Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Monimuotoinen mutta näkymätön hoivavastuu työelämässä

Kuva: Pexels

Työelämässä ja lainsäädännössä tunnistetaan lapsiperhearkeen ja vanhemmuuteen liittyviä haasteita, mutta perheystävälliseksi työpaikaksi lukeutuvallakaan työpaikalla ei välttämättä tunnisteta tai kiinnitetä huomiota muihin läheisiin kohdistuvia hoivavastuita.

Monimuotoista hoivaa

Työikäisistä ihmisistä noin 1,2 miljoonaa tarjoaa hoivaa läheiselleen, mutta työelämässä tämä hoivavastuu jää usein näkymättömäksi. Perheystävällisen työpaikan käsitettä käytetään työelämässä yhdistämään ennen kaikkea työntekijän vanhemmuuteen liittyviä vaatimuksia (ks. tarkemmin Väestöliitto). Usein puhutaan myös siitä, että hoivavastuu on sukupuolittunutta eli naiset ovat aina kantaneet suurimman vastuun ikääntyvien läheisten huolenpidosta, kuten myös kansainväliset tutkimukset osoittavat. Vaikka asenneilmapiiri työpaikoilla on usein entistä perheystävällisempi, kokevat monet ansiotyössä käyvät ristiriitoja työn ja erilaisten hoivavastuiden yhteensovittamisesta omassa arjessaan.

”Lasten hoidosta on normaalia puhua, mutta aikuisten hoiva jää tässä prosessissa usein näkymättömäksi.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen ei siis koske vain lapsiperheitä, vaan on olemassa iso ryhmä työelämässä olevia ihmisiä, joilla on erilaisia hoivavastuita. Tämän vuoksi myös heille pitäisi olla paremmin mahdollisuuksia yhdistää sekä tasapainottaa työssäkäynnin sekä yksityiselämän haasteet. Lasten hoitamiseen liittyvät työelämän joustot kuten perhevapaat ovat jo itsestään selviä, mutta läheisen aikuisen hoivaan liittyviä haasteita ja jouston tarpeita ei tunneta samalla tavoin. Aikuisia läheisiään hoivaaviin työntekijöihin saatetaan suhtautua jopa kummeksuen.

Näkymättömyys

Lasten hoidosta on normaalia puhua, mutta aikuisten hoiva jää tässä prosessissa usein näkymättömäksi. Kuitenkin esimerkiksi omien tai puolison ikääntyvien vanhempien auttamiseen suhtaudutaan yksilötasolla samalla tavoin luonnollisena ja myös velvoittavana auttamisena kuten omien lastenkin auttamiseen. Kuitenkaan esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa aihetta ei nosteta esille luonnollisena osana omaa arkea, toisin kuin puhuttaessa omien lasten kommelluksista tai saavutuksista.

Työ on monelle omaishoitajalle ja läheisavun antajalle tärkeä voimanlähde, joka auttaa jaksamaan myös työn ulkopuolisia velvollisuuksia. Toisaalta läheisistään huolehtiville kertyy poissaoloja töistä muita työntekijöitä useammin, mikä johtaa kokemukseen taakkana olemisesta työyhteisölle. Samaan aikaan tutkimukset kuitenkin osoittavat, että läheisistään huolehtivat ovat sitoutuneita ja hyviä työntekijöitä. Jostain syystä hoivavastuussa olevat työntekijät eivät näe omaa arvoaan työntekijöinä.

Työelämässä on virallisia joustoja hoivatilanteiden varalle, mutta jostain syystä näitä joustoja ei käytetä. Osittain taustalla ovat asenteet. Lähijohtajien sekä kollegoiden tuki on keskeinen edellytys sille, että mahdollisia joustoja ja muita tarjolla olevia tukimuotoja käytetään. Avoimuus hoivavastuista auttaa työntekijöitä jaksamaan ja samalla parantaa myös organisaation työkulttuuria ja hyvinvointia kaikkien parhaaksi.

Teksti: Andrea Lorenz-Wende ja Marjo Ring

Andrea Lorenz-Wende toimii suunnittelijana Omaishoitajaliiton työikäisille omaisiaan auttaville suunnatussa Rahkeet riittämään -hankkeessa. Marjo Ring toimii Mielen hyvinvoinnin asiantuntijana Omaishoitajaliitossa.

Julkaistu: 03/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.