Johtaminen (etätyö)
Koulutus
Tiimit
Yrityskulttuuri

Paikallinen sopiminen, yhdessäohjautuvuus ja yhteiset säännöt hybridityöhön – henkilöstöpäättäjän syksy on täynnä mahdollisuuksia, joita ei kannata ohittaa

Viimeistään koronakriisin laukaisema hybridityön räjähdysmäinen kasvu syksyllä edellyttää organisaatioita muotoilemaan kulttuuriaan yhä itseohjautuvammaksi. Myös paikallinen sopiminen tuo oman mausteensa HR-päättäjän syksyyn.

Hybridityön pelisäännöt on syytä sopia selkeästi

Accountor teki 2000:lle suomalaiselle työssäkäyvälle kyselyn, jonka mukaan uuden oppiminen, riittävä päätäntävalta ja omien tavoitteiden linkittyminen organisaation tavoitteisiin ovat vahvasti henkilöstön innostuksen takana.

Vaikutusmahdollisuuksien ja innostuksen kasvaessa kasvaa myös mahdollisuus sille, että yksilöt motivoituvat vapauttamaan koko potentiaaliansa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. HR-päättäjän työpöydälle kannattaakin syksyllä nostaa toimenpiteitä, joilla henkilöstön innostuneisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä ja tehdä näkyviksi.

”Yhdessäohjautuvuuden noste -palvelukokonaisuutemme sisältää kaikki tarvittavat elementit, joita tarvitaan toimintamallin uudistamisessa, henkilöstön osallistamisessa ja tiimin vetäjien valmiuksien kehittämisessä”, Accountorin valmennus- ja tutkimuspalveluiden johtaja Sari Palenius vinkkaa.

Paikallisen sopimisen uusi tuleminen luo työpaikoilla uudenlaisia mahdollisuuksia

Accountorin työsuhdejuridiikan asiantuntija Riitta Moilanen muistuttaa työnantajia hyödyntämään paikallisen sopimisen mahdollisuudet: ”Suosittelen tekemään vaihtoehtojen kartoitusanalyysin - tavoitetila kannattaa määritellä yrityksesi liiketoiminnan sekä työntekijöiden näkökulmasta.” Katso Accountorin paikallisen sopimisen vinkkilista tästä.

Teksti: Otto Salminen

Julkaistu: 05/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.