Johtaminen
Tiimit
Yrityskulttuuri

Pehmeää poweria, kiitos!

HR-guru Brigette Hyacinth uskoo ihmiskasvoisen johtajuuden renessanssiin

Brigette Hyacinth osui ajan hermoon parin vuoden takaisella kirjallaan The Future of Leadership: Rise of Automation, Robotics and Artificial Intelligence, joka viimeistään nosti tekoälyn ja robotit HR-osaston agendalle. Mutta esiintyessään HR Executive Nordic -messuilla Helsingissä hän ei suinkaan puhu ykkösistä ja nollista, vaan korostetun pehmeistä arvoista: siitä, miten ollaan ihminen ihmiselle.

Hyacinth katselee ”koneiden nousua” optimistisin mielin: teknologiat kehittyvät, käyttämämme työkalut paranevat ja monipuolistuvat, mutta ihminen ei katoa työelämän yhtälöstä mihinkään.

”Päinvastoin. Me tarvitsemme ’pehmeää osaamista’ kovan teknisen osaamisen vastapainoksi, me tarvitsemme emotionaalista ja empaattista osaamista, yhteistyötaitoja ja neuvottelutaitoja – kaikki leimallisesti inhimillisiä taitoja”, toteaa Hyacinth HR viestin haastattelussa keynote-esityksensä jälkeen.

Hänen mukaansa 2020-luvun johtajuuden haaste on siinä, että ei jää digihärpäkkeiden ja teknovallankumouksen vangiksi, vaan muistaa johtajan tärkeimmän tehtävän: luoda toimiva yhteys alaisiinsa ja inspiroida näitä ylittämään itsensä.

”Toisen inspiroiminen on jotain sellaista mihin robotti ei pysty.”

Ecce Pomo

Hyacinth uskoo, että kaikilla johtajilla on kyky inspiroida, kunhan muistetaan pari perusaisaa. Ensinnäkin, pomon on oltava autenttinen ja rehellinen kaikissa toimissaan ja myös viestinnässään: kun esimiehen linja on kaikille selvä, se helpottaa koko työyhteisön elämää.

Teräsmiesten ja -naisten aika on ohi, ja myös pomon on saatava olla ihminen. Itse asiassa työntekijät vierastavat esimiestä, joka on supersuorittava yli-ihminen (tai ainakin antaa sellaisen vaikutelman).

”Myös johtajan täytyy olla sopivassa määrin haavoittuvainen ja nöyrä.”

Ihmisraunioita paimentamassa

Itse keynote-puheessaan Hyacinth esittelee erilaisia HR-toiminnan haasteita ja kipupisteitä ja miettii niille ratkaisuja. Hänen mukaansa HR-alalla ei näinä päivinä ole kovinkaan ihmeellistä hehkua; eri puhekeikoilla hän on kuullut hirtehistä puhetta niin Human Remains - kuin Human Remnants -osastostakin. Mutta vaikka arvostus ei aina ole tapissaan, pitää Hyacinth HR:ää kriittisenä muutoksentekijänä: HR voi tuoda enemmän kuin ripauksen inhimillisyyttä taloon kuin taloon.

”Me tarvitsemme tänä päivänä lisää empatiaa ja tunneälyä työpaikoilla. Meidän on aika palauttaa se inhimillinen tekijä organisaatioon”, hän valaa uskoa Kalasataman Kattilahalliin kokoontuneeseen HR-heimoon.

Samalla on aika vaihtaa koko HR:n perusfilosofia: ei enää reaktiivista tulipalojen sammuttamista, vaan strategisia toimenpiteitä, joilla saavutetaan uudenlaista vaikuttavuutta. Hyacinth tarjoaa esimerkin: kun uusi teknologia ilmaantuu, yrityksen johto ryhtyy kiireellä rekrytoimaan kyseisen teknologian taitajia talon ulkopuolelta. Mutta mitä jos vedetään henkeä, ja mietitään ensin, voisiko oman talon väkeä kouluttaa uutta tonttia hoitamaan?

”Kun organisaatiossa on osaamisvajetta, sen täyttämisessä pitää toimia pitkäjänteisesti.”

Joko teillä on CSO?

Lisäksi HR:n pitää olla eturintamassa ruokkimassa luovuutta, joka parhaassa tapauksessa johtaa niihin himoittuihin innovaatioihin. Esimerkiksi erilaiset luovuuspäivät tai hackathonit saavat aikaan kaivattua arjen huokoisuutta yrityksiin ja ajatukset pyrkivät väkisinkin uusille urille.

Kaiken luovuuden ja osaamisen kaitsijaksi Hyacinth perustaisi uuden tehtävän:

”Tämän päivän työelämä vaatii Chief Skill Officerin.”

Modernista rekrytoinnista Hyacinthilla on paljon sanottavaa, etenkin kun yritykset jo flirttailevat täyttä häkää tekoälyn kanssa löytääkseen tulevat star performerit. Hänen mukaansa tekoäly pystyy kyllä vaivatta skannaamaan hakemukset ja poimimaan sieltä jatkoon ”laadukkaimmat” – ainakin jos tällä tarkoitetaan tiettyjen avainsanojen käyttöä.

Rekrypelin hakkerit

Orgaaninen äly vain on tässäkin tehokkaampi: rekryrobottia voi manipuloida sillä vanhalla keinolla, eli toistella hakemuksessaan alkuperäisen rekrytointi-ilmoituksen sanastoa. Tällöin ihminen kyllä huomaa ja virnistää nähdessään, että hakija ilmoittaa olevansa ”avoin, innovatiivinen ja energinen tiimipeluri” kun rekryilmoituksessa yritys sattumaisin hakee ”avointa, innovatiivista ja energistä tiimipeluria”. Koneäly ei välttämättä tätä hiffaa.

”Automaatio ei voi olla ainoa tapa, jolla hakemuksia arvioidaan.”

Kone on pistänyt näppinsä myös työpaikkahaastatteluihin: videoiduista klipeistä tekoäly analysoi äänenpainot ja -sävyt, kasvojen ilmeet, katsekontaktin keston ja paljon muuta. Hyacinth ei vain usko, että tästäkään on sanottavasti apua.

”Sellaisia ihmisiä löytyy aina, jotka kylläkin ovat kuninkaita haastatteluissa, mutta eivät loppujen lopuksi ole ihmeellisiä työntekijöitä.”

Brigette Hyacinthin mukaan myös johtajan täytyy olla sopivassa määrin haavoittuvainen ja nöyrä.

Kasvunvara sallittu!

Hyacinth katsoo, että digirekrytointi on silti järkevää, kunhan mennään ihminen edellä. Ja nimenomaan ihminen, taruolentojen perään ei auta haikailla:

”Ei kannata etsiä yksisarvisia, vaan mieluummin ihmisiä, jotka ovat valmiita kasvamaan ja kehittymään.”

Miten sitten tämä kasvupolku rakentuu yrityksissä? – Huonosti, vastaa Hyacinth. Tutkimusten mukaan jopa kolmasosa uusista rekrytoinneista lyö hanskat naulaan ensimmäisen kuuden kuukauden aikana, koska perehdytys on pintapuolinen tai liian lyhyt (tai puuttuu kokonaan).

”Sen sijaan jos yrityksellä on tehokas, vuorovaikutteinen perehdytysohjelma, yritykset voivat pitää kiinni 91 prosentista uusista työntekijöistään tuon puolen vuoden ajanjakson yli.”

Kun esimies kukkia sairaalaan toi

Hyacinth muistuttaa ”kuherruskuukausi on ohi” -ilmiöstä, jossa ruusuisen alun jälkeen työntekijä kokeekin olevan yksin ja neuvottomana uudessa talossa. Hän neuvoo esimiehiä panostamaan tulokkaiden viihtyvyyteen vähän pitempään kuin viikon tai kaksi.

Pomon huolenpidosta kertova ele, vaikka pienikin, voi jäädä resonoimaan vuosiksi.

”Jokainen meistä haluaa tuntea itsensä arvostetuksi”, Hyacinth toteaa ja lisää, että joustavuus ja herkkyys ovat niitä ominaisuuksia, joista tiimin rakastamat esimiehet on tehty.

Samoin mikromanageeraus on Hyacinthin kirjoissa ”so last season”: hänestä on itse asiassa melkoisen koomista, että sitä yhä edelleen esiintyy.

”Sinun tulee luottaa niihin ihmisiin, jotka kerran olet palkannut tekemään sen duunin”, Hyacinth toteaa ja varoittaa toimistokyttäystä vastaan.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Pexels

Julkaistu: 03/2020