Johtaminen

Psykologisen trillerin kirjoittanut liikkeenjohdon konsultti:

Johtajien pitäisi lukea enemmän dekkareita ja trillereitä

Aaro Ollikainen on espoolainen valtiotieteiden tohtori, liikkeenjohdon konsultti ja intohimoinen jännityskirjallisuuden ystävä. Hän on ollut kirjoittava ihminen siitä lähtien, kun aloitti 17-vuotiaana paikallislehden kesätoimittajana. Ollikainen on kirjoittanut projektijohtamisesta bisnesromaanin Avain – muutosprojektista menestys (Kansanvalistusseura 2012) ja psykologisen trillerin Epäluulo (Momentum Kirjat 2025). Kuva: Ari Haimi

Johtotehtävissä toimivat hakevat kirjoista viihteen ohessa aineksia työhönsä: avoimuutta uusille tapahtumien käänteille, parempaa empatiakykyä epämiellyttäviäkin ihmisiä kohtaan ja loogista ajattelua, jota esimerkiksi syyllisen päätteleminen vaatii.

”En oikeastaan ole tavannut menestyneitä tai tunnettuja johtajia, jotka eivät lukisi paljon. Heille ei yleensä tarvitse kertoa lukemisen hyödyistä sillä he ovat luonnostaan uteliaita kaikille ilmiöille ja skannaavat jatkuvasti ympäristöään”, liikkeenjohdon konsulttina päälliköiden ja johtajien kanssa työnsä tekevä Ollikainen toteaa.

”Ihmisten pitäisi kuitenkin ylipäätään lukea enemmän kokonaisia romaaneja, sillä se on yksi nopeimmista, halvimmista ja terveellisimmistä tavoista saada irtiotto esimerkiksi työstressistä.”

Sussexin yliopisto uutisoi vuonna 2023 tutkimuksista, joiden mukaan lukeminen alentaa stressitasoja jopa tehokkaammin kuin kävely tai musiikin kuuntelu. Ollikainen itse on erilaisen jännityskirjallisuuden pitkäaikainen ystävä ja kirjoittanut psykologisen trillerin Epäluulo, jonka Momentum Kirjat julkaisi helmikuussa.

”Kaikkiin tällainen kirjallisuus ei vetoa, mutta toisaalta suomalaiset ovat tunnetusti dekkarikansaa. Tällä hetkellä on menossa jonkinlainen trilleri- ja kauhubuumi. Minulle tällaiset kirjat ovat antaneet valtavasti ja moni muukin tarttuu niihin helpommin kuin tietokirjoihin”, Ollikainen kertoo.

Johtaminen on tarinankerrontaa, kuten muukin vuorovaikutus

Johtajuuteen kuuluu aina myös ihmisiin vaikuttaminen ja siinä tarinat ja kiinnostavan kerronnan taidot ovat tärkeitä. Ollikainen valmisteleekin podcast-sarjaa tarinankerronnasta johtamisen työkaluna.

”Yuval Noah Harari kertoo kuuluisassa kirjassaan Sapiens ihmisten itse asiassa ajattelevan tarinoina. Kerromme jatkuvasti itsellemme ja siten myös toisillemme tarinoita. Niinpä myös kaikki tavoitteellinen ihmisiin vaikuttaminen on tarinankerrontaa”, Ollikainen tiivistää.

Tiedetään, että vaikuttamisen pyhään kolminaisuuteen kuuluvat tieto, tunne ja toiminta. Tiedon muuttavat tarinaksi rakenne, konkretisoivat esimerkit ja tunteisiin vetoavat elementit.

Lisätietoja: aaro.ollikainen@gmail.com ja aaroollikainen.wordpress.com

Julkaistu: 04/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Kansainvälinen henkilöstöliikkuvuus nousee yritysten vastuullisuusstrategian ytimeen. Se ei ole enää vain tukitoiminto, vaan strateginen keino, jolla yritykset voivat saavuttaa kestävän kasvun, vahvistaa kilpailukykyään ja vastata sääntelyn kiristymiseen.

Työelämässä on käynnissä lukuisia muutoksia, kuten pandemian jälkeiset työelämän rakenteiden muutokset, maailmantalouden geopoliittiset seikat sekä teknologinen kehitys ja jatkuvan oppimisen vaade. Tässä muutosten ristipaineessa vaaditaan myös johtamiselta aiempaa enemmän ja työntekijäkokemuksen ymmärtäminen voisi olla yksi keino.

Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla. Työterveyslaitoksen viimesyksyisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan joka neljäs työssäkäyvä on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Yhden työssään uupuneen kustannukset yritykselle voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, minkä lisäksi työuupumuksen inhimillinen hinta on valtava.

Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain sellaista, jota pitää välttää. Arkikielessä ja ajattelussa konfliktista puhutaan ristiriidan, erimielisyyden ja jopa riidan synonyyminä. Tämän takia konfliktia pyritäänkin välttämään kaikin tavoin, niin töissä kuin kotona.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).

”Opinnoista työelämään siirtyminen on herkkä vaihe, jossa nuori työntekijä kaipaa usein tukea. Yrityksen johtamiskulttuuri ja työelämäpuhe jättävät jälkensä nuoriin, joista kasvaa tulevaisuuden asiantuntijoita ja johtajia”, sanoo LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula. Lue seitsemän tärkeää huomiota nuorten johtamisesta.

Presenteismi voi olla monelle vieras käsite, mutta sillä tarkoitetaan alentunutta työkykyä tilanteessa, jossa työntekijä on fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta ei pysty suoriutumaan tehtävistään täydellä työpanoksella. Virallisemmin presenteismi yhdistetään sairaana työskentelyyn, mutta ilmiötä voidaan tarkastella laajemminkin: syitä voivat olla esimerkiksi uupumus, stressi tai muut fyysiset ja psyykkiset haasteet.

EU:n asettama AI Act eli tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024. Monet eivät ehkä ole vielä rekisteröineet tätä, sillä asetuksella ei ollut tuolloin vielä välittömiä vaikutuksia.

Nykyajan työnhaussa teknologian rooli on merkittävämpi kuin koskaan aiemmin. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, digitaaliset alustat, verkostoituminen ja tekoälyn kehittyminen ovat mullistaneet rekrytointiprosessin. Työhakemusten laatiminen ja lähettäminen on nopeutunut, ja samaan aikaan työnantajien on käsiteltävä valtavia määriä hakemuksia. Työnhaun digitalisoituminen on tehnyt työpaikkojen hakemisesta saavutettavampaa, mutta samalla se on tuonut mukanaan uudenlaisia haasteita.

Yrityskulttuuri on organisaation DNA – se näkyy arvoissa, toimintatavoissa ja siinä, miten ihmiset kokevat työnsä ja työyhteisönsä. Hyvä yrityskulttuuri houkuttelee osaajia, sitouttaa henkilöstöä ja tukee liiketoiminnan tavoitteita. Huono kulttuuri puolestaan rapauttaa työhyvinvointia ja pahimmillaan heikentää yrityksen menestystä.