Johtaminen
Tiimit
Valmennus

SDI 2.0 – sujuvampaa vuorovaikutusta ja tiimityötä rakentamassa

KUVA: UNSPLASH

SDI-kartoitus auttaa yksilöitä ja tiimejä ymmärtämään itseään ja toisiaan paremmin – ja sitä kautta myös kommunikoimaan paremmin. Toimittaja suoritti kartoituksen, jonka tulokset tarjosivat paitsi ymmärrystä omasta motivaatiosta ja vahvuuksista, myös eväitä muiden kanssa toimimiseen.

Minäkö keskiössä? Tämäpä mielenkiintoista!

Olen juuri saanut tekemäni Strength Deployment Inventoryeli SDI-kartoituksen tulokset. Kyseessä on kommunikaatiotyökalu, jota hyödynnetään esimerkiksi tiimi- ja esihenkilötyöskentelyssä yhteistyön sujuvoittamiseksi.

”Noin 30% ihmisistä sijaitsevat keskiössä. Heille tyypillistä on me-henkisyys, joustavuus ja tilanteisiin sopeutuminen. Kukaan ei kuitenkaan ole punainen tai sininen, vaan nämä ovat alueita, jotka motivoivat meitä”, kertoo Positive Solutionsin Tom Suvanto.

Hän toimii vaimonsa Christinen kanssa perustamassaan yrityksessä coachina valmentaen yrityksiä, tiimejä ja johtajia. Yhtenä työkaluna coachingin lisäksi he käyttävät nykyaikaista, perustuvaan tutkimukseen nojaavaa SDI 2.0-kartoitusta.

KUVA: UNSPLASH

Mikä minua motivoi?

SDI arvioi motiivejani ja vahvuuksiani kahdesta näkökulmasta: tilanteissa, joissa kaikki on hyvin ja konfliktitilanteissa. Ensin mainittuja käsitellään nk. motivoivan arvojärjestelmän kautta, joka esitetään kolmion muodossa. Se koostuu kolmesta eri päämotiivista: tulosorientoituneesta punaisesta, ihmiskeskeisestä sinisestä ja järjestelmällisyyttä kunnioittavasta vihreästä.

”Motivoiva arvojärjestelmä kertoo, missä suhteessa päämotiivit – ihmiset, tulokset ja rakenne – motivoivat sinua ja miten ne yhdistyvät silloin, kun kaikki on hyvin. Pisteesi sijoittuu keskiöön, mutta sinussa on myös vihreää ja puna-vihreää”, Suvanto selostaa.

Minua siis motivoi keskiölle tyypillinen ihmisiin ja tilanteisiin sopeutuminen. Päämäärätietoisena ”oksat pois”-ihmisenä olin odottanut punaisempaa lopputulosta, mutta tunnistan itsessäni myös tätä iloista värien sekamelskaa. Tunne vahvistuu tulosten läpikäynnin myötä.

Positive Solutionsin Tom Suvanto
KUVA: POSITIVE SOLUTIONS

Suvanto esittää erilaisia toteamuksia ja kyselee, josko ne tuntuvat tutuilta. Osallistanko ihmisiä? Analysoinko tilanteita eri näkökulmista? Huomaan nyökytteleväni. Tulokset myös ehdottavat perustellusti, että kanssani kannattaa ”olla avoin uusille ideoille ja mahdollisuuksille”.

Huomaan pohtivani edellisen työpaikkani tapaamisia, joissa mukana oli hyvin erityyppisiä osallistujia: aikapaineen alla työskenteleviä juristeja, ylempää johtoa sekä asiaansa vihkiytyneitä tutkijoita. Mietin, miten ajoittain haastava projektiyhteistyö olisi sujunut, jos osapuolilla olisi ollut käytössään parempia apuvälineitä keskinäiseen kommunikointiin.

Tuloksista onkin hyötyä erityisesti vuorovaikutustilanteissa, kuten esihenkilön ja alaisen välisissä keskusteluissa. Kartoitus kun auttaa ymmärtämään, miten meidän ja toisten kanssa kannattaa kommunikoida – myös konfliktitilanteissa.

Konfliktissa motiivimme muuttuvat

”Työelämässä arastellaan usein erimielisyyksiä. Yhteinen ratkaisu on helpompi saavuttaa, jos uskallamme olla oma itsemme ja tuoda mielipiteitämme esiin”, Suvanto sanoo.

Se, että asioista ollaan eri mieltä, ei vielä tarkoita konfliktia. Joskus erimielisyys voi kuitenkin eskaloitua. SDI:ssä pureudutaan syvällisesti konfliktikäyttäytymiseen ja siihen, miten motiivimme muuttuvat konfliktin edetessä. Tämänkaltainen ymmärrys voi olla silmiä avaavaa erityisesti työyhteisöissä, onhan konflikteilla vaikutusta esimerkiksi työhyvinvointiin ja tuotteliaisuuteen.

”Työelämässä arastellaan usein erimielisyyksiä.

Tulosteni mukaan konfliktitoimintani on hyvin tilannekohtaista – tänään toimin näin ja huomenna ehkä toisin. Haluan selvittää konfliktin heti ja toisaalta pohdiskella asiaa syvällisesti.

”Sinulle lienee myös tyypillistä pitää vaihtoehdot auki ja nukkua yön yli, kun kyse on isoista päätöksistä?”, Suvanto kysyy.

Alan ymmärtää, että taipumukseni analysoida ongelmaa monelta eri kantilta voi johtaa siihen, ettei ratkaisua synny ollenkaan. Vahvuuteni voivat siis tavallaan kääntyä minua vastaan.

KUVA; UNSPLASH

Vahvuudetkin voivat mennä överiksi

Tulosten viimeinen osio listaa kolme huippuvahvuuttani: kunnianhimoisuuden, muiden tukemisen ja sisukkuuden. Ne eivät tule suurena yllätyksenä, mutta yllättävää on se, että vahvuuteni voivat helposti kääntyä nk. liioitelluiksi vahvuuksiksi vastapuolen ja tilanteen mukaan.

”Liioitellut vahvuudet eivät ole heikkouksia.

Halukkuuteni tukea muita voi muuttua uhrautuvaisuudeksi, ja kunnianhimoisuuteni taas näyttäytyä muille häikäilemättömyytenä. Kartoitus auttaa muistamaan, että kaikki eivät aina toimi tai ajattele samalla tavalla kuin minä. Mutta miten näihin ominaisuuksiin pitäisi suhtautua?

”Liioitellut vahvuudet eivät ole heikkouksia. Joskus hyvää tarkoittava käytöksemme voi vain mennä liian pitkälle. Ottamalla vähän terää pois voimme kääntää tilanteen eduksemme”, Suvanto kuvaa.

ovathan ne vahvuuksia. Sen sijaan voimme miettiä, miten niitä voisi hyödyntää fiksummin. SDI:ssä onkin kyse siitä, miten voimme oppia toimimaan ja kommunikoimaan paremmin omia vahvuuksiamme, motiivejamme ja arvojamme hyödyntäen.

Omalla kohdallani tämä voisi tarkoittaa, että kommunikoisin jatkossa selkeämmin, kuinka kunnianhimoiset tavoitteeni hyödyttävät myös muita ihmisiä. Voin myös edesauttaa projektien etenemistä ja tulosten saavuttamista tekemällä päätöksiä rohkeammin ja nopeammin. Kunhan vain ensin saan hieman analysoida tilannetta.

Teksti: Vanessa Törnblom

Julkaistu: 09/2021