TOIMITUKSELTA

Koronakumipallot

Korona väistyy, mutta tuskastuttavan hitaasti. Kotikonttorien sankarit ovat huomanneet, että urheista tilapäisfikseistä (”kyllä yhden viikon Teamsit nyt saunan lauteilta hoituu”) ei ole pitkän aikavälin ratkaisuiksi (”miten selkä onkin niin kipeä”).

Kolottavasta selästä huolimatta olemme kenties kimmoisampia kuin koskaan – nimenomaan joustavina, resilientteinä, jopa robusteina työntekijöinä. Tähän meitä on toki valmennettukin jo pitkään: vaateet jatkuvasta kehittymisestä, oppimisesta ja itseohjautuvuudesta ovat yhdistyneet hanakasti työelämän nopeisiin muutoksiin, kiivaaseen työtahtiin, ajasta ja paikasta vapaisiin työtapoihin…työn henkinen rasittavuus on huidellut pilvissä monilla työpaikoilla jo kauan ennen koronaa.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksessa on tuotettu paljon tietoa työhyvinvoinnista koronapandemian aikana sekä johtopäätöksiä ja suosituksia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimusaineiston mukaan työn imun ja työtyytyväisyyden kasvua ennustivat tarkastelluista tekijöistä eniten oikeudenmukaisen kohtelun ja yhteenkuuluvuuden lisääntyminen.

Työn imulla tarkoitetaan myönteistä työssä koettua tunne- ja motivaatiotilaa.

Miten Suomi voi? -seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Kahteen toistaiseksi toteutettuun kyselyyn vastasi 1 006 työssä käyvää suomalaista.

Tutkimustulosten valossa hyvinvointia edistävän oikeudenmukaisen toiminnan keskeisiä kulmakiviä ovat johdonmukaisuus, kuulluksi tuleminen ja arvostava kohtelu. Kun tällaisia kokemuksia ”satelee lapaan”, ne ovat omiaan edistämään työssä koettua yhteisöllisyyttä, myös koronan kynsissä.

Tutkimuksen mukaan työuupumuksen ja työssä tylsistymisen lisääntymiseen olivat vahvimmin yhteydessä yhteenkuuluvuuden heikentyminen ja epävarmuuden kasvu. Lääkkeeksi tähän TTL tarjoaa säännöllistä, kaksisuuntaista ja avointa viestintää organisaation sisällä.

Marraskuussa julkaistujen tuoreimpien tulosten mukaan oikeudenmukainen kohtelu työssä, yhteisöllisyys ja varmuus tulevasta vahvistavat työhyvinvointia riippumatta työntekijän iästä, sukupuolesta, asemasta – ja riippumatta myös siitä, tekeekö hän etä- vai läsnätyötä.

TTL:n tutkijoiden mukaan voidaan olettaa, että monet muutkin työn voimavarat, joita tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu, ovat tärkeitä myös korona-aikana. Näihin voimavaroihin kuuluu esimerkiksi se, että näkee työnsä aikaansaannokset ja tarkoituksen ja voi käyttää taitojaan monipuolisesti. Yhtä lailla on tärkeää, että työntekijä kokee arvostusta ja saa palautetta – vaikka sitten pätkivän Teamsin välityksellä kylmään ja pimeään saunaan.

Miten Suomi voi? -seurantatutkimus on selvittänyt myös, miten suomalaisten työntekijät ottivat koronan ensi-iskun vastaan keväällä 2020. Kansakunta ei tuolloin jäänyt tuleen makaamaan, vaan etätyö toi työhön uusia, työn imua ja laajemmin työhyvinvointia edistäviä voimavaroja.

Yli puolet (52 %) koronakeväänä aiempaa enemmän etätöitä tehneistä koki itsenäisen työhön liittyvien päätösten tekemisen lisääntyneen kevään aikana. Lähes yhtä moni (46 %) koki oppineensa kevään aikana uusia, entistä parempia työtapoja.

Suomalaisten salainen ase koronakriisissä: lapset. Niillä etätyöntekijöillä, joilla oli kotona asuvia lapsia, työn imu koheni muita enemmän ja työssä tylsistyminen puolestaan kasvoi muita vähemmän vuodenvaihteen ja kesän 2020 välillä. Lähikontaktityötä tehneillä se, asuiko kotona lapsia vai ei, ei ollut yhteydessä työhyvinvoinnin muutoksiin.

Kääntöpuolena tutkimus mainitsee, että joka kolmas perheellisistä etätyöntekijöistä koki henkilökohtaisen tai perhe-elämän häirinneen työtä toistuvasti.

Saunaan piiloon taas?

Petri Charpentier

Julkaistu: 03/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.