Kotimaan johtava vuosittainen HR-alan tapahtuma HRx 2023 järjestettiin maaliskuussa. Tapahtuman teemaksi valittu Kestävä työelämä herätti vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa. Ohjelma tarjosi monipuolisesti työkaluja kestävämmän työelämän luomiseen.
Yritykset kehittävät säännöllisesti perehdytyskäytäntöjään tavoitellen entistä laadukkaampia perehtymiskokemuksia uusille työntekijöille. Perehdytyksen merkitys kilpailuetuna, sekä veto- että pitotekijänä ymmärretään entistä paremmin ja lisäksi uudet työntekijät ovat aiempaa tietoisempia ja läpinäkyvämpiä perehtymiskokemusten osalta – sainko palautetta ja vaikuttaa omaan perehtymiseeni? Oliko minulla motivoitunut kummi tai perehdyttäjä saatavilla? Oliko aikaa tarpeeksi? Pääsinkö mukaan joukkoon?
Kansainväliset rekrytoinnit ovat isoja investointeja niin työnantajalle kuin Suomeen saapuvalle työntekijällekin. Ohjelmistoyhtiö The Qt Companyssa osaajat toivotetaan tervetulleiksi Oulun yliopiston Soft Landings -koulutuksilla, jotka helpottavat totuttautumista uuteen elämään.
Koulutuksessa voi tehdä työelämäkehittämisprojektin, saada siihen asiantuntijasparrausta sekä opintopisteitä.
Tietojohtaminen tukee organisaatioiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Menestyksekäs tiedolla johtaminen vaatii tänä päivänä uudenlaisia valmiuksia, jotka auttavat yksilöitä ja yrityksiä luomaan kestävää arvoa.
Vaasan yliopisto Executive Education ExEd juuret ulottuvat vahvasti Vaasan yliopistoon. Vaasan yliopisto on rankattu nuorten yliopistojen joukossa maailman 70 parhaan joukkoon. Tänä vuonna Vaasan yliopisto ylsi liiketaloustieteessä 200 parhaan yliopiston joukkoon maailmassa (maailmassa on n. 18 000 yliopistoa).
Työelämä kehittyy ja organisaatioiden on kehityttävä sen mukana. Osaajapulan pahentuessa yritysten on nyt uudelleenarvioitava, miten ne voivat päivittää työntekijöidensä osaamista uusia tarpeita vastaaviksi.
HR-ammattilaiset löytävät parhaat työntekijät ja tukevat heidän osaamisensa kehittymistä vastaamaan työnantajan tarpeita. Jos työntekijän osaamista voi täydentää tai uudistaa julkisten oppilaitosten koulutustarjoaman avulla, kannattaa tutustua aikuiskoulutustukeen.
Johtamisen täydennyskoulutuksen avulla asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivat voivat syventää liiketoiminta-alan osaamistaan. Työn ohella suoritettava koulutus antaa valmiuksia yrityksen ja oman työnkuvan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Eettinen organisaatiokulttuuri perustuu inhimillisyyteen, vastuullisuuteen ja ihmisten oikeudenmukaiseen kohteluun. Eettisiä toimintamalleja voi juurruttaa organisaatioon avoimen keskustelukulttuurin ja koulutuksen avulla.
”Pandemia lisäsi holististen coaching-palveluiden kysyntää voimakkaasti”, sanoo Life Coach Academyssä koulutusjohtajana työskentelevä Auli Hedman. Yhä useampi yritys on herännyt siihen, että organisaation sisälle tarvitaan valmennuksellista ammattitaitoa, niin ennaltaehkäisemään kuin ratkaisemaan, moninaisia työkykyyn ja työilmapiiriin liittyviä haasteita.
Monessa asiantuntijaorganisaatiossa yhtiön arvo on ihmisten innovaatioiden ja osaamisen summa. HR:n tehtävänä on usein auttaa ihmisiä oman osaamisen kehittämisessä, mutta arjen toimenpiteet jäävät helposti kiireen jalkoihin.
Erja Järvelä teki pitkän uran kansainvälisessä yritysmaailmassa ja väsyi sen hektiseen ylisuorittamisen mentaliteettiin. Ratkaisuna hän hakeutui itsensä äärelle Lapin rauhaan ja teki oivalluksen, josta kehittyi henkisen hyvinvoinnin kehittämiseen suuntautunut liiketoimintaidea.
Suomen työmarkkinat kärsivät taudista nimeltä Kohtaanto, jonka diagnoosi on, etteivät lukuisat avoimet työpaikat ja niitä hakevat ihmiset kohtaa toisiaan - ei synny sopivia 'matcheja' kuin Tinderissä konsanaan! Syyllisiksi ongelmaan on nimetty osaamisen ja työkyvyn vastaamattomuutta työnantajien tarpeisiin, työpaikkojen ja työntekijöiden sijaitsemista eri alueilla, palkkajoustojen puutteellisuutta sekä hyvinvointiyhteiskunnan kannustinloukkuja, joiden kannustavuus rohkaisee enemmän 'lonkan vetämiseen' kuin työn tekemiseen. Työmarkkinat kärsivät samanaikaisesti työvoimapulasta ja työttömyydestä, mikä on huono asia ja työmarkkinoiden paheneva ongelma, suoranainen sairaus.
Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon paikkariippumattomuus haastaa luonnollisia, oppimistilanteita, esimerkiksi toisilta oppimista, ja siten niiden varmistamiseen on syytä kiinnittää huomiota.
Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla eikä se enää milloinkaan muutu niin hitaasti kuin nyt. Mitä se tarkoittaa kyvykkyyksien kehittämisen kannalta teille tänään? Onko teidän helppoa löytää parhaat osaajat ja pitää kiinni olemassa olevista? Eiliset tulevaisuuden murheet saattoivat muodostua tämän päivän kryyneiksi tai vaihtoehtoisesti hyvä ennakointi jättipotiksi.
Perhevapaalta työelämään -hankkeessa muun muassa autetaan perhevapaalla olevaa tunnistamaan vahvuutensa ja löytämään yksilöllinen polku työelämään sekä edistetään työelämän perheystävällisyyttä kehittämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Osaamiskartoitus tuottaa havainnollista tietoa organisaation osaamistarpeista ja kehittämiskohteista. Kartoituksen pohjalta suunnitellut työnohjaus-, valmennus- ja muut asiantuntijapalvelut auttavat kehittämään henkilöstön osaamista vastaamaan organisaation strategiaa.
Työpaikoilla on jatkuvia ongelmia, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa edes nykyisten haasteiden selättämiseen – saati sitten tulevien. Mikä neuvoksi?
Jatkuvaa oppimista tapahtuu sekä työssä että vapaa-ajalla. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottaa koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntämistä.
Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit edistävät työikäisten jatkuvaa oppimista, mikä on keskeinen osa henkilöstöhallintoa.
Mitä ovat työnohjaus, fasilitointi, valmennus, coaching, mentorointi ja sovittelu? Niille on yhteistä ohjauksellinen, valmentava ote ja ne kuuluvat työelämäohjauksen alle.
Mitä älykäs toimintamalli oikeasti tarkoittaa? Työkalut voivat olla hyvin kehittyneitä ja moderneja, mutta onko se älykästä, jos ne ja niiden kehittäminen vie fokuksen pois itse ydintehtävästä? Teknologian lisäksi mitkä muut asiat ovat olennaisia toimintamallissa?
Mikä tekee työstä merkityksellistä ja motivoivaa yksilölle? Mikä on yrityksen toiminnan tarkoitus? Mitä on suomalainen työelämä vuonna 2021 – ja minne se on menossa? – Näihin kysymyksiin vastauksia lähti etsimään organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa, todellinen työelämän Indiana Jones.
Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon, mutta miten löytää itselle parhaiten soveltuvat oppimisen muodot osaamisen kehittämisen tarpeisiin? Työelämässä jo olevat voivat opiskella monipuolisesti työn ohessa myös korkeakoulussa, jossa oppiminen nojaa pedagogiseen osaamiseen ja jokainen kouluttautuja huomioidaan yksilöllisesti. Täydennyskoulutuksia järjestetään niin yksilöille kuin organisaatioille, viimeisimpään tutkittuun tietoon perustuen.
Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa painotetaan yhä perinteistä, strategiaan ja talouteen keskittyvää näkökulmaa – ja itse oppiminen tapahtuu ”vanhaan malliin” sangen luokkahuone- ja kurssimuotoisesti.
Nykyisin puhutaan paljon moninaisuudesta ja moninaisesta työyhteisöstä. Mutta mikä ihmeen moninaisuus? Mitä merkitystä moninaisuuden huomioimisella on työyhteisön hyvinvoinnin kannalta? Mitä moninaisuuden tukeminen ja yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa esimerkiksi Suomessa työskentelevien kansainvälisten osaajien kannalta?
Yritykset tarvitsevat osaavia ihmisiä menestyäkseen. Miten HR-ammattilainen pystyy osaltaan takaamaan oikeanlaisen osaamisen kehittämisen? Entä mikä on organisaation ja mikä yksilön rooli osaamisen kehittämisessä?
Viimeistään koronakriisin laukaisema hybridityön räjähdysmäinen kasvu syksyllä edellyttää organisaatioita muotoilemaan kulttuuriaan yhä itseohjautuvammaksi. Myös paikallinen sopiminen tuo oman mausteensa HR-päättäjän syksyyn.
Hajautetun työn monia etuja ja haittoja on tutkittu, ja niistä on kirjoitettu laajasti viimeisten 15 kuukauden aikana. Paluusta toimistolle tulee monille tietoinen valinta. Valintaa ohjaavat päivän työtehtävät, vuorovaikutuksen taso ja henkilö- ja fyysisten resurssien välitön tavoitettavuus. Rakentamiemme toimistojen tulisi täydentää kotikonttoria ja tarjota samalla lisäarvoa sekä yritykselle että työntekijöille.
Vain alle kolmasosa yli 50-vuotiaista kokee oman osaamisen kehittämisen tärkeäksi – näin julisti Barona valtakunnallisessa työelämätutkimuksessaan. Tarkoittaako tämä, että 50 vuotta on eräänlainen rajapyykki, jonka jälkeen on syytä vain rullata laakereilleen odottelemaan leppoisia eläkepäiviään? Kaikki on nyt nähty ja koettu.
Perinteikäs kansanopisto on kätketty helmi keskellä pääkaupunkiseutua. Akatemiasta löydät monikäyttöiset tilat, luonnonläheisyyden ja palveluhenkisen, mutkattoman henkilökunnan. Tämä yhteisön kehittämiseen kannustava oppimisympäristö löytyy Kauniaisista.
Yrityksen tärkeimmät tavoitteet saavutetaan vain sitoutuneen, motivoituneen ja osaavan henkilöstön avulla. Osaajien sijoittumisessa huolellisesti toteutettu rekrytointiprosessi on avainasemassa. Käytännössä henkilöstön taitoja voidaan vahvistaa valmennusten avulla.
Uuden työntekijän perehdytys ja urapolulla kehittyminen sujuvat helposti verkko-oppimisympäristössä opiskeltavien koulutussisältöjen avulla. Priima-oppimisympäristössä vahva tunnistautuminen kirjautuessa ja jatkuvat tietoturvatestaukset varmistavat käytön turvallisuuden.
Koronapandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiota, paljastaa henkilöstöpalveluyritys ManpowerGroupin uusi tutkimus. Yritykset, jotka panostavat innovointiin ja osaamisen kehittämiseen, selviävät todennäköisimmin kriisistä voittajina.
Ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun asiantuntijaksi valmistunut sosiaalipsykologi Harri Romakkaniemi tietää, kuinka työyhteisöissä pienet ongelmat voivat paisua suuriksi. ”Pitkän työurani aikana olen nähnyt, miten työyhteisöjen konfliktit vievät voimavaroja ja syövät työntekijöiden energiaa.”
Tiukissa tilanteissa HR:n tuntemus lainmukaisista irtisanomis- ja lomautusperusteista punnitaan. Kauppakamarin lakimies Reetta Riihimäki nostaa jutussa esiin tärkeimmät muistettavat asiat. Katso myös KoulutusOnline-video lomauttamisen pelisäännöistä.
HR:n perinteinen rooli on tukea johtoa esihenkilötyössä, jolloin keskitytään johtajan ja alaisen väliseen vuorovaikutukseen. Kestävässä johtamismallissa asiaa ajatellaankin hieman toiselta kannalta: mitä tiimi- ja ryhmätasolla pitäisi tapahtua, jotta organisaation toiminta olisi kestävämpää ja ihmiset voisivat paremmin?
Digitaaliset työympäristöt vaativat sopeutumista ja uudenlaisia ihmisten johtamisen käytäntöjä. Kevään koronakriisi aiheutti työelämässä murroksen useiden organisaatioiden siirtyessä nopealla aikataululla etätyöhön.
”Osaaminen on keino hyviin tuloksiin. Se voi kasvaa vain oppijaa itseään motivoivista tavoitteista ja hänelle sopivista oppimisen tavoista”, toteaa JYU avoimen yliopiston opintoneuvoja Riina Kärkkäinen. Hän vinkkaa maksuttoman lyhyen verkkokurssin, joka auttaa onnistumaan opintotavoitteissa.
Koronavirusepidemia on ollut paitsi kriisi myös sopeutumiskyvyn testi monelle organisaatiolle. Testiin jouduttiin pyytämättä ja yllättäen, mutta silti tuloksia kannattaa nyt analysoida. Miten HR-ammattilaisena teet näkyväksi onnistumiset, epäonnistumiset ja niiden syyt?
Työntekijöistä huolehtiminen loppuun saakka on vastuullisuutta. Pitäytyminen vain lain asettamissa muutosturvan rajoissa on lyhytnäköistä. Riittävät tukitoimet maksavat itse itsensä takaisin.
Liiketoimintaympäristöjen jatkuva muutos vaatii organisaatioita ja niissä työskenteleviä ihmisiä päivittämään osaamistaan ja uudistumaan. Johtamiskoulutus auttaa oman yrityksen tai organisaation kehittämishankkeissa.
Nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma yhteiskunnassamme. Yksi haaste on se, miten nuoret – joita lukuhommat eivät koulussa hirveästi kiinnostaneet – saataisiin integroitua työelämään. Skanska, Rakennusliitto ja Barona käynnistivät syksyllä 2019 työssäoppimisohjelman, joka tarjoaa nuorille polun työelämään käytännön työn avulla.
Koronavirus on mullistanut työnteon – ja kaikki, mikä on voitu siirtää kotikonttorille, on sinne myös siirretty. Koronan jalkoihin on jäänyt lukemattomia eri tapahtumia ja seminaareja, mutta myös esimerkkejä ketterästä digiajattelusta löytyy. Työelämän ilosanomaa julistava Work Goes Happy 2020 päätettiin siirtää syksyyn – mutta alkuperäisenä tapahtumapäivänä 24.3. haluttiin silti järjestää WGH2020-webinaari, maksuttomana mutta kaikilla mausteilla.
Esimies & Henkilöstö sekä Meetings & Events -tapahtumat järjestetään 16.-17.2.2021 Helsingin Wanhassa Satamassa. Katajanokalla sijaitsevat makasiinirakennukset tarjoavat tunnelmallisen, käytännöllisen ja modernisoidun kohtauspaikan. Wanhaan Satamaan on helppo tulla Helsingin keskustasta raitiovaunulinjoilla 4 tai 5. Tapahtumapaikan läheisyydestä löytyy myös ulkopysäköintialueita ja parkkihalleja. Tapahtumien konseptia on uudistettu vuodelle 2021. Esimies & Henkilöstö sekä Meetings & Events levittäytyvät valoisalle makasiinirakennukset yhdistävälle keskikäytävälle sekä tilaviin halleihin. Asiakastilaisuuksille löytyy pienempiä tiloja. Vierailijoiden käytössä ovat myös Wanhan Sataman yhteydessä toimivat ravintola ja ravintola-kahvila.
Etätyöskentelyn läpimurtoa tukee tietysti myös teknologian kehitys: mm. 5G, virtuaalinen todellisuus (VR), yhdistetty todellisuus (mixed reality) ja laajennettu todellisuus (XR) mullistavat ”etäläsnäolon” ja etenkin tietotyön tekemisen tavat.
Kaikkien työntekijöiden siirtyminen etätöihin yllätti monet työpaikat. Joillekin etätyö on ollut arkea jo vuosikymmeniä, mutta useissa työyhteisöissä etätyötä oli vasta kokeiltu. Äkkiä oltiinkin tilanteessa, jossa ihan kaikki, joille se on mahdollista, tekevät työnsä muualla kuin työpaikalla. Millä keinoilla yhteistyötä onnistuttiin edistämään etänä? Mitä kaikkea etäyhteistyö on opettanut meille yhteistyöstä? Kuinka voimme hyödyntää oppeja vielä korona-ajan jälkeenkin, kun siirrymme uuteen nousuun?
Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki.
Ristiriidat ja konfliktit aiheuttavat työyhteisöissä ahdistusta, masennusta, työkyvyttömyyttä, sairauslomia sekä kalliita uusia rekrytointeja. Yhteiskunnallisesti lasku on kymmeniä jopa satoja miljoonia euroja, unohtamatta jokaisen yksilön kokemaa inhimillistä tuskaa, joka heijastuu myös perheisiin, ystäviin ja läheisiin.
Suomen johtava HR-alan tapahtuma HRx kokosi HR-klaanit yhteen marraskuiseen Helsinkiin. Yli 600 HR-ammattilaista verkostoitui ja inspiroitui alan edelläkävijöiden johdolla 26.11.2019 Helsingin Messukeskus Siivessä. Tapahtumassa pohdittiin muun muassa tulevaisuuden osaamistarpeita, työntekijäkokemusta ja kasvun mahdollistamista.
Ajankäyttömme on murroksessa kaikilla elämän osa-alueilla. Tilastojen mukaan lukemiseen käytetty aika on viime vuosikymmenien aikana romahtanut kaikissa ikäluokissa, erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Miksi tästä pitäisi välittää – etenkään työpaikoilla?
Coaching tähtää tätä nykyä yhä enemmän arkijohtamisen parantamiseen, uskoo Marita Lehikoinen. Yli 20 vuoden kokemuksen coachingista omaava Lehikoinen on nähnyt, kuinka coachingin soveltamismahdollisuudet ovat monipuolistuneet kovastikin. Usein coachingia halutaan, kun jokin muutos tapahtuu:
Innovaatiot, digitalisaatio ja rohkea uudistuminen laittavat uusiksi työtä ja työnkuvia. Työelämän muutoksessa on kuitenkin tilaa niille, joilla on halu kasvaa – niin ihmisille kuin yrityksillekin. Rastor-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits uskoo, että uudistumiskykyiset ihmiset vievät Suomea kohti työelämän kärkimaata.
Väsymys aiheuttaa erilaisia riskejä eri työtehtävissä. FRM-vireysvalmennuksen pohjana on Fatigue Risk Management. Metodi ohjaa työntekijöitä johtamisen, vireyden, työturvallisuuden ja työn tuottavuuden paranemiseen valmennuksen avulla.
Tulevaisuusorientoituneet yritykset ymmärtävät jo, että kasvustrategian alkulähteessä pulputtavat ihmisten osaaminen ja sen jatkuva uudistaminen. Osaamisen johtamista tärkeämpää keinoa varautua tulevaisuuteen ei ole, näkee Rastorin toimitusjohtaja Toni Berkowits.
Osaamisvajeeseen kehitetyt koulutusratkaisut ovat monipuolistuneet osaamistarpeen pirstaloituessa. Muutos lähtee täsmätarpeeseen kehitetyistä ajasta ja paikasta riippumattomista oppimisratkaisuista sekä oppimisen johtamisesta.
Vaasan yliopiston HR MBA -täydennyskoulutus on suunnattu työelämässä oleville HR-alan asiantuntijoille. Kuudesta moduulista koostuva koulutus auttaa kehittymään johtajana ja antaa valmiuksia strategian laatimiseen sekä kansainvälistymiseen.
Osaamistarpeiden ennakointi ja rekrytoinnin aikajänteen pidentäminen ovat aiempaa tärkeämpiä, jotta kasvualoille saadaan uusia päteviä tekijöitä. Omien osaajien kasvattaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen luo perustan kasvulle.
Murros oppimisessa kiihtyy edelleen. Erityisesti verkko-oppiminen on tuonut uudenlaista terää etenkin organisaatioiden koulutuksiin. Yksi edelläkävijöistä tehostetun oppimisen saralla on Mercuri International, joka on kehittänyt omia verkko-oppimisen ratkaisujaan jo 17 vuotta.
Monipuolinen Messukeskus on yritysten, järjestöjen ja kuluttajien kohtaamispaikka. Messukeskuksen yhteiskunnallinen vastuu näkyy ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävässä toiminnassa ja vastuullisuusyhteistyössä.
Coaching on saanut viime vuosina jalansijaa suomalaisissa organisaatioissa – etenkin niissä, jotka tähtäävät työntekijöidensä ammatilliseen kasvuun. Coachingin kautta on mahdollista oppia fokusoimaan omaa ajattelua ja toimintaa sekä asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita.
Kun työnantaja vaistosi insinöörissään humaanin puolen, Stora Ensolla tuotantopäällikkönä työskennellyt Juha Nissilä päätyi henkilöstöpäälliköksi. Markkinointi-instituutin henkilöstöjohtamisen koulutuksissa Nissilä huomasi, kuinka vaativaan pestiin oli lähtenyt.
Henkilöstöalan ja esimiesten yhdistys HENRY ja koulutusyhtiö Professio lanseeraavat laadukasta täydennyskoulutusta tarjoavan HENRY Akatemian syksyllä.
Itseohjautuva toimintakulttuuri voi olla todellinen kilpailuetu, uskoo toimitusjohtaja Nenne Amnell Algu Oy:stä.
Tulevaisuuden menestyjäorganisaatioiden tekeminen perustuu itseohjautuvuuteen, mikä luo perustan jatkuvalle uudistumiselle. Itseohjautuvuus tekemisen perustana lisää kokeiluja, ideointia ja henkilöstön sitoutumista. Parantuneet vaikutusmahdollisuudet lisäävät aloitteellisuutta – ja vastaavasti asiakastyytyväisyys kasvaa, toteavat toimitusjohtaja Marianne Kukko ja partneri Mira Pitkäranta Lyggestä.
Haastavatkin tilanteet lähtevät aukeamaan, kun neuvomisen sijaan ihminen kohdataan coachaavalla asenteella. Ja mitä tapahtuu, kun esimiesten todelliset kyvyt saadaan esiin? Espoon kaupungin henkilöstöyksikössä uskotaan siihen, että hyvillä kysymyksillä, vastuuttamisella ja selkeillä tavoitteilla syntyy parempaa tulosta.
Edupoli ja Point College yhdistyivät vuoden 2019 alussa Careeriaksi. Careeriassa voi kouluttautua oman työn ohella mm. esimies- ja henkilöstöalan johtotehtäviin.
Mindfulness-koulutukset ovat saapuneet jäädäkseen suomalaiseen työelämään. Yksi alan pioneereista on Andas Oy:n toimitusjohtaja Eeva Jaakonsalo, jolla on lähes kymmenen vuoden kokemus mindfulness-kurssien ohjaamisesta.
Suomalaisomisteisen Primehotelsin strategian kärjessä on henkilöstökokemus.
Lisää resilienssiä kaivataan maalla ja merellä. Näin pohdittiin Eckerö Linella pari vuotta sitten kun päätettiin kouluttaa koko henkilökunta. Koulutuksissa etsitään avaimia siihen, miten tunnistetaan osaamisen ydin ja pulmakohdat, uudistetaan kehittämiskäytäntöjä ja saadaan kokonaisuudet paremmin hallintaan.
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ tekee määrätietoista työtä ratkoakseen työpaikan ihmissuhteisiin liittyviä haasteita ja konflikteja mm. erilaisten valmennusten kautta. Asiakkuuspäällikkö, työnohjaaja, coach Marianne Terkki-Mallat tietää mistä kenkä hyvin usein puristaa: kun kiire prässää, ei ehditä pysähtyä ajattelemaan yhdessä - saati kuulemaan ja ymmärtämään toisia.
Suorituksen johtamisen ja työyhteisön konfliktinhallinnan dosentti Pia Lappalainen uskoo, että työyhteisösovittelu on tehokas interventio tilanteessa, jossa työpaikan vuorovaikutusongelmat uhkaavat henkilöstön motivaation lisäksi jo työterveyttäkin.
Millainen on hyvä työpäivä?
Stressin, jatkuvan ärtyneisyyden ja ratkaisemattomien konfliktien vuoksi huonosti voivat työntekijät aiheuttavat yleensä tulonmenetyksiä, koska heidän työtehonsa heikkenee ja tuottavuutensa laskee.
HRx 2018 kokosi HR-heimon Messukeskukseen marraskuussa. Yli 500 HR-ammattilaista oli paikalla kuulemassa sanaa - ja verkostoitumassa, keskustelemassa ja inspiroitumassa alan edelläkävijöiden johdolla. Suomen johtavan HR-tapahtuman juonsivat Ronja Salmi ja Lorenz Backman.
Aina kiire ja tuntuu, että aika kuluu operatiivisista tehtävistä selviytymiseen, vaikka kehittääkin pitäisi. Tuttu tilanne monelle esimies- tai asiantuntijatehtävässä toimivalle. Oma valmentaja voi auttaa löytämään uusia voimavaroja.
Työelämän nopea digitalisoituminen tuo uusia toimintamalleja ja tehtäväkuvat muuttuvat. Keuda ja Transval varmistavat yhteistyössä, että molemmat organisaatiot pysyvät mukana kehityksessä.
Työelämän jatkuva murros on tänään osa arkipäivää. Työtehtävät muuttuvat nopeasti ja osaamista pitää jatkuvasti kehittää. Lisäksi kiire ja paine tuntuvat olevan koko ajan läsnä.
Yrityksen kehittämisen suurin este ei aina ole se äänekäs vastarannan kiiski, joka mobilisoi ärhäkän vastarintaliikkeen jokaista uudistusta torppaamaan. Joskus suurempi este on ”näkymätön jarrumies”, joka saattaa nyökytellä pomojen puheille, mutta pitää huolta siitä, että mikään ei muutu.
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Georgina Monjaraz
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?Kirjoittajat: Topi Sarpakunnas ja Henni Järvenkallas
Kv-osaaja osaksi työyhteisöäKirjoittaja: Virpi Moilanen
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötäKirjoittaja: Pia Klemetti
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaanKirjoittajat: Emma Karhulahti ja Anne Lind
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Sonja Åhman
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?Kirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolestaKirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?Kirjoittajat: Sanna Puhakka ja Marjo Huhtala
6 vinkkiä etätiimin johtamiseenKirjoittaja: Hanna Mattinen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissaKirjoittaja: Hanna Mattinen
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?Kirjoittaja: Tarja Anunti
Kun malja täyttyy ja yli läikkyy
Paha olo pois!
Ohjaus rakentaa siltoja työn siirtymissä
Tervetuloa muutos - ja sen tahdissa elävät toimitilat
Kolmikymppinen mies, luontainen johtaja?
Sovittelu kääntää konfliktit voitoksi
Ei saa dropata tunnelmaa
Miten johtaja vastaa etätyön hyvinvointihaasteisiin?
Paikallaanolo ja yksin puurtaminen puuduttaa etätyössä
Korona haastoi HR-järjestelmät
Kun DI kohtaa D&I:n
Kuuluuko ghostaus teidänkin rekrypolkuun?
Astronautit etätöissä
Torilla tavataan - mutta milloin kohdataan?
Varhaisen vastuullisuuden malli
Palautumisen paikka
Kestikö pää koronakurimuksen?
Pullon henki karkuteillä
Serendipiteetin seireeninkutsu
Koronakumipallot
HRx 2023 -tapahtuma oli yleisömenestys
Inhimillinen johtaminen on avain toimivan työyhteisön luomiseen
Rekrygaala palkitsi vuoden vaikuttavimmat rekrytointiteot
Mindfulness huijaus vai radikaali tietoisuuden kehittäminen?
Henkilöstövuokrauksen rooli tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointikortti-koulutuksesta intoa ja osaamista kehittämiseen
HRx 2022 toi HR-ammattilaiset yhteen kuulemaan työn uusista tuulista
Etätöissä tylsistyminen kasvaa mutta hybridi voi tuoda helpotusta
Uutuuskoulutus: palvelumuotoilu HR-työssä
Vastuullisuudestaan työnantaja muistetaan
Katse tulevaisuuteen - tekeminen hetkessä
Kinnarps siivitti Advenin onnistuneeseen muutokseen
Ohje etätyöstä ja henkisestä hyvinvoinnista työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn
Hyvinvoinnin merkitys korostuu
Koti työpaikkana
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?
Kv-osaaja osaksi työyhteisöä
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaan
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolesta
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?
6 vinkkiä etätiimin johtamiseen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissa
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?
