Hyvinvointi
Johtaminen (etätyö)

Pehmeä lasku etätöistä ja lomalta toimistolle

Etätyön ja koronan vaatiman eristäytymisen jälkeen toimistolle paluu saattaa jännittää tai innostaa työ- ja elämäntilanteesta riippuen. Siirtymää voi helpottaa totuttelemalla toimistorutiineihin pikkuhiljaa ja pohtimalla yhdessä henkilöstön kanssa kuinka organisaatiossa työskennellään jatkossa.

Koronan myötä lisääntynyt etätyö on opettanut uusia työn tekemisen tapoja, ja osalle työntekijöistä se on sopinut toimistolla tehtävää työtä paremmin. Toisaalta kasvokkaisten tapaamisten puuttuminen on saattanut etäännyttää ihmisiä työyhteisöstä, ja tilanteen pitkittyminen on aiheuttanut epävarmuuden kokemuksia.

”Etätöissä saattaa olla paremmat mahdollisuudet keskittyä työhön omassa rauhassa sekä rytmittää työskentelyä itselle sopivalla tavalla. Haasteina ovat olleet työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, työpäivän venyminen ja taukojen unohtuminen”, kertoo työ- ja organisaatiopsykologi ja vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitokselta.

Koronatilanne on lisännyt työntekijöiden kokemaa kuormitusta, joten pitkä yhtäjaksoinen loma on tullut monille tarpeeseen. Etätyöstä lomalle siirtyminen on ollut monille uusi kokemus. Toimistolta lomalle lähdettäessä siirtymäriittinä on konkreettisesti työpaikalta pois siirtyminen, ja työn tekemisen välineet jätetään loman ajaksi työpaikalle.

”Etätyöstä vapaa-ajalle siirryttäessä kannattaa siivota tietokone ja muut työvälineet pois näkyvistä, jotta keskeneräiset työt eivät muistuisi mieleen ja estäisi työstä irrottautumista. Keskeneräiset työt kuormittavat ja painavat mieltä. Lomalta paluu puolestaan helpottuu, kun lomalle lähtiessä suunnittelee valmiiksi mistä töitä kannattaa jatkaa loman jälkeen”, Ruohomäki sanoo.

Työterveyslaitoksen työ- ja organisaatiopsykologi ja vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki
KUVA: TYÖTERVEYSLAITOS

Lomalta paluun haasteet

Loman jälkeen etätyössä olleet saattavat kohdata jälleen uuden tilanteen, mikäli etätyöjakson ja loman jälkeen töihin palataan toimistolle. Toimistolle paluun ajankohta saattaa olla harkinnassa, sillä vielä heinäkuussa yli puolet sairaanhoitopiireistä oli koronan kiihtymisvaiheessa. Viranomaiset suosittelevat etätyön tekemistä laajasti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla kiihtymis- ja leviämisvaiheessa oleville alueille.

”Toimistolle paluuseen liittyvät tunteet ja kokemukset riippuvat myös työntekijän persoonallisuudesta. Osa saattaa odottaa kovasti työyhteisön vapaamuotoisia kohtaamisia ja työkavereiden näkemistä, jolloin siirtymä lähitöihin on sujuva. Osalle toimistolle paluu voi olla suuri askel pitkän eristäytymisen jälkeen, ja sosiaaliset tilanteet saattavat jännittää”, pohtii Ruohomäki.

Tutkimustietoa toimistolle palaamisesta etätyön ja loman jälkeen ei vielä ehtinyt kertyä, joten tilanne on uusi niin organisaatioissa kuin tutkijoillekin. Henkilöstöhallinto ja esihenkilöt voivat helpottaa toimistolle paluuta olemalla henkilöstön tukena ja apuna sekä sallimalla pehmeän laskun töihin.

”Toimistolle paluuta voidaan helpottaa aloittamalla työt rauhallisesti ja totutellen sekä uusia käytäntöjä ja hyviä toimintatapoja pohtien. Työyhteisössä saatetaan käydä läpi hyvinkin erilaisia tunteita, jotka olisi hyvä kohdata avoimesti ja joustavasti”, Ruohomäki sanoo.

Uudet toimintatavat käyttöön

Koronavuosi on tuonut mukanaan myös uusia toimivia käytäntöjä. Toimistolle palatessa olisikin hyvä pysähtyä yhdessä keskustelemaan ja pohtimaan mitä koronavuodesta on opittu ja mitkä toimintatavat voitaisiin sisällyttää pysyvästi organisaation toimintakulttuuriin.

”Koronan aiheuttama etätyö voidaan nähdä oppimiskokemuksena ja siirtymisenä kehittyneempiin tapoihin tehdä työtä. Mitä uusia hyviä käytäntöjä on opittu? Entä millaisia haasteita on kohdattu ja kuinka ne voitaisiin ratkaista?” Ruohomäki sanoo.

”Etätöissä haasteina ovat olleet työn ja vapaa-ajan sekoittuminen.

Myös henkilökohtaiset elämäntilanteet vaikuttavat töihin palaamisen kokemukseen. Etätyöhön siirtyminen nopealla aikataululla on saattanut stressata, ja lisäkuormitusta ovat voineet aiheuttaa esimerkiksi perheessä koettu työttömyys, lomautukset tai etäkoululaisten tukeminen.

”Koronavuosi ja muut mahdolliset vastoinkäymiset ovat saattaneet kasautua lyhyelle ajanjaksolle. Mikäli henkilöstö tai yksittäinen työntekijä on voimakkaasti kuormittunut, kannattaa tilanteesta keskustella avoimesti ja aktivoida ja kehittää yhteistyötä myös työterveyshuollon kanssa”, Ruohomäki toteaa.

Haasteita voi ilmetä myös elämäntavoissa. Päivän rytmitys on saattanut muuttua, ja alkoholin käyttö on voinut lisääntyä kuin huomaamatta sekä etätyöskentelyjaksolla että loman aikana. Esihenkilöiden olisi kyettävä nostamaan mahdolliset ongelmat esiin ja ohjattava työntekijä avun pariin mahdollisimman pian, jotta ongelma ei pahene.

”Koronan aiheuttama etätyö voidaan nähdä oppimiskokemuksena ja siirtymisenä kehittyneempiin tapoihin tehdä työtä.

”Työhyvinvointia voi kartoittaa Työterveyslaitoksen maksuttomalla Miten voit? -testillä. Yksittäinen työntekijä saa testin avulla tilannekuvan omasta työhyvinvoinnista ja työyhteisössä testiä voidaan käyttää keskustelun herättäjänä”, kertoo Ruohomäki.

Testin voi tehdä vapaasti osoitteessa hyvatyo.ttl.fi/mielityo/tyokalut/miten-voit-tyohyvinvointitesti. Testissä työhyvinvointia tarkastellaan kuudesta näkökulmasta, jotka ovat työuupumus, työn imu, työriippuvuus, tyytyväisyys työhön, työkyky ja työssä tylsistyminen.

Etätyötä toivotaan jatkossakin

Tutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista haluaisi jatkaa osittain etätyössä eli hybridityössä, jossa osa työajasta ollaan etänä ja osa töistä tehdään toimistolla.

”Tyypillisin toive sopivasta etätyön määrästä on kahdesta kolmeen päivään viikossa, osalle yksikin päivä viikossa tuntuisi sopivalta määrältä. On myös työntekijöitä, jotka eivät haluaisi tehdä etätyötä lainkaan. Työntekemisen tapoja suunniteltaessa olisikin hyvä kuunnella henkilöstöä ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon erilaiset toiveet työaikajärjestelyjä koskien”, Ruohomäki kertoo.

Kokemukset etätyöstä ovat olleet myönteisiä, joten organisaatioissa on tällä hetkellä aiempaa enemmän halukkuutta etätyöhön ja hybridityöhön myös johdon puolelta.

”Asenteet ja suhtautuminen etätyöhön ovat myönteisempiä kuin ennen koronatilannetta. Työtapoja henkilöstön kanssa suunnitellessa voi hyödyntää esimerkiksi Työterveyslaitoksen maksutonta etä- ja hybridityökyselyä”, Ruohomäki sanoo.

Teksti: Merja Maukonen

Kyselypohjan voi ladata täältä. Kysely on hyvä keino osallistaa henkilöstöä organisaation kehittämiseen. Kyselyn teemat kartoittavat henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia työtiloista, yhteisöllisyydestä, johtamisesta ja työturvallisuudesta.

Julkaistu: 09/2021