Katse tulevaisuuteen - tekeminen hetkessä

Syksy koittaa ja Suomi palaa uuteen normaaliin koronan ja kesälomien jälkeen. Takana on monessa yrityksessä lomautukset ja YT-neuvottelut. Mietintämyssyt käyvät kuumana miten uusi arki lähtee rullaamaan muuttuneiden tekijöiden kera. Epidemian ja eristysten seurauksena digiloikka tapahtui pakon edessä nopeammin kuin kukaan osasi kuvitella. Etätyöskentely ja palaverit, webinaarit ja muut sähköiset järjestelmät ovat tulleet työelämään jäädäkseen. Työn tekemisen tavat muuttuvat ja kehittyvät tulevaisuudessa radikaalisti! Tarve ihmisten kohtaamiselle kasvokkain on kuitenkin jäänyt, oli kyseessä asiakassuhde tai työyhteisö. Kohtaamiset rakentavat luottamusta kestävälle pohjalle, jota ei ole helppo pelkästään etänä luoda.

Toimiston arki koittaa, joten miten voimme saada yritykset ja yhteisöt uuteen nousuun ja menestykseen. Organisaation ja tiimin ilmapiiri tulee olemaan merkityksellisessä asemassa. Organisaation ilmapiiri rakentuu pehmeistä arvoista kuten tiimihenki, motivaatio, asenne, kyky fokusoitua vastoinkäymisten jälkeen jne. Nuo pehmeät arvot tuovat myös yritykselle pitkäjänteisesti kassavirtaa ja menestystä.

Palattuasi toimistolle huolehdi omalta osaltasi tiimihengestä. Ole itseohjautuva ja auta työyhteisösi jäseniä menestymään. Näin luot pohjaa tiimin, itsesi ja yrityksen menestymiseen. Vastoinkäymiset yhdistävät, joten yhteistuumin on hyvä fokusoitua uudelleen, suunnata katse tulevaisuuteen ja hetkessä tekemiseen. Askel askeleelta kohti uutta nousua. Yhdessä!

Lisätietoja: www.mentaali.fi ja www.wgh.fi

Kirjoittaja, Jouko Mikkola, Suomen Mentaalivalmennus, on työyhteisöjen ja urheilun mentaalivalmentaja, kehittäen työyhteisöjen ilmapiiriä, resilienssiä ja päivittäisen työn tekemistä sekä henkilöstön itsetuntemusta ja vuorovaikutusta. Tee organisaation ilmapiirikartoitus: kysely.suomenmentaalivalmennus.fi/ kysely?id=17#Organisaation-ilmapiiri

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.