HR-järjestelmät
Rekrytointi (rekrytointityökalut)

Rekrytointijärjestelmä HR-järjestelmän pelikaverina

Vaikka HR-järjestelmä on vahvimmillaan nykyisen henkilöstön ja työsuhteiden hallinnassa, sen rekrytointiosa kattaa järjestelmästä useimmiten vain 1-2 prosenttia. Laajemman rekrytointijärjestelmän integroiminen osaksi HR-järjestelmää sujuvoittaa rekrytointiprosessia rekrytoinnin suunnittelusta, osaajien tavoittamiseen ja palkkaukseen.

LAURA Rekrytointi Oy:n Marko Sirén ja Mikko Kuhalampi kertovat, millaista lisäarvoa työkalujen yhteiskäytöllä voi saavuttaa.

Monipuolinen ja laajennettava rekrytointityökalu vie rekrytoinnit seuraavalle tasolle

”HR-järjestelmän avulla satunnaiset rekrytoinnit hoituvat yleensä mallikkaasti. LAURA™rekrytointijärjestelmä vie rekrytoinnit seuraavalle tasolle”, LAURA™ tuotepäällikkö Marko Sirén kertoo.

Kattavista ominaisuuksista ja lisäpalveluista Sirén mainitsee mm. rekrytointiluvan, YT-moduulin, sijaishallinnan ja työkierron. Suorahakuyrityksiä saattaa kiinnostaa myös CRM- ja toimeksiantomoduuli sekä sähköiset ehdokasesittelyt.

Talent Pool tukee rekrytointeja ja työnantajakuvaa

Mutkaton työnhaku on rekrytoinnin perusta. Harva yritys kuitenkaan muistaa palvella hopeasijoille jääneitä työnhakijoita. LAURA™n avulla työnantajat voivat muodostaa Talent Pooleja ja tägätä hakijat talteen.

”Palvelemalla myös valitsematta jääneitä hakijoita tyylikkäästi rakennetaan myönteistä työnantajakuvaa”, peräänkuuluttaa Sirén.

Verkostoilla ylivertaista vipuvoimaa rekrytointeihin

”LAURA™-palvelun verkoston avulla osaajia on mahdollista löytää myös oman hakijakannan ulkopuolelta”, muistuttaa Rekrytointi.com tuotepäällikkö Mikko Kuhalampi. LAURA™ssa on natiivi-integraatio esim. Rekrytointi.com-työnhakusivustolle, jonka laaja verkosto takaa osaajien kohdistetun tavoittamisen sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

”Suomen suurimmaksi kasvanut osaajapankki mahdollistaa osaajien löytämisen jo ennen rekrytointi-ilmoituksen julkaisemista”, Kuhalampi kertoo.

Julkaistu: 09/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.