TOIMITUKSELTA

Serendipiteetin seireeninkutsu

Tunnetko jo serendipiteetin? – Jos et, ei se mitään. Ymmärrys serendipisyydestä ei ole levinnyt vielä laajasti Suomessa, vaikka se on olennainen osa asiantuntijatyötä.

Sere--mikä? – Serendipiteetti viittaa eräänlaiseen onnekkaaseen sattumaan, jotka ovat toki yliedustettuina Hollywoodin romanttisissa komedioissa, mutta myös monen innovaation ja liike-elämän läpimurron takana. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan serendipisyyskokemukset ovat sangen tavallisia asiantuntijatyössä: TTL:n Yhteensattumia-kyselyn vastaajista yli puolet (54 %) arvioi kohtaavansa työssään usein hyödyllistä tietoa, ideoita tai asioita, joita ei ollut etsimässä. Naisilla nämä kokemukset olivat tavallisempia kuin miehillä.

Serendipiteetti ohjaa näkymättömällä kädellään asiantuntijatyötä, mutta sattuman merkitys jää usein huomaamatta suunnittelun, rationaalisuuden sekä kiireen umpikyllästämässä työelämässä. TTL:n tutkimuksen mukaan onnekkaita sattumia tapahtui erityisesti omalla työpaikalla, työpaikan epämuodollisissa kohtaamisissa tai työtä tehdessä: työntekijä esimerkiksi odotti kahvia kahviautomaatilla ja sattui kuulemaan jotakin merkittävää. Myös työpaikan ulkopuoliset tapahtumat ja tapaamiset sekä koulutukset olivat merkittäviä onnekkaita sattumapaikkoja.

Liika kiire kuitenkin tappaa serendipiteetin. Jos vain ravataan laput silmillä eteenpäin, ei jää aikaa havaita uutta, tarttua ideoihin tai viedä niitä käytäntöön. Uudistuminen edellyttää aikaa ja ihmismieli janoaa sivupolkuja, joita vaeltaa.

Tutkimuksen valossa kaikkinainen sosiaalinen vuorovaikutus ja ihmisten kasvokkainen kohtaaminen näyttivät olevan niitä keskeisimpiä serendipisyyskokemusten lähteitä asiantuntijatyössä. Tutkimuskyselyt ja -haastattelut kuitenkin tehtiin ennen koronapandemiaa – joten voisi olettaa, että serenpiditeettitasot ovat organisaatioissa romahtaneet. Teams-palaverissa säkenöivää sattumasynergiaa esiintyy aika harvoin.

Erikoistutkija Marja Känsälä Työterveyslaitoksesta kuitenkin uskoo, että myös etätyön käytännöt voivat tukevat kohtaamisia. Tällaisia käytäntöjä ovat esimerkiksi virtuaaliset kahvi- ja lounastauot tai kävelypalaverit kollegoiden kanssa puhelimessa puhuen.

Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta lisää, että esihenkilön tulee varmistaa, että vuorovaikutus säilyy myös etätyöolosuhteissa, joissa vuorovaikutus toki on erilaista. Yhteisiin virtuaalisiin kohtaamisiin on hyvä esimerkiksi jättää aikaa ja tilaa kuulumisten vaihtoon.

Ja jahka korona viimein karistetaan kansakunnan niskasta ja kahvihuoneet ovat taas käytössä, serendipiteetti voidaan nostaa koko kansan salaiseksi aseeksi. TTL ehdottaa, että organisaatiot fasilitoivat työryhmien, tiimien ja työyhteisöjen välistä vuorovaikutusta ja luovat paikkoja onnekkaille kohtaamisille. Tai vähän rennommin ilmaistuna: mene ihmisten pariin avoimin mielin ja katso, mitä siitä seuraa.

TTL:n tutkimuksen mukaan tyypillisiä yhteensattumien tuottamia hyötyjä olivat työn kannalta uudet tai hyödylliset ideat, tuotokset, toimintatavat tai ratkaisut. Toisinaan onnekkaasta sattumasta voi hyötyä koko organisaatio, jos se johtaa esimerkiksi uuden merkittävän asiakkaan luo tai jos kyseessä on uusi tuoteidea.

Serendipiteetti voi siivittää asiantuntijan omaa työtä ja sattumilla voi olla vaikutusta myös urapolun kannalta; yksi tutkimusaineistossa usein mainittu hyöty oli uusi työpaikka tai uusi rooli organisaatiossa.

Onnellisten tähtien alla syntyneet yhteensattumat voivat olla erityisen merkittäviä työn uudistumisen näkökulmasta. Siksi työpaikoilla kannattaa ihan oikeasti miettiä eri tapoja ”tuotteistaa” tsägäsattumia, vaikka digitalisaatio, infoähky ja aikapaineet meitä kuinka yrittävät kampittaa.

Kohti Kansallista Serendipiteetti-ohjelmaa!

Petri Charpentier

Julkaistu: 04/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.