Hyvinvointi
Valmennus

NÄKÖKULMA

Ei saa dropata tunnelmaa

Kuva: Simo Pirskanen

”Tsemppiä!” olemme toivotelleet toisillemme ja positiivista mielialaa on yritetty pitää yllä, vaikka väkisin. Viime kuukausina on yhä useampi kuitenkin huomannut ilmapiirin kiristyneen ja väsymyksen iskeneen. Mitä ihmettä on tapahtunut?

Pitkään jatkuessaan epävarmat ajat tekevät näkyväksi organisaation vahvuudet ja heikkoudet. Erityisesti nyt näkyy se, onko sorruttu pakotettuun positiivisuuteen vai osataanko työyhteisössä käsitellä vaikeita asioita rakentavasti.

Tutkimusten mukaan negatiivisten tunteiden tukahduttaminen vie energiaa ja valittamisen kieltäminen vain pahentaa tilannetta. Miten ikävistä asioista sitten voi puhua, ettei leimaannu työyhteisön tunnelman droppaajaksi?

Kokeile Kolmea Kovaa K:ta.

Jos kysyt ne itseltäsi, selkeytät omaakin viestintääsi. Jos taas kysyt muilta, autat työyhteisöäsi käsittelemään rakentavasti negatiivisia tunteita ja vaikeita asioita.

1. Kuuntele. Mikä huolestuttaa tai ketuttaa? Älä torppaa tai selitä asioita pois. Auta toista kääntämään valitus tavoitteen muotoon: miten asian tulisi olla? Tärkein askel on jo otettu, kun uskallamme myöntää, että ”meillä joku kokee tilanteen näin”.
2. Kysy. Voinko itse vaikuttaa asian tilaan? Millaisia resursseja ja vahvuuksia on käytössämme? Mikä olisi ensimmäinen teko, jotta toivottu tila toteutuu? Vai onko kyseessä sellainen juttu, että sitä on vaan siedettävä ja sen kanssa on opittava elämään? Sellaisiakin asioita (työ)elämässä on.
3. Kiitä. Ajattele, että olipa hyvä, että asia tuli esille. Nyt voimme tehdä jotain. Kiitä kollegoita ja tiimiäsi: kenenkään ei tarvitse selvitä yksin, kaikkien osaaminen on käytössämme. Pienessä asiassa piilee suuri ihme: valituksesta voi kuoriutua ihmisiä yhdistävä kokemus.

Työyhteisö, jossa on hyvä tunneilmasto, kykenee käsittelemään jäsentensä negatiivisia tunteita ja nostattamaan esille myönteisiä tunteita. Siis molempia ja samaan aikaan.

Positiivisten tunteiden herätteleminen on tärkeää, koska erityisesti vaikeina aikoina aivomme tarvitsevat PALJON myönteistä. Sitä ei tarvitse ryhtyä keksimällä keksimään, eikä sen tarvitse olla mitään erityisen loistokasta. Meille ihmisille riittää jo hyvin esimerkiksi tieto siitä, että työtämme arvostetaan ja se on merkityksellistä.

Tapoja on taatusti monia ja neuvojia monenmoisia. Kannattaa kokeilla jotain, sillä vain kokeilemalla tiedät, mikä toimii sinulle ja työyhteisöllesi. Yksi asia on kuitenkin varmaa: työelämässä enemmän kuin ehkä ikinä ennen ihmiset kaipaavat henkilökohtaista kohtaamista ja kuuluksi tulemista.

Sara Remes

Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki. Työssään valmentajana, konfliktien sovittelijana ja johdon coachina hän oivalluttaa ja auttaa asiakkaitaan rakentamaan ratkaisuja työelämän haastaviin tilanteisiin.

Julkaistu: 05/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.