Johtaminen
Tiimit
Työympäristö
Yrityskulttuuri

BLOGI

Merkityksellisyyden tuhoaminen on yllättävän helppoa

Kirjoittaja: Saana Rossi

Kuva: Jesse Terho

Kuvittele itsesi Kolumbian viidakkoon. Et ole lomamatkalla vaan osa aseellista sissiliikettä. Jätit entisen elämäsi taaksesi jo 15-vuotiaana ja valitsit ideologian, joka lupasi oikeudenmukaisuutta. Todellisuus on ollut kaikkea muuta: veristä sotaa, epävarmuutta ja jatkuvaa selviytymistaistelua. Pimeyttä. Eristyneisyyttä.

Yhtäkkiä keskellä vuosia kestänyttä synkkää todellisuutta kävelet puun ohi. Sen oksalle syttyy jouluvalo.

Mitä ihmettä?

Et ole nähnyt jouluvaloja vuosiin. Kävelet eteenpäin ja lisää valoja syttyy. Niiden mukana on viestejä. Ne eivät käske eivätkä painosta, vaan kutsuvat. Ne muistuttavat jostain, mikä oli melkein jo unohtunut: sinä olet edelleen ihminen. Sinua odotetaan kotiin.

Kolumbian hallituksen ja FARC-sissien välinen rauhanprosessi tunnetaan yhtenä maailman koskettavimmista esimerkeistä siitä, miten toivo ja inhimillisyys voivat murtaa jopa vuosikymmenten vihan ja kovimmatkin rakenteet. Samalla se kertoo jotain olennaista merkityksestä: kun se osuu ihmisyyden ytimeen, se voi muuttaa kaiken.

Seitsemän tapaa tappaa merkitys (ilman että huomaat tekeväsi niin)

Mutta miten tämä liittyy HR-lehteen?

Meillä jokaisella on ollut työelämässä hetkiä, jolloin mikään ei sytytä. Ei jouluvalot, eikä edes kahvinkeitin. On vain jatkuvalla syötöllä saapuvia viestejä ja ilmoituksia palavereista, jotka alkoivat viisi minuuttia sitten.

HR-ammattilaisina puhumme usein työn merkityksestä. Niin usein, että jotkut pyörittelevät silmiään, kun sana edes mainitaan. Mutta puhumme harvemmin siitä, kuinka pelottavan helppoa merkityksellisyys on tuhota. Rakentaminen on vaikeaa, vaikkei mahdotonta, mutta tuhoaminen onnistuu puolivahingossa.

Tutkijat Bailey ja Madden ovat tunnistaneet seitsemän tapaa, joilla merkityksellisyys tuhotaan. He ovat nimenneet ne seitsemäksi kuolemansynniksi: myrkyllisillä ihmissuhteilla, ihmisten mielipiteiden ja näkemysten ohittamisella, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksella, hyödyttömillä tai turhiksi koetuilla tehtävillä, mielipiteiden vähättelyllä, sekä turhille riskeille altistamisella ja arvoristiriidoilla.

Jos jokin näistä kuulostaa tutulta, et ole yksin. Valitettavasti. Ja rehellisyyden nimissä: meistä myös jokainen on itse syyllistynyt näihin kuolemansynteihin. Siksi merkityksellisyyden pohjan rakentaminen ei ole pelkästään rakenteiden tai johtamisen asia, vaan se on yhteinen vastuu.

Onko kaiken pakko olla merkityksellistä?

Työn merkityksestä on tullut vähän kuin työelämän Graalin malja. Meiltä odotetaan, että löydämme syvällisen tarkoituksen sähköpostien, deadlinejen ja excelin rivien välistä. Vaikka usein yritämme lähinnä selviytyä päivästä.

Mutta mitä jos kaikki ei olekaan aina merkityksellistä? Tarkoittaako se, että olemme epäonnistuneet?

Ei. Merkityksellisyys ei tarkoita, että jokainen hetki on täynnä intohimoa ja säihkettä. Oikeasti se syntyy usein juuri päinvastaisesta: jatkuvuudesta, yhteyden tunteesta ja siitä, että oma työ kytkeytyy johonkin itseä suurempaan. Se voi olla asiakas, jota auttaa. Tiimi, johon kuuluu. Tai ihan vaan tunne siitä, että joku huomaa, kun tekee parhaansa.

Kaiken ei tarvitse olla merkityksellistä, mutta monen asian tulisi olla mielekästä.

Älä poista kaikkea stressiä

Mitä enemmän koemme työmme merkitykselliseksi, sitä enemmän se meitä myös kuormittaa. Miksi? Koska välitämme.

Kun sydän on mukana, stressi seuraa usein perässä. Se kertoo siitä, että yritämme, välillä ehkä liikaakin. Tutkimusten mukaan ne, jotka eivät koe stressiä, eivät usein koe työtään myöskään kovin tärkeäksi. Kun jokin on meille yhdentekevää, emme koe siitä painetta emmekä sen suuremmin intoakaan.

Siksi HR:n ei kannata pyrkiä poistamaan kaikkea stressiä (se on muuten mahdotonta), vaan auttaa ymmärtämään, mistä stressi pohjimmiltaan kumpuaa. Onko se seurausta aidosta innostuksesta vai yöunet menettävästä ahdistuksesta? Syntyykö se jostain, joka oikeasti merkitsee?

Työelämän jouluvalo

Kolumbian viidakon tavoin myös työelämä kaipaa valopisteitä. Hetkiä, joissa muistamme, miksi teemme sitä mitä teemme. Ne voivat olla pieniä asioita: vilpitön kiitos, kuultu idea, kollega, joka huomaa, että tänään ei ole ollut helppo päivä.

HR ei yksin voi rakentaa työn merkitystä, mutta se voi olla estämässä sen tuhoutumista.

Muistetaan siis sytyttää valoja. Tai vähintään varmistaa, ettei kukaan jää pimeään.

Lisää ajatuksia tästä ja muista aiheista minun ja Johanna Huhtamäen pian ilmestyvässä kirjassa 12 väärää ajatusta työelämästä.

Saana Rossi
Puhuja, kirjailija ja positiivisen HR:n kouluttaja

Julkaistu: 06/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työaika
Yrityskulttuuri

Kolmasosa eläkeläisistä jatkaisi työntekoa – työnantajien passiivisuus jarruttaa

Moni eläkeläinen haluaisi jatkaa työelämässä joustavasti ja uudessa roolissa, mutta kunnissa ja hyvinvointialueilla aktiiviset rekrytointitoimet ovat harvinaisia. KT:n selvityksen mukaan enemmistö 60–70-vuotiaista toivoo työnantajien ottavan heidät paremmin huomioon.

Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Häirintä ja kuormitus puhuttavat työelämässä – yhteydenottojen määrä kasvoi ennätyksellisesti

Työntekijät ottivat vuonna 2024 ennätysmäärin yhteyttä työsuojeluviranomaisiin häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyen. Yhteydenottojen määrä kasvoi 23 prosenttia vuodessa, mutta monilla työpaikoilla työnantajien toimet jäivät puutteellisiksi.

Yrityskulttuuri

Uudet vaatimukset yhdenvertaisuussuunnitelmille – siirtymäaika päättyi

Yhdenvertaisuussuunnitelmat eivät saa enää olla pelkkiä muodollisuuksia. 1.6.2025 alkaen työnantajien on sisällytettävä niihin arvio työpaikan yhdenvertaisuustilanteesta sekä sen johtopäätökset. Muutoksen tavoitteena on edistää aitoa yhdenvertaisuutta työelämässä – konkreettisin toimin.

Hyvinvointi

Poissaolot paljastavat johtamisen puutteita – Etla: kunnissa reagoitava aiemmin

Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat kuntatyönantajien budjetteja ja kertovat samalla työyhteisön hyvinvoinnin tilasta. Etlan tuore tutkimus paljastaa, että erityisesti maanantaina alkavat poissaolot ovat taloudellisesti raskaita – ja organisaatiokohtaiset erot viittaavat työkykyjohtamisen ratkaisevaan rooliin.

Hyvinvointi
Työaika

Asiantuntijatyön kuormitus hälyttävällä tasolla

”Työnkuvaa on rauhoitettava”

Asiantuntijatyön kuormitus on kasvanut kriittiseksi: multitaskaus, kiire ja jatkuvasti kasvavat tavoitteet ajavat asiantuntijoita jaksamisen äärirajoille. Vain harva kokee olevansa täysin turvassa työuupumukselta, selviää Akavan Erityisalojen tuoreesta kyselystä. Liitto vaatii työturvallisuuslain täsmentämistä psykososiaalisen kuormituksen torjumiseksi.

Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Lahjakortti on yhä suositumpi henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen.

HR-järjestelmät

Miksi jaettu johtajuus on elintärkeää pirstaleisessa maailmassa?

Yhteistyöhön perustuva HR auttaa organisaatiota sopeutumaan ja pysymään yhtenäisenä

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi valmistautua yhdessä. Sympan HR-järjestelmä kokoaa tiedon, ihmiset ja päätökset yhteen, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin ja suunnan ottamisen kohti hallitumpaa tulevaisuutta.

Johtaminen
Tiimit
Yrityskulttuuri

Ulkoistettu HR-palvelu

Tehokkuutta, taloudellisuutta ja joustavuutta

Säästöt ovat iskeneet armottomasti lähes jokaiselle toimialalle. Henkilöstöhallinnon tehtävät ovat sellainen asia, joka kysyttäessä kerrotaan usein olevan kunnossa: työt hoitaa oma HR-ihminen/osasto, toimitusjohtaja tai työt on hajautettu useammalle henkilölle oto-tehtäviksi. Jos organisaatiosta puuttuu oma HR-tiimi tai työtä tehdään liian pienillä HR-resursseilla, on enemmän kuin todennäköistä, että joitakin asioita jää epähuomiossa hoitamatta.

Johtaminen
Tiimit
Yrityskulttuuri

NÄKÖKULMA

Läsnäolon merkitys työpaikalla täytyy tehdä näkyväksi

Keskustelu etä- ja lähityön tasapainosta on yhä ajankohtainen, vaikka on jo kulunut viisi vuotta siitä, kun pandemia pakotti meidät uudelleenarvioimaan työn tekemisen tapoja.

Johtaminen
Yrityskulttuuri

Eläkkeelle siirtyminen kaipaa uusia käytäntöjä

Työelämästä siirtyminen eläkkeelle on murrosvaihe, jonka läpikäynti vaatii aiempaa enemmän vuoropuhelua. Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuore tutkimus osoittaa, että eläkeläisten halukkuus jatkaa työntekoa on laskenut merkittävästi, ja että työnantajilla olisi vielä paljon tehtävää eläkeaikeista käytävän keskustelun ja osa-aikatyömahdollisuuksien kehittämisessä. Ilmarisen kyselyyn vastasi yhteensä 1 069 eläkkeensaajaa joulu–tammikuussa.