Hyvinvointi
Yrityskulttuuri
Motivaatiotekijät tutuksi
Yksilölliset motivaatiotekijät vaikuttavat työsuoritukseen, työhyvinvointiin ja aivoterveyteen
Kuva: Pixabay
Työntekijöitä voidaan motivoida parempiin työsuorituksiin johtamisen ja esimiestyön avulla. Kaikki eivät kuitenkaan motivoidu samoista asioista. Yksilöllisten motivaatiotekijöiden tunnistaminen ja hyödyntäminen työelämässä ovatkin avainasemassa hyvässä johtamisessa.
Kaikki organisaation henkilöstön jäsenet työntekijöistä johtajiin
työskentelevät erilaisissa työympäristöissä, sekä lähityössä
että digitaalisesti. Yksilöllinen motivaatioprofiili auttaa tunnistamaan
omat tarpeet ja keinot itsensä johtamiseen eri tilanteissa,
sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun johtamisen yliopettaja
Päivi Mayor.
Mayor on opettanut TAMKissa johtamista ja tutkinut johtamisen
kehittämistä yli kymmenen vuotta hyödyntäen Reiss
Motivaatioprofiilia eli RMP:tä. RMP pohjautuu Steven Reissin
tutkimustyöhön motivaatioon vaikuttavista perustarpeista.

Tampereen ammattikorkeakoulun johtamisen yliopettaja Päivi Mayor kertoo, että elämää määrittää 16 perustarvetta eli motiivia, jotka eri yksilöt asettavat erilaiseen tärkeysjärjestykseen. Tästä tärkeysjärjestyksestä muodostuu Reiss Motivaatioprofiili, joka kertoo ihmisen persoonallisuuden piirteistä ja arvomaailmasta. Perustarpeet motivoivat kaikkia, mutta niiden intensiteetti on yksilöllistä.
KUVA: UPC PERU
Elämää määrittää 16 perustarvetta eli motiivia, jotka eri
yksilöt asettavat erilaiseen tärkeysjärjestykseen. Tästä tärkeysjärjestyksestä
muodostuu Reiss Motivaatioprofiili, joka kertoo
ihmisen persoonallisuuden piirteistä ja arvomaailmasta. Perustarpeet
motivoivat kaikkia, mutta niiden intensiteetti on yksilöllistä,
kuvailee Mayor.
Työntekijöitä voidaan motivoida parempiin työsuorituksiin johtamisen ja esimiestyön avulla.
Tutkimusten mukaan miehillä on hiukan vahvempi vallan ja
vaikuttamisen tarve kuin naisilla, joilla puolestaan on hivenen
vahvempi tarve hyväksynnälle ja esteettisyydelle. Suomalaisilla
on muun muassa hiukan vahvempi fyysisen aktiivisuuden
tarve muihin kansallisuuksiin verrattuna.
Yksilöprofiili auttaa tunnistamaan omat perustarpeet ja helpottaa
ammatinvalintaa ja urasuunnittelua sekä parantaa työmotivaatiota,
työhyvinvointia, stressinhallintaa ja työyhteisötaitoja.
Tiimiprofiili parantaa tiimin sisäistä luottamusta ja yhteistyötä
sekä auttaa ehkäisemään ja ratkaisemaan konflikteja.
Mikä motivoi työyhteisössä?
RMP:tä voidaan hyödyntää johtamisen ja esimiestyön lisäksi
rekrytoinnissa, organisaatiomuutoksissa, työhyvinvoinnin
parantamisessa, työkulttuurin kehittämisessä ja yksilöllisessä
ohjaamisessa. Työelämässä keskeisiä motiiveja ovat muun
muassa valta, riippumattomuus, hyväksyntä ja sosiaaliset kontaktit.
RMP auttaa johtajaa tunnistamaan alaisia tai tiimiä motivoivat
asiat, jolloin johtaminen ei ole vahingossa huonoa.
Vahingossa huonolla johtamisella viittaan tilanteeseen, jossa
johtaja olettaa, että muut motivoituvat samoista asioista kuin
hän itse. Tällöin johtaja saattaa tahtomattaan aiheuttaa stressiä
alaisilleen, Mayor kertoo.
Mikäli johtajan tai esimiehen oma hyväksynnän tarve on
matala, hän ei tarvitse muilta palautetta motivaation ylläpitämiseksi.
Tällöin palautteen antaminen alaisille saattaa unohtua,
mikä voi heikentää alaisen työmotivaatiota, mikäli hänen
hyväksynnän tarpeensa on vahva.
Lähi- ja etätyöskentelyn tapoja tulisi muokata mahdollisuuksien
mukaan motivoiviksi ja perustarpeita vastaaviksi. Videoyhteydellä
tapahtuvat kokoukset, virtuaaliset kahvitauot ja esimerkiksi
opetustyössä etäopettaminen videoyhteyden välityksellä
antavat energiaa sosiaalisia kontakteja tarvitsevalle etätyössä.
Omaa rauhaa kaipaavien kannattaa hyödyntää etätyöskentelymahdollisuutta
mahdollisimman usein.
Esimerkiksi ihmiset, joilla on vahva sosiaalisten kontaktien
tarve, motivoituvat uusiin ihmisiin tutustumisesta ja ihmisryhmissä oleskelemisesta. Tällaisille työntekijöille työyhteisön
tuki ja muiden ihmisten seura on tärkeää. Työntekijät, joilla
sosiaalisten kontaktien tarve on matala, kukoistavat etätyössä,
jossa avokonttorin hälinä ja jatkuva ihmisten tapaaminen eivät
kuluta energiaa, kuvailee Mayor.

Kuva: Suomen Motivaatiotalo Oy
All rights reserved by IDS publishing & RMP Nordic AB 11636
Kohti kestävää aivoterveyttä
Työelämä haasteineen ja muutoksineen kuormittaa aivoja erityisesti
tietotyössä ja asiantuntijatehtävissä. TAMK:n koordinoimassa
1.3.2020 alkaneessa kolmivuotisessa Kestävä aivoterveys
-kehittämishankkeessa perehdytään aivokuormitukseen,
aivoterveyteen ja työhyvinvointiin opetustyössä, tietotyössä
ja sosiaali- ja terveyspalveluissa organisaatioiden tuloksellisuuden
parantamiseksi. Hankkeen osatoteuttajat ovat Tampereen
korkeakoulusäätiö, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Pirkanmaan
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä Tays Käyttäytymisneurologian
tutkimusyksikkö. Sosiaali- ja terveysministeriö
on myöntänyt Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea hankkeelle
Kestävää kasvua ja työtä 2014– 2020 Suomen rakennerahasto-
ohjelmasta.
Hankkeen tavoitteena on perehtyä työelämän kognitiiviseen
ja affektiiviseen ergonomiaan, informaatioergonomiaan
ja itsensä johtamiseen sekä kehittää työvälineitä, joilla eri
kuormitustekijöitä voidaan käsitellä ja siten parantaa työhyvinvointia,
sanoo Mayor.
Perustarpeet motivoivat kaikkia, mutta niiden intensiteetti on yksilöllistä.
Hankkeessa yhtenä kartoituksen osa-alueena hyödynnetään
itsensä johtamisen tukena Reiss Motivaatioprofiilia
eli
RMP:tä. Työhyvinvointiin ja aivoterveyteen vaikuttavat organisaatioiden
ja työyhteisöiden osaaminen ja toiminta sekä työntekijän
kyky johtaa omaa toimintaansa työhyvinvointia
tukevilla
tavoilla. Kehittämishankkeessa selvitetään eettisesti kuormittavia
tilanteita työssä ja arvojen vaikutuksia työyhteisön toimintaan
ja työntekijän työhyvinvointiin.

Kuva: Suomen Motivaatiotalo Oy
Yksilöllisten motivaatiotekijöiden tunnistaminen auttaa
edistämään itsensä johtamista ja aivojen hyvinvointia. Kiinnostavaa
on myös erilaisten teknologioiden käyttäminen etätyössä
ja johtamisessa. Kuinka omia tarpeita voi toteuttaa,
miten voi minimoida teknostressiä ja mitä on tiedettävä aivojen
hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä erilaisia teknologisia
välineitä ja sovelluksia käytettäessä? Mayor pohtii.
Hanke pyrkii lisäämään tietoa aivokuormituksen vaikutuksesta
kognitiivisiin toimintoihin. Tiedon lisääntyessä kognitiivisen,
affektiivisen ja informaatioergonomian käytäntöjä voidaan
tuoda osaksi yhteiskuntaa ja työyhteisöjen toimintaa.
Teksti: Merja Maukonen
Julkaistu: 11/2020