mainos_491

Hyvinvointi

Henkilöstökuvaus on investointi työhyvinvointiin

artikkelikuva: Henkilöstökuvaus on investointi työhyvinvointiin

”Henkilökuvaus on mahdollista järjestää koronaturvallisesti turvavälien kanssa tai niin, että studiolla käy vain yksi kuvattava kerrallaan”, sanovat kuvaajat Mirkku Merimaa vasemmalla ja Niina Stolt.


Henkilöstökuvaus on parhaimmillaan tiimihenkeä nostattava elämys ja keino osoittaa arvostusta henkilöstölle. Kokeneet valokuvaajat Niina Stolt ja Mirkku Merimaa eivät koskaan kuvaa ihmistä minuuttiaikataululla. ”Kun pysähtyy kohtaamaan kuvattavan ihmisenä, lopputulos imartelee sekä kuvattavaa että yrityksen brändiä”, he sanovat.

Valokuvaajat Niina Stolt ja Mirkku Merimaa tietävät, että kunnollinen henkilöstökuvaus tuottaa yritykselle huomattavasti enemmän arvoa kuin hätäisesti näpsäistyt potretit.

”Kun henkilöstökuvaus tehdään ajatuksella, työntekijä loistaa kuvassa ja se, loistaako työntekijä kuvassa, näkyy yrityksen asiakkaille ja muille sidosryhmille saakka” he sanovat.

Brändin kannalta on merkittävää, miltä työntekijä kokee näyttävänsä asiakkaiden ja sidosryhmien silmissä.

”Tänä päivänä ulkonäköpaineet ovat tosi kovat myös työelämässä, ja hyvä kokemus henkilöstökuvauksesta kasvattaa työntekijän itsevarmuutta”, kuvaajat sanovat.

Onnistuessaan henkilöstökuva päätyykin usein yrityksen kanavien lisäksi myös työntekijän omiin ammatillisiin someprofiileihin, kuten LinkedIniin ja Twitteriin. Siellä se tukee paitsi työntekijän omaa henkilöbrändiä myös työnantajan brändiä.

”Kuva edustaa yritystä ulospäin silloin kun työntekijä liikkuu omissa sosiaalisen median verkostoissaan.”

Stolt ja Merimaa ovat huomanneet, että henkilöstön kuvat yrityksen kanavilla rakentavat myös luottamusta ja kuvaa siitä, että henkilöstö on sitoutunutta.

”Tuntuu ilman muuta turvallisemmalta tilata tuote tai palvelu oikealta ihmiseltä kuin kasvottomalta yritykseltä. Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa”, he mainitsevat.

kuva

Henkilöstökuvaus voi olla virkistävä elämys arjen keskellä

Niina Stolt ja Mirkku Merimaa ovat huomanneet, että hyvän henkilöstökuvan merkitys on korostunut korona-aikana entisestään, koska monet uudessa työssä aloittaneet eivät ole tavanneet kollegoitaan eivätkä asiakkaitaan kasvokkain.

”Kun tavataan lähinnä verkon viestintäkanavilla, henkilökuva nousee suurempaan rooliin kuin aiemmin.”

Stolt ja Merimaa eivät ole HR:n asiantuntijoita, mutta tietävät, kuinka suuri merkitys työssä viihtymisellä on hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta.

”Henkilöstökuvauksen ei tarvitse olla pakollinen menoerä vaan se voi olla investointi henkilöstön hyvinvointiin. Kun kuvaus tehdään ajan ja ajatuksen kanssa, se tuo virkistystä arkeen”, he sanovat.

”Jos et ole vielä nähnyt itsestäsi hyviä kuvia, vika ei ole sinussa vaan kuvaajassa.

Henkilöstökuvauksen voi järjestää omalle työpaikalle tai Stoltin ja Merimaan studiolle Helsingin Kalasatamaan, missä on tilaa seurustelulle ja vaikka kahvikupposen siemailulle.

”Henkilöstökuvauksen ei tarvitse olla kankea ja kuumottava tilaisuus, jossa otetaan nopeasti kustakin työntekijästä potretit, vaan siitä voi halutessaan järjestää virkistävän ja yhteishenkeä nostattavan hetken”, kuvaajat kertovat.

”Meillä kävi taannoin kuvattavana ryhmä yksinyrittäjinä toimivia kirjanpitäjiä. Paikalla oli myös meikkaaja-kampaajamme. Henkilökuvaushetki oli kirjanpitäjille samalla mukavaa yhdessäoloa sekä verkostoitumista oman alan ammattilaisten kesken.”

Henkilöstökuvaus voikin täyttää paitsi kuvatarpeen myös tarpeen viettää aikaa yhdessä tavallista vapaamuotoisemmin. Nyt korona-aikana henkilöstön jaksamiseen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota, kun ihmiset työskentelevät etäällä toisistaan. Monissa yrityksissä työyhteisön yhteishenkeä nostattavat tapahtumat on peruttu tai järjestetty etänä. Henkilökuvaus on kuitenkin mahdollista järjestää koronaturvallisesti turvavälien kanssa tai niin, että studiolla käy vain yksi kuvattava kerrallaan.

”Vaikkei kuvauksessa tapaisi kollegoita, on silti mieltä nostattavaa vaihtaa kotikonttori ja pieruverkkarit siisteihin toimistovaatteisiin”, Stolt ja Merimaa sanovat.

”Nyt jos koskaan tarvitaan tällaista piristystä.”

Jos henkilöstökuvaus järjestetään rekrytoinnin yhteydessä, hyvin hoidettu uuden työntekijän kuvaus on kuin lämmin tervetulotoivotus.

”Se tuo aloittavalle työntekijälle tunteen, että häntä ja hänen osaamistaan arvostetaan”, kuvaajat kertovat.

kuva

Hyvä henkilöstökuvaaja ymmärtää brändiä ja ihmistä

Valokuvaajina Niina Stoltin ja Mirkku Merimaan ominta alaa on ihmisten kuvaaminen. Henkilöstökuvien ottaminen ei ole heille koskaan pelkkä tekninen suoritus vaan – ja ennen kaikkea – ihmisten kohtaamista. He näkevät valokuvauksen palveluammattina.

”Kuvattavan pitää tuntea, että kuvaaja on hänestä kiinnostunut. Nämä arvostuksen ja hyväksynnän tunteet välittyvät kuvaan. Emme tee vain henkilöstökuvausta vaan henkilöstökuvausta, joka on samalla vahvistava kokemus”, he summaavat.

Stoltin ja Merimaan motoksi on muodostunut, että kaikista saa hyviä kuvia.

Stoltin ja Merimaan motoksi on muodostunut, että kaikista saa hyviä kuvia.

Stolt ja Merimaa tietävät, että heittäytymiskykyinen, auttamishaluinen ja ihmisläheinen henkilöstökuvaaja osaa loiventaa kuvauskammoa ja saa kenet tahansa loistamaan kuvissa.

”Harva tulee valokuvausstudiolle hihkuen sitä, kuinka hyvältä näyttää ja kuinka hyvät kuvat nyt tulee, päinvastoin. Monet kammoksuvat kuvattavana olemista ja ajattelevat, ettei itsestä saa hyviä kuvia. Kuvattavaksi asettuminen on haavoittuvaksi tulemista, mutta turvallisessa ilmapiirissä siitä tulee vähemmän kivuliasta, toisinaan jopa hauskaa”, he sanovat.

Niina Stolt ja Mirkku Merimaa ovat ihmisten ihmisiä, joiden seurassa on helppo olla. He tietävät, miten auttaa kuvausta kammoksuvia ja uskaltavat näyttää myös oman herkkyytensä kuvattavalle.

”Henkilöstökuvauksissa autamme ihmistä näkemään itsensä arvokkaana. Se on erityisosaamista, jota kaikilla henkilöstökuvaajilla ei ole. Tiedämme, ettemme muuta henkilökuvauksessa ihmisen elämää, mutta usein muutamme suhtautumista valokuvattavana olemiseen”, he sanovat.

”Mielestämme olennaista ei ole, että henkilökuvaan saapuva saadaan kuvattua mahdollisimman nopeasti vaan se, että kuvista tulee mahdollisimman hyvät sekä kuvattavan itsensä että yrityksen brändin näkökulmasta.”

Teksti: Liina Hurri
Kuvat: Ihana Elämys Oy

Julkaistu: 03/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

Johtaminen
Koulutus
Yrityskulttuuri

Miksi yli 50-vuotiaiden osaamisen kehittämisen tulisi olla jokaisen yrityksen prioriteetti?

artikkelikuva: Miksi yli 50-vuotiaiden osaamisen kehittämisen tulisi olla jokaisen yrityksen prioriteetti?

Vain alle kolmasosa yli 50-vuotiaista kokee oman osaamisen kehittämisen tärkeäksi – näin julisti Barona valtakunnallisessa työelämätutkimuksessaan. Tarkoittaako tämä, että 50 vuotta on eräänlainen rajapyykki, jonka jälkeen on syytä vain rullata laakereilleen odottelemaan leppoisia eläkepäiviään? Kaikki on nyt nähty ja koettu.

PODCAST - YRITYSKULTTUURI ON KUNINGAS

mainos_459
mainos_452
mainos_445
mainos_456
mainos_458
mainos_466
mainos_478
mainos_444
mainos_485



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »