Koulutus
Yrityskulttuuri

Kun todellisuus uusiksi meni

Etätyöskentelyn läpimurtoa tukee tietysti myös teknologian kehitys: mm. 5G, virtuaalinen todellisuus (VR), yhdistetty todellisuus (mixed reality) ja laajennettu todellisuus (XR) mullistavat ”etäläsnäolon” ja etenkin tietotyön tekemisen tavat.

Startup-yritys Varjon VR-lasit ovat muutoksesta hyvä esimerkki. Jo nyt 5G-mobiiliverkko välittää korkealaatuisen 360-asteen videokuvan reaaliaikaisena Varjon VR-laseihin, jotka pystyvät näyttämään videokuvaa silmän resoluution tasoisena.

Varjon perustaja, tuotejohtaja Urho Konttori, uskoo että 5G tulee muuttamaan reaaliaikaisen striimauksen perusteellisesti:

”Virtuaalinen todellisuus ja yhdistetty todellisuus muuttavat voimakkaasti etäläsnäoloa ja kollaboraatiota, erityisesti yritysten toiminnassa. Tässä 5G ja reunapilvipalvelut tulevat olemaan suuressa roolissa”, toteaa Konttori. Varjo valmistaa ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja VR- ja XR-laseja.

5G:n lyhyt viive ja suuri kapasiteetti – yhdessä pilvilaskennan kanssa – tekevät laajennetun todellisuuden reaaliaikaiset 3D-mallit mahdollisiksi mobiililaitteissa. Aalto-yliopistossa tehdään jo laajennetun todellisuuden tutkimuksen kaupallistamista, jonka tuloksena laajennetun todellisuuden luominen ja päivittäminen helpottuu ja halpenee 5G-teknologioiden ja pilvilaskennan ansiosta.

Aallon ja Elisan Cloud XR -tiimin yhdessä kehittämä ratkaisu on lajissaan maailman ensimmäinen. Teemu Kämäräinen Aallosta kertoo, että tiimi on luonut helposti käyttöönotettavan laajennetun todellisuuden kokemuksen mobiililaitteille ja virtuaalilaseille.

”5G-verkon suuri kapasiteetti mahdollistaa korkealaatuisen videosisällön tarjoamisen”, hän kuvailee.

Mikä tahansa XR-sovelluksia käyttävä toimiala voi hyödyntää uutta 5G-mobiiliverkkoa hyödyntävää ratkaisua; esimerkiksi teollisuuden koulutuksessa voidaan virtualisoida opetukseen liittyvää sisältöä ja harjoitella mm. asennustöitä tai moottorien korjausta.

Julkaistu: 05/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.