Hyvinvointi
Koulutus
Valmennus
Yrityskulttuuri

Vastuullisuus on osa hyvää henkilöstöjohtamista

Työntekijöistä huolehtiminen loppuun saakka on vastuullisuutta. Pitäytyminen vain lain asettamissa muutosturvan rajoissa on lyhytnäköistä. Riittävät tukitoimet maksavat itse itsensä takaisin.

Tämän päivän työmarkkinatilanteessa työnantajamielikuva on noussut entistä tärkeämmäksi. Lakisääteinen muutosturva ei aina takaa sitä, että yritykset pitävät riittävästi huolta työntekijöistään.

Tämän vuoksi tarvitaan vastuullista henkilöstöjohtamista.

”Vastuullisuus on sitä, että yritykset huolehtivat henkilöstöstään myös yli lain vaatimien rajojen”, toteaa toimitusjohtaja Katja Noponen Katja Noponen Oy:stä.

Käytännössä se tarkoittaa, että koko henkilöstöstä huolehditaan myös silloin, kun työntekijät ovat lähdössä pois talosta. Ja tuetaan myös heitä, jotka eivät vielä täytä lakisääteistä ehtoa viiden vuoden työsuhteessa olemisesta.

”Tämä saattaa unohtua, kun YT-neuvottelut tulevat eteen. Usein hoidetaan monelle työntekijälle uudessa ja oudossakin tilanteessa vain lain asettamat velvoitteet. Ja toivotaan, että kaikki menee hyvin. Olisi kuitenkin viisasta tarjota kaikille lähteville riittäviä tukipalveluja.”

Vastuu kumppanin valinnasta

Noposen mukaan on myös vastuullista valita kumppaniksi sellainen toimija, jonka toimintatavalla on selkeää vaikuttavuutta työntekijän tulevalle työuralle.

Myös sopeuttamistoimista vastaavien henkilöiden on helpompi toimia haastavassa tilanteessa, kun he tietävät, että yhteistyökumppani tekee varmasti kaikkensa uusien työpaikkojen ja eri työllistymiskeinojen saavuttamiseksi.

”Kumppania valittaessa on myös tärkeää varmistaa, että osatyökykyisistä pidetään irtisanomistilanteessa erityistä huolta.”

Mitä hyötyä vastuullisuudesta sitten on? Noponen vastaa sanomalla, että se kuuluu väistämättä hyvään henkilöstöjohtamiseen.

”Vastuullisuus paitsi parantaa yritysimagoa, se myös tuo eurosäästöjä. Tuottavuus paranee, kun henkilöstö kokee olonsa turvalliseksi, myös lähdön hetkellä. Tämä puolestaan heijastuu motiiviin, hyvinvointiin ja viime kädessä koko yrityksen jatkomahdollisuuksiin muuttuneessa tilanteessa.”

Vastuuttomuuteen ei varaa

Noponen korostaa, että yrityksillä ei ole varaa olla huomioimatta vastuuta sopeuttamistoimissa. ”On helppo huomioida nämä asiat silloin, kun yrityksellä menee hyvin.”

On silti hyvä ymmärtää, että jopa taloudellisesti haastavassa tilanteessa tähän kannattaa panostaa, koska se tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä esimerkiksi eläkeriskien hallinnan muodossa. Vastuu koskee myös sopeuttamistilanteen jälkeen työhön jääviä ja heidän tukemistaan. Kun hyvinvointia johdetaan systemaattisesti, päästään alempaan kustannustasoon ja siten huomattavaan kilpailukyvyn paranemiseen.

”Vastuullinen, kestäviä ratkaisuja ylläpitävä työhyvinvoinnin johtaminen näkyy yrityksissä merkittävinä säästöinä sairauspoissaolokuluissa ja lopulta työeläkemaksuissa.”

Noponen heittää pallon yritysten HR-henkilöstölle.

”Korostaisin, että kun tehdään vastuullisia tekoja ja päätöksiä tänä päivänä, ne ovat vastuullisia myös huomenna. Vastuullisuuden tunnistaa myös siitä, kun tuntee sydämessään tehneensä vaikeassakin tilanteessa oikein”, toteaa Katja Noponen.

Lisätietoja: www.katjanoponen.fi

Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski
Kuva: Ari Vänttinen

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.