mainos_491

Johtaminen
Yrityskulttuuri

Lupa epäonnistua? – Virheet osana toimivaa yrityskulttuuria

artikkelikuva: Lupa epäonnistua? – Virheet osana toimivaa yrityskulttuuria

Kuva: Pixabay


Virheitä sattuu jokaiselle, mutta onneksi niistä voi myös oppia. Ideaalitilanteessa virheitä käsitellään työyhteisössä mahdollisimman avoimesti ja rakentavasti.

Ei siitä pääse yli eikä ympäri: virheiden tekeminen on kaikkea muuta kuin hauskaa. Kun moka sattuu omalle kohdalle, saattaa tehdä mieli kadota maan rakoon.

Epäonnistumiset ovat kuitenkin luonnollinen osa elämää – myös työelämää. Ne auttavat ihmistä, ja siten myös yritystä, kehittymään ja kasvamaan.

Tämä ajatus on sisäistetty esimerkiksi startup-yhteisössä, jossa epäonnistumisia on tunnetusti tavattu juhliakin. Toisaalta monella alalla virheiden käsittely on vielä alkutekijöissään. Perinteikkääksi mielletty asianajoala on tästä hyvä esimerkki.

”Virheiden pelko on kuitenkin pahinta mahdollista myrkkyä luovuudelle, itsensä kehittämiselle ja uuden oppimiselle”, sanoo asianajotoimisto Dottirin toimitusjohtaja Johanna Rantanen.

Vuonna 2016 perustettu liikejuridiikkaan erikoistunut yritys tunnetaan modernina toimijana, joka panostaa paitsi ketterään palveluun, myös toimivaan yrityskulttuuriin. Siis sellaiseen, jossa epäonnistumisia ei katsota pahalla.

”Virheet ovat osa kaikenlaista liiketoimintaa – ja ylipäänsä kaikkea inhimillistä toimintaa”, Rantanen toteaa.

”Jos epäonnistumisia ei sallita, työntekijät pelaavat myös helposti varman päälle.

Rohkeiden kokeilujen tärkeys

Nykyään puhutaan paljon ns. psykologisen turvallisuuden tärkeydestä eli siitä, että virheitä saisi tehdä ilman pelkoa siitä, että joutuu nolatuksi tai kritisoiduksi.

Aihetta on käsitelty esimerkiksi vuonna 2014 julkaistussa Creativity Inc.-johtajuuskirjassa. Sen kirjoittajan, animaatiostudio Pixarin perustaja Ed Catmullin mukaan johdon tehtävä ei ole minimoida riskejä, vaan päinvastoin luoda turvallinen ympäristö niiden tekemiselle.

Johanna Rantanen
Asianajotoimisto Dottirin toimitusjohtaja Johanna Rantanen sanoo, että liiallinen virheiden pelko johtaa usein siihen, että aikaa kuluu epäolennaisiin asioihin ja siihen, että ei uskalleta ottaa kantaa.
Kuva: Laura Malmivaara

Tällaisessa ympäristössä saa kokeilla ja ottaa riskejä. Kun työntekijöiden annetaan sekä onnistua että epäonnistua, luodaan samalla kulttuuri, jossa ihmiset voivat aidosti tehdä parhaansa yrityksen hyväksi.

Johanna Rantanen näkeekin virheiden pelon välttämisen tärkeänä osana hyvää yrityskulttuuria, sillä pelko voi pahimmillaan lamaannuttaa toiminnan kehityksen. Hän mukaansa asianajoalalla jollain tasolla vallitsevaa virheiden karttelun kulttuuria voidaan selittää monella osatekijällä.

”Juristien virheiden pelko johtuu nähdäkseni enemmän asianajotoimistojen yrityskulttuurista, asianajajien ammattiidentiteetistä ja ammattiin tyypillisesti hakeutuvien henkilöiden persoonallisuudesta, kuin puhtaasti työn luonteesta”.

”Ei kiitos” liialliselle varovaisuudelle

Järjellä ajateltuna virheet ovat välttämätön osa oppimista ja kasvua. Tunnetasolla ne voivat kuitenkin olla vaikeita hyväksyä ja käsitellä. Niihin saattaa myös liittyä häpeää ja kipeitäkin muistoja.

Syynä saattaa olla se, että epäonnistumiset nähdään usein negatiivisessa valossa – ikään kuin säröinä muuten täydellisessä jalokivessä.

Moni on törmännyt tähän myös työelämässä. Virheet saatetaan nähdä yksinomaan riskeinä, joita tulisi välttää. Tällaisessa ajattelumallissa asiat voidaan tehdä joko oikein tai väärin. Todellisuudessa ne voidaan kuitenkin toteuttaa monella eri tavalla.

”Omiin virheisiin on tärkeää suhtautua avoimesti ja sallivasti.

Jos epäonnistumisia ei sallita, työntekijät pelaavat myös helposti varman päälle. Tämä ei ole ideaalia – edes asianajoalalla.

”Virheiden pelko voi johtaa esimerkiksi virheiden piilotteluun ja siihen, ettei asiakkaille uskalleta ehdottaa luovia ratkaisuja juridisiin ongelmiin. On siis myös asiakkaan etu, että virheitä ei pyritä välttämään hinnalla millä hyvänsä”, Rantanen huomauttaa ja jatkaa:

”Liiallinen virheiden pelko johtaa usein siihen, että aikaa kuluu epäolennaisiin asioihin ja siihen, että ei uskalleta ottaa kantaa. Tarpeetonta varovaisuutta on usein myös se, että laaditaan liian yksipuolisia sopimuksia, jotka vaikeuttavat asiakkaan liiketoimintaa.”

Kukaan ei ole täydellinen

Näyttää selvältä, että salliva suhtautuminen virheisiin on hyödyllistä yrityksen menestymisen ja työhyvinvoinnin kannalta.

Yritysten olisikin hyvä pohtia ja tarvittaessa myös linjata suhtautumistaan virheisiin ja niiden käsittelyyn. Empaattisuus ei yksissään riitä, vaan johdon tulisi sisäisellä viestinnällään ja omalla esimerkillään osoittaa, että virheet ovat ihan okei.

”Puhumme paljon siitä, että sekä onnistumiset että epäonnistumiset ovat koko firman omaisuutta. Mikään onnistuminen ei ole yksittäisestä sankarista kiinni, eikä ketään jätetä yksin, kun asiat menevät pieleen”, Rantanen kertoo.

Dottirilla onkin nähty tärkeäksi rakentaa kulttuuria, jossa kenenkään ei tarvitse esittää osaavansa kaikkea ja jossa tieto kulkee – myös alhaalta ylöspäin.

”Kaikkien kuuluu oppia kaikilta. Se on mahdollista vain, jos uskallamme näyttää, että meillä kaikilla on vielä opittavaa. Meillä vanhemmatkin juristit saavat kysyä ns. ’tyhmiä kysymyksiä’ ja tieto kulkee myös nuoremmilta juristeilta vanhemmille”, Rantanen sanoo.

kuva
Kuva: Pixabay

Avainasemassa armollisuus

Johanna Rantanen uskoo esimerkin voimaan. Hänen mukaansa omiin virheisiin on tärkeää suhtautua avoimesti ja sallivasti.

”Itsemyötätunnon opettelu on pitkällä tähtäimellä paljon järkevämpää kuin täydellisen virheettömyyden tavoittelu. Itselleen on osattava antaa anteeksi”, Rantanen sanoo.

Hän lisää, että myös työntekijöiden motivaatioon ja ammatti-identiteettiin panostaminen on tärkeää.

”Työntekijä, joka on aidosti motivoitunut työssään ja kokee omistajuutta hoitamistaan asioista, tekee myös vähemmän virheitä.”

Mutta millainen epäonnistuja Rantanen itse sitten on?

”Väittäisin, että olen nykyään aika paksunahkainen. Kehitys on osittain ollut pakon sanelemaa – minulla ei yrittäjänä ole ollut aikaa jäädä vellomaan epäonnistumisiin, kun seuraava tulipalo on jo nurkan takana odottanut sammuttamista.”

Entä mikä moka Rantaselle itselleen on jäänyt erityisesti mieleen?

”Ehkä nöyryyttävimmät mokat ovat olleet esiintymisiä, jotka eivät ole menneet nappiin. Niitä olen joskus jäänyt miettimään pidempääkin. Mutta hei – mitä pahemmin se kirpaisee, sitä enemmän se karaisee”, hän päättää virnistäen.

Teksti: Vanessa Törnblom

Julkaistu: 04/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

PODCAST - YRITYSKULTTUURI ON KUNINGAS

mainos_486
mainos_466
mainos_452
mainos_485
mainos_456
mainos_496
mainos_459
mainos_458



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »