mainos_1038

TOIMITUKSELTA

Pullon henki karkuteillä

Korona-aika on opettanut meille ihmisyyden perusasioita: ilman yhteisöllisyyttä ja luottamusta toisiin ihmisiin on vaikea saada mitään aikaan. Ihmisten hyvinvointi nousi huolenaiheeksi ympäri maailman, kun huomattiin, että Teams-sessiot eivät ratkaisekaan kaikkia ongelmia.

Sekin selvisi, että työntekijöiden täytyy ottaa entistä enemmän vastuuta oman työnsä johtamisesta ja omasta jaksamisestaan. Suomalaiset ovat selviytyneet omasta tulikokeestaan enimmäkseen hyvin – ja kenties jo kansanluonteessa on sellaista omatoimista särmää, joka soveltuu ”erakkohommiin”.

Samalla etätyö ja uudet työn tekemisen muodot ovat muuttaneet tapaa tehdä bisnestä: ainakin tietotyö muuttuu teknologian ja digitaalisuuden mahdollistamana yhä enemmän aikaja paikkariippumattomaksi. Uudet työskentelytavat haastavat HR-osastot, koska ne luovat tarpeita uudenlaisten osaajien löytämiselle ja jopa uudenlaisille työsuhteille. Samalla pitää miettiä, miten nykyisistä osaajista pidetään kiinni ja sitä kuuluisaa kulttuuria rikastetaan.

Työn tekemisen pirstaloituminen tulee tästä vain kiihtymään. Kun pullon henki kerran karkaa, sitä ei ihan helposti saa takaisin.

Tämä tarkoittaa sitä, että moni yritys joutuu perustavanlaatuisten kysymysten äärelle. Mistä elementeistä strateginen kilpailukyky rakennetaan koronan jälkeisessä maailmassa, minne vallihauta kaivetaan? Ja: syntyykö uusi uljas kilpailuetu tuotteista, palveluista vai ihmisistä?

Vincitin trendiraportti 2021 hahmottelee joitakin vastauksia näihin kysymyksiin. Pirja Aarnio, Vincitin Strategic People Advisor, toteaa raportissa, että koronakurimuksen keskelläkin ihmiset kaipasivat pitkälti samoja asioita kuin aina ennenkin: yhteenkuuluvuuden tunnetta, merkityksellisyyttä työssään, nähdyksi tulemista.

Mutta vaikka peruspalikat ovat pitkälti samoja, Aarnio uskoo, että HR-työntekijöiden rooli tulee muuttumaan teknisestä tekijästä eräänlaisen valmentajan suuntaan. Tässä kehityksessä yritykset ottavat käyttöönsä sisäisiä coacheja, jotka tukevat ihmisten oppimista ja kehittymistä sekä auttavat työntekijöitä saavuttamaan kestävän työkyvyn.

Koska ongelmanratkaisutaidot ovat yksi tulevaisuuden tärkeimmistä työelämätaidoista, osaava valmentaja voi hyvinkin auttaa työntekijöitä avaamaan ovia uusille ajatuksille ja näkökulmille. Valmentava ote on tärkeä taito myös esihenkilöille.

Pirja Aarnio katsoo, että niin yritysten johdossa kuin HR:ssäkin ymmärretään, että työhyvinvointi ja tuottava liiketoiminta kulkevat käsi kädessä, eivätkä eri latuja. People & Culture -tehtävissä työskentelevillä ihmisillä pitää olla ymmärrystä liiketoiminnasta: heidän tulee tunnistaa, miten he voivat omalla asiantuntijuudellaan auttaa yritystä menestymään. HR-ammattilaisten pitäisi pystyä ennustamaan tulevaisuutta datan perusteella, eikä ainoastaan katsomalla peräpeiliin.

Koronamyrskyn jälkeen on tärkeää tarkastaa, missä kunnossa kunkin työntekijän kestävä työkyky on. Muita olennaisia asioita syksyn to-do-listalle: yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen, livekohtaamisten järjestäminen mahdollisuuksien mukaan – ja saatujen arvokkaiden koronaoppien integroiminen käytäntöön ja kulttuuriin.

Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen muistuttaa meitä empatiataitojen tärkeydestä post-korona-maailmassa. Kun ihmiset ja tieto liikkuvat vapaammin, altistuminen erilaiselle ajattelulle on väistämätöntä – mutta empatia on valinta. Voimmekin oivaltaa, että vaikka toinen on kanssasi eri mieltä, hän voi silti olla oikeassa. Mitäs jos priorisoimmekin keskustelun, emmekä oikeassa olemista?

Toivomme siis kaikille turvallisia, avoimia, aitoja ja myötätuntoisia kohtaamisia. (Ja jos törmäät pullon henkeen, käytä kolme toivomustasi viisaasti.)

Petri Charpentier

Julkaistu: 08/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
HR-viesti 2/2024

HR viesti



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »