rekrytoinneissa yhä tehokkaammin – mutta katto on vielä kaukana, vakuuttaa Kirsi Laine Master Suomi Oy:stä. Esimerkiksi psykometriset testit, joissa psykologia tieteenä soveltaa tilastotiedettä psykologisten ominaisuuksien mittaamiseen, tarjoavat työnantajille erittäin eksaktia tietoa vaikkapa siitä, miten kandidaatit käsittelevät painetilanteita tai millainen näiden kognitiivinen potentiaali on.
Eilakaislan palvelujohtaja Maija Kauppinen toteaa, että työhyvinvoinnin kulmakivenä on työyhteisön hyvä yhteishenki. Selkeä ja mielekäs työnkuva, arvostuksen tunne, selkeä esimiestyö sekä työn ja muun elämän tasapainoinen yhteensovittaminen edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisäksi perusasioiden kuten työvälineiden ja ergonomian on oltava kunnossa.
Jatkuvasti yleistyvä suorahaku on laajentunut käsittämään paljon muutakin kuin vain tietyn avainhenkilövalinnan menetelmän. Kirjoittaja: Anne Koivusaari
Muutokset yhteiskunnassa ja taloudessa ohjaavat yrityksiä muuttumaan. Kehitys muuttaa henkilöstön osaamisen tarpeita, kun taas varttuneiden osaajien jääminen pois työelämästä pakottaa uusien kykyjen etsimiseen.
Organisaatioissa ei aina hahmoteta, millaista osaamista niiltä puuttuu. Piilevä osaamisvaje jää täyttämättä, kun sitä ei pystytä sanoittamaan avoimeksi työpaikkailmoitukseksi. Samaan aikaan toisaalla työttömät työnhakijat etsivät suuntaa uralleen. Kuka toisi nämä kaksi saman pöydän ääreen?
Mikko Leskinen vastaa Enersense International Oyj:n Resurssitliiketoiminnan kotimaan resursoinnista. Häneltä löytyy 12 vuoden kokemus logistiikan, teollisuuden ja rakennusalan henkilöstövuokrauksesta sekä rekrytoinnista, henkilöarvioinnista ja asiantuntijatason resursoinnista.
Rekrytointitilanne voi nykyisellään muistuttaa shakkiottelua - kumpikin osapuoli miettii tarkasti siirtojaan ja varoo paljastamasta kaikkia ajatuksiaan. Myös markkinointipuhe on tyypillistä kummallakin puolella aitaa: työnantajan edustaja kertoo talon olevan reiluin ja innovatiivisin markkinajohtaja ja työnhakija on ansioluettelonsa ja puheidensa perusteella renessanssinero vai onko näin?
Vuokratyön siunauksellisuutta harvoin hehkutetaan julkisuudessa,mutta jos vuokratyön tekijöiltä itseltään kysytään, olot ovat varsin hyvät.
Suomen pyristellessä eroon taantumasta yritykset etsivät uutta virtaa rekrytointiinsa ja koko osaamispalettinsa kehittämiseen. Liiketoimintajohtaja Anne Koivusaari ManpowerGroupista toteaa, että neljäs teollinen vallankumous ja sen mukanaan tuoma digitalisaatio on niin vahva trendi globaalisti, että se muuttaa myös rekrytoinnin käytäntöjä.
Miten löydetään timanttisin talentti organisaatioon - ja miten parhaiten kehitetään talossa jo olevien taitoja? HR-osastojen tuskaa helpottavat erilaiset arviointityökalut, joiden avulla on mahdollista setviä potentiaalisten kandidaattien vahvuuksia ja heikkouksia.
Sosiaalinen media on vahva kortti etenkin nuorempien ikäluokkien rekrytoinnissa - ja tietyillä kuumilla toimialoilla ollaan jo melkoisen allergisia ”perinteisten” rekryilmoitusten suhteen. Esimerkiksi monet ICT-yritykset huutelevat osaajien perään mieluummin LinkedInissä kuin Hesarissa. Edelläkävijöiden digijengi on kuitenkin (ainakin vielä) melko maltillisen kokoinen - esimerkiksi EK:n taannoisen jäsenkyselyn mukaan alle viidennes yrityksistä oli käyttänyt rekrytoinnissa sosiaalista mediaa.
Työttömyys on niin paha pähkinä, että julkinen ja yksityinen työnvälitys ovat yhdistäneet voimansa sen murtamiseksi. Uudenmaan TE-toimistossa aloitettiin heinäkuussa 2016 kaksi uutta ostopalvelukokeilua, joiden tärkeimpänä tavoitteena on työnhakijoiden nopea pääsy töihin. Äkkilähtö työhön! -ostopalvelukokeilut kestävät vuoden 2017 loppuun asti.
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Georgina Monjaraz
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?Kirjoittajat: Topi Sarpakunnas ja Henni Järvenkallas
Kv-osaaja osaksi työyhteisöäKirjoittaja: Virpi Moilanen
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötäKirjoittaja: Pia Klemetti
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaanKirjoittajat: Emma Karhulahti ja Anne Lind
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Sonja Åhman
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?Kirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolestaKirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?Kirjoittajat: Sanna Puhakka ja Marjo Huhtala
6 vinkkiä etätiimin johtamiseenKirjoittaja: Hanna Mattinen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissaKirjoittaja: Hanna Mattinen
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?Kirjoittaja: Tarja Anunti
Kun malja täyttyy ja yli läikkyy
Paha olo pois!
Ohjaus rakentaa siltoja työn siirtymissä
Tervetuloa muutos - ja sen tahdissa elävät toimitilat
Kolmikymppinen mies, luontainen johtaja?
Sovittelu kääntää konfliktit voitoksi
Ei saa dropata tunnelmaa
Miten johtaja vastaa etätyön hyvinvointihaasteisiin?
Paikallaanolo ja yksin puurtaminen puuduttaa etätyössä
Korona haastoi HR-järjestelmät
Korkeasti koulutettu nainen, olet työuupumuksen mielikohde
Jokainen työtapaturma on liikaa
Kun DI kohtaa D&I:n
Kuuluuko ghostaus teidänkin rekrypolkuun?
Astronautit etätöissä
Torilla tavataan - mutta milloin kohdataan?
Varhaisen vastuullisuuden malli
Palautumisen paikka
Kestikö pää koronakurimuksen?
Pullon henki karkuteillä
Häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyviä yhteydenottoja tuli työsuojeluviranomaiselle viime vuonna noin 2 200
Työterveyshuollon läpinäkyvä raportointi tukee HR:n työtä
Työhyvinvointikortti®-koulutuksesta intoa ja osaamista kehittämiseen
HRx 2023 -tapahtuma oli yleisömenestys
Inhimillinen johtaminen on avain toimivan työyhteisön luomiseen
Rekrygaala palkitsi vuoden vaikuttavimmat rekrytointiteot
Mindfulness huijaus vai radikaali tietoisuuden kehittäminen?
Henkilöstövuokrauksen rooli tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointikortti-koulutuksesta intoa ja osaamista kehittämiseen
HRx 2022 toi HR-ammattilaiset yhteen kuulemaan työn uusista tuulista
Etätöissä tylsistyminen kasvaa mutta hybridi voi tuoda helpotusta
Uutuuskoulutus: palvelumuotoilu HR-työssä
Vastuullisuudestaan työnantaja muistetaan
Katse tulevaisuuteen - tekeminen hetkessä
Kinnarps siivitti Advenin onnistuneeseen muutokseen
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?
Kv-osaaja osaksi työyhteisöä
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaan
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolesta
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?
6 vinkkiä etätiimin johtamiseen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissa
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?
