BLOGI

Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?

Kirjoittaja: Tarja Anunti

Työelämän arvojen ja sääntelyn muutokset heijastuvat väistämättä henkilöstöhallintoon. Kun työn teettämisen ja tekemisen tavat muuttuvat, muuttuu myös työnantajan ja työntekijän suhde. Työhyvinvoinnin kasvatukseen on tarjolla sekä keppiä että porkkanaa – ja kaikkea siltä väliltä.

Parikymppinen, vuonna 1996 voimaan tullut, työaikalaki korvattiin uudella vuodenvaihteessa 2020. Yksi uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista oli saattaa sääntely vastaamaan työnteossa 2000-luvulla tapahtuneita muutoksia ja tarjota tulevaisuuden työelämään tarvittavia välineitä.

Uudistus on hyvästä syystä herättänyt kysymyksiä sekä työnantajien että työntekijöiden puolella. Meillä Linnunmaa Lexin asiantuntijachatissa on viime kuukausina vastattu työajan enimmäismäärää, joustotyösopimuksen tekoa, varallaolotuntien laskentaa, lakiperusteisen työaikapankin käyttöönottoa ja lukuisiin muihin uutta työaikalakia koskeviin kysymyksiin.

Lakitietoa kysytään silloin, kun tilanne on päällä

Kysymystulva on ainoastaan positiivinen juttu. Työnantajalla on velvollisuus tuntea työsuhteita, työsuojelua, työturvallisuutta ja työterveyttä koskettava lainsäädäntö. Uuden työaikalain synnyttämä tiedonjano osoittaa, että työelämän ajankohtaiset sääntelymuutokset tunnistetaan ja ne tahdotaan tuntea. Siinä riittää työnsarkaa.

Pelkkien pykälien lukeminen ei aina ole ihan kevyttä kauraa. Silti moni työnantaja lukee lakinsa suoraan Finlexistä. Joku omaksuu tiedon mieluummin pureskellussa muodossa koulutuksista, lehtiartikkeleista ja uutiskirjeistä. Hyvääkin sisältöä on hankala hakea hajanaisista lähteistä.

Kaikesta ennakoinnista huolimatta lakitietoa kysytään silloin, kun tilanne on päällä. Me olemme saaneet erityiskiitoksia siitä, että apu sääntelyn tulkintaan löytyy sillä hetkellä, kun sitä tarvitaan. Ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta. Meillä digi on arkea, mutta se ei tarkoita asiantuntijaroolin pienenemistä. Päinvastoin. Lakiasiantuntijamme ovat tavoitettavissa ja auttavat lain vaatimuksissa pykälä kerrallaan.

Työyhteisön hyvinvoinnin tukeminen ei ole rakettitiedettä

Sääntelyn ohella työelämää tietenkin muovaavat myös muut voimat. Työntekijät arvostavat kasvavassa määrin työnantajan esimiestaitoja, hyvinvoivaa työyhteisöä ja joustomahdollisuuksia. Monelle palkkasumma seuraa arvojärjestyksessä vasta edellä mainittujen jälkeen.

Yhteisön hyvinvoinnin kasvatukseen on tarjolla sekä keppiä että porkkanaa – ja kaikkea siltä väliltä. Lakipykälät tuovat omat väistämättömät ohjenuoransa ja asettavat vähimmäistason jokaisesta työntekijästä huolehtimiselle. Sen jälkeen vain taivas on rajana. Jo nopealla googletuksella löytyy monenmoisia oppaita ja koulutuksia organisaatioilmaston kehittämiseen ja työnantajabrändin nostatukseen.

Sillä ilman aitoa tahtoa ymmärtää toista ihmistä ja ottaa työnantajarooli pehmeällä tavalla vakavasti, ei voi olla hyvä pomo. Ilman olennaisten lakiin perustuvien vaatimusten tunnistamista ei voi toimia työnantajana oikein.

Me Linnunmaa Lexissä autamme sinua erityisesti jälkimmäisessä - työelämän lakituntemuksen päivittämisessä 2020-luvulle ja ajantasaisen lakitiedon ylläpitämisessä.

Tarja Anunti
Lakiasiantuntija
Talous- ja henkilöstöhallinnon lakiseuranta
Linnunmaa Lex Oy

Kirjoittaja on finanssi- ja työoikeuden lakiasiantuntija Linnunmaa Lex Oy:ssa. Missiona on tukea yritysten menestyksekästä talous- ja HR-toimintaa ajantasaisen lakiosaamisen keinoin. Linnunmaa Lexin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu tarjoaa digitaalisen ja ihmisläheisen ratkaisun yritysten ylimmän johdon, henkilöstöjohdon ja taloushallinnon tarvitseman lakiosaamisen ylläpitoon.

Julkaistu: 02/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.