Hyvinvointi

KOLUMNI

Paikallaanolo ja yksin puurtaminen puuduttaa etätyössä

Poikkeuksellinen kevät ajoi toimisto- ja tietotyöntekijät etätyöhön kotikonttoreille.

Kun työn tekemisen prosessit oli etäolosuhteissa turvattu, kiinnittyi huomio pian työntekijöiden hyvinvointiin ja työskentelyolosuhteisiin kotikonttoreilla. Haasteita ovat aiheuttaneet muun muassa työskentelyergonomia sekä liikkeen puute. Etätyöläinen istuu työpäivän aikana jopa saman verran kuin mannerten välisellä lennolla. Terveyttä ja työkykyä ylläpitävää askelmäärää ja aktiivisuutta on kotikonttorilla hankala saavuttaa, mikäli työpäivän aikainen liike rajoittuu lähinnä olohuoneen, WC:n ja jääkaapin välisiin siirtymiin. Kotikonttoreilla vietettyjen viikkojen ja kuukausien jälkeen moni myös oivalsi työkavereiden ja sosiaalisten kontaktien tärkeyden omalle hyvinvoinnilleen ja työssä jaksamiselle.

Vaikka pandemian kestosta ei ollut keväällä tietoa, on moni saattanut pitää tilannetta vain ohimenevänä ilmiönä. Kesän kääntyessä kohti syksyä näyttäisi siltä, että tulemme tasapainoilemaan tilanteen kanssa vielä pitkään. Myös etätyöskentely on tullut jäädäkseen. Suunnannäyttäjinä muutoksessa ovat toimineet muun muassa tunnetut teknologiajätit. Twitter ilmoitti jo toukokuussa, että yrityksen noin 5 000 työntekijää voivat halutessaan jäädä pysyvästi etätöihin. Google jatkaa työntekijöidensä etätyömahdollisuutta ainakin kesään 2021 asti.

Jesse Kaarna

Nopea muutos toiminta- ja työskentelytavoissa on aiheuttanut luonnollisesti monenlaisia haasteita yrityksissä. Eräitä etätyön haasteita ovat työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen määrän ja laadun muutokset sekä yhteisöllisyyden puute. Moni kuvaa etätyöskentelyä yksin puurtamiseksi. Erilaiset ihmissuhteet työssä ovat oleellinen osa työmotivaatiota, sitoutuneisuutta sekä työn tuloksellisuutta. Esimerkiksi spontaanit käytävä- ja kahvipöytäkeskustelut toimivat usein epävirallisina tiedonkulkukanavina ja tarjoavat puitteet ideoinnille ja sparrailulle. Kun nämä vanhat raamit loistavat poissaolollaan, on yrityksillä ja organisaatioilla akuutti tarve kehittää uusia toimintatapoja yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja riittävän rikkaan vuorovaikutuksen varmistamiseksi.

Mutta miten organisaatio voisi lisätä yhteisöllisyyden tunnetta ja vuorovaikutusta työntekijöiden välillä etätyöarjessa? Yksi harkitsemisen arvoinen apukeino voi löytyä työpaikan liikuntakäytänteistä. Samalla ne tarjoavat helpotusta toiseen merkittävään etätyön haasteeseen – arkiaktiivisuuden vähenemiseen.

Yhdessä liikkuminen ja yhteenkuuluvuuden kokeminen on tehokas väline yhteisöllisyyden kasvattamisessa ja ylläpidossa.

Liikkumiseen nivottu yhteinen tekeminen voi myös tarjota turvallisen ympäristön arkiselle ja matalan kynnyksen keskustelulle. Parhaimmillaan se mahdollistaa työkavereihin ja kollegoihin tutustumisen yli titteli-, tiimi- ja toimipisterajojen, joka taas voi vauhdittaa sisäistä viestintää ja yhteistyötä eri yksiköiden välillä.

Vastavuoroisesti yhteisöllisyys on yksi tehokkaimmista motivaattoreista liikunnan harrastamiseen – tai sen aloittamiseen. Olympiakomitean Henkilöstöliikuntabarometrissä selvitettiin, mikä saisi työikäisiä lisäämään arjessa tapahtuvaa liikuntaa. Joka neljäs työikäinen liikkuisi enemmän, mikäli työkaverit pyytäisivät mukaan. Vastaavasti yli viidennes aikuisista lisäisi liikkumista, jos työpaikalla olisi oma liikuntaporukka tai -kerho.

Minkälaista toimintaa organisaatio voi toteuttaa liikunnan lisäämiseksi ja yhteisöllisyyden edistämiseksi? Alla muutamia vinkkejä onnistuneeseen toteutukseen:

Yhdessä toteutettu 1–3 minuutin mikrotauko on kätevä tapa lisätä liikettä ja yhteisöllisyyttä työpäivän aikana. Etäarkena voidaan esimerkiksi ottaa tavaksi, että tiimin sisäiset palaverit aloitetaan tai päätetään aktivoivalla mikrotauolla. Vaihtoehtoisesti kalenterista voi varata säännöllisiä yhteisiä ajankohtia virkistäville mikrotauoille. Liikkeiden ideointi voidaan vastuuttaa kapteeni käskee-tyyppisesti palaverin osallistujille tai ulkoistaa taukoliikuntaohjelmistolle. Yhteisöllisyyden rakentamiseksi on tärkeää huomioida iloinen ja kannustava asenne sekä rohkaista osallistujia pitämään kamera päällä.

Markkinoille on myös palveluntarjoajia, jotka tarjoavat työpäivän aikana järjestettäviä etätreenejä. Kestoltaan nämä online-treenit ovat noin 10–20 minuuttia. Osallistuminen työkavereiden kanssa pidettäviin yhteisiin treeneihin onnistuu kätevästi esimerkiksi Teamsin tai Skypen kautta. Osallistuminen ei vaadi erillisiä liikuntavarusteita tai suihkussa käyntiä treenien päätteeksi, joten yhdessä vietetyn virkistävän tauon ja kuulumisten vaihdon jälkeen kukin voi jatkaa töitään palautuneena ja energisempänä.

Syvälle juurtuneet tavat ohjaavat pitämään kokoukset ja palaverit aina istualtaan ja sisätiloissa. Uudenlainen arki antaa mahdollisuuden haastaa nämä vanhanaikaiset työskentelytavat. Etenkin alkusyksyn lämpimät säät tarjoavat loistavat mahdollisuudet toteuttaa palaverit turvallisesti ulkoilmassa. Mahdolliset muistiinpanot voi kirjata suoraan kännykkään esimerkiksi puhelimen sanelua hyödyntäen.

Ulkona liikkuminen tarjoaakin pandemia-aikana turvallisen tavan tavata työkavereita. Työpäivän päätteeksi yhteisöllisyyttä voi edistää esimerkiksi yhteisillä kävely- tai juoksulenkeillä tai lajikokeilulla. Aina ei tarvitse lähteä liikkeelle työpaikan ovelta. Kokoontua voi vaikka Töölönlahdella tai muussa yhteisessä sovitussa paikassa.

Myös erilaiset liikunta- tai askelhaasteet voivat edistää työyhteisön yhteisöllisyyttä etenkin, jos mukaan otetaan tukevia elementtejä. Keskinäisen kilpailun sijaan, liikkumalla voidaan kerryttää yhteistä lahjoituspottia hyväntekeväisyyteen tai kerätä kolehtia TyHy-päivää varten. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea ja vahvistaa jakamalla liikuntasuorituksista kuvia, statuspäivityksiä ja tsemppejä muille osallistujille esimerkiksiWhatsapp, Slack tai Teams- ryhmässä.

Lopuksi todettakoon, että etätyö on uusi normaali. Yritysjohdon ja esimiesten onkin ajankohtaista pohtia, minkälaiset toimintatavat ja -kulttuuri tukevat työntekijöiden henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia kotioloissa. Yhdessä liikkumalla voidaan hoitaa useampi kärpänen yhdellä iskulla. Jos liikkeen lisääminen omalla työpaikalla tuntuu hankalalta, apua voi aina pyytää asiantuntijoilta.

Jesse Kaarna
Projektipäällikkö
Suomen Olympiakomitea
www.suomenaktiivisintyopaikka.fi

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka on kartoitustyökalu yrityksen työhyvinvointi- ja liikuntatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä työnantajamielikuvan parantamiseen.

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Unelmien työelämä – mistä yritysjohto haaveilee?

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Yksinäisyys on työelämän näkymätön vitsaus

Yhteisöllisyys kannattelee, mutta yksinäisyys voi upottaa – miten työpaikoille saataisiin enemmän aitoa ”kaikki pelaa” -henkeä?

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Perinteinen mittaaminen ei riitä

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Johtaminen

Onko päätösvallan jakaminen palvelevan johtamisen ydin?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Valmennus

Henry:n webinaarien Top 10 -puhujat 2023

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

KOLUMNI

Än-yy-tee- nyt! Pysähdy!

Kirjoittaja: Ella Karvinen

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Johtaminen
Yrityskulttuuri

Monimuotoisuuden edistämisestä kilpailuetu

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

Hyvinvointi
Johtaminen
Rekrytointi
Yrityskulttuuri

Inhimillistä ylivoimaa

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

HR-järjestelmät
Hyvinvointi
Johtaminen (etätyö, hybridityö)
Yrityskulttuuri

Miten muuttuvassa työelämässä voi rakentaa yhteisöllisyyttä?

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Paasitornissa kohtaavat ihmiset, ideat ja aikakaudet

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.