Työaika
Työlaki

Uusi työaikalaki tuli - mikä muuttui?

Uuden työaikalain voimaantulo vuoden alussa ei varsinaisesti ole mullistanut yritysten työaikakäytäntöjä – mutta uusi laki on ilahduttavasti tuonut mukanaan monia uusia mahdollisuuksia joustaviin työaikakäytäntöihin.

Krister Juselius JotBar Solutions Oy:stä toteaa, että monissa yrityksissä oli sovellettu uuden työaikalain eri osioita jo ennen tammikuun ensimmäistä päivää. Juseliuksen mukaan lakimuutokset eivät myöskään ole erityisen dramaattisia, mikä on selvästi helpottanut yritysten siirtymistä uuden työaikalain piiriin.

”Lakiin on nyt kirjattu selvät pelisäännöt työaikapankista, joustotyöstä ja liukuvasta työstä. Tämä mahdollistaa näistä asioista sopimisen suoraan työntekijäryhmien kanssa”, Juselius kertoo. ”Samalla läpinäkyvyys paranee ja prosessit nopeutuvat.”

Uuden lain kenties kiinnostavin linjaus koskee joustotyöaikaa. Joustotyöaika soveltuu ajasta ja paikasta riippumattomaan työhön, kuten asiantuntijatyöhön. Vähintään puolet työajasta tulee kuitenkin olla sellaista, jossa työn sijoittelu ja tekopaikka on työntekijän itsensä päätettävissä.

Joustotyöaika toimii siten, että työnantaja määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet, joiden mukaan työntekijä saa sovittujen työpäivien puitteissa sijoittaa työaikansa parhaaksi katsomallaan tavalla ja valita työntekopaikan vapaasti.

”Jotta joustotyö ei päätyisi lisäämään työaikaa, vaan mahdollistamaan vapaamman sijoittelun, säännöllisen viikkotyöajan tulee olla enintään keskimäärin 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana”, huomauttaa Juselius.

Työaikapankki lakisääteiseksi

Toinen odotettu uudistus on työaikapankin tulo lakisääteiseksi. Vuoden alusta lähtien kaikilla työpaikoilla on ollut mahdollisuus ottaa työaikapankki käyttöön riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä.

”Työaikapankkiin voi säästää ja yhdistää toisiinsa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuja, kuten ylityökorvauksia ja lomarahaa”, toteaa Juselius.

Myös ns. ”pomoportaan” työaikakuvioita on viilattu hiukan. Jatkossakin johtajat – ja johtamistehtäviin rinnastuvia tehtäviä hoitavat työntekijät – jäävät lain ulkopuolelle, mutta lisäedellytyksenä lakiin kirjataan ns. työaika-autonomian kriteeri. Tällä tarkoitetaan, että työntekijän työaikaa ei määritellä ennalta, työajan käyttöä ei valvota ja työntekijä voi itse päättää työajastaan.

Liukuma-aika neljään tuntiin

Lisäksi uusi laki nosti vuorokautisen liukuma-ajan kolmesta tunnista neljään tuntiin. Liukuma-ajan sijoittumisesta voidaan sopia niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välissä on keskeytys – liukuma voi jatkossa näin olla esimerkiksi kello 20–22 välisenä aikana eikä välittömästi normaalityöajan päättymisestä lukien.

Työaikalain muutoksilla on pyritty varmistamaan joustavat työaikajärjestelyt erilaisten työnantajayritysten tarpeisiin sekä helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Krister Juselius pitää lakia peruspiirteissään varsin ryhdikkäänä suorituksena ja liikkeenä oikeaan suuntaan. Erityisen radikaaliksi sitä ei voi kuvailla, koska laki ei sisällä muutoksia esimerkiksi paikallisen sopimisen yleisiin periaatteisiin.

”Yleissitovaa työehtosopimusta noudattava työnantaja ei saa jatkossakaan tehdä paikallisia sopimuksia muutoin kuin säännöllisen työajan järjestelyiden osalta. Niin sanotut järjestäytymättömien yritysten paikallisen sopimisen kiellot säilyvät laissa edelleen”, Juselius kertaa.

Tilanteen tasalla

JotBar aloitti lakimuutokseen varautumisen jo aikaa sitten ja niinpä JotBarin työajanseurantaohjelmistossa on jo pitkään ollut täydet valmiudet soveltaa uutta työaikalakia.

”Siellä on mukana aika paljon ennestään tuttua juttua, sillä iso osa näistä asioista on aikaisemmin sovittu työehtosopimuksissa.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 02/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.