Hyvinvointi
Johtaminen (etätyö, hybridityö)

Yli 80 HR-päättäjää arvioi: Näin etä- ja hybridityö muuttavat työhyvinvointia

Etä- ja hybridityö on vaikeuttanut organisaatioiden kykyä seurata ja tukea hyvinvointia. Hyvinvoinnin tukemisen tärkeyteen on herätty korona-aikana, ja vain kolmasosa vastaajista piti nykyisiä toimenpiteitä toimivina ja riittävinä.

Tutkimus toteutettiin Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen Strategy Fieldwork -kurssin osana ja sen toimeksiantajana oli suositun HeiaHeia for Workplaces -palvelun kehittäjä Habito Health Oy. Kyselyyn osallistui HR-päättäjiä yli 80 eri kokoisesta ja useiden toimialojen yrityksistä, jotka työllistävät yhteensä lähes 200 000 työntekijää. Raportti on ladattavissa maksutta toimeksiantajan sivulta.

Ei paluuta entiseen - uusia ratkaisuja tarvitaan

Noin 75% tutkimukseen osallistuneista HR-ammattilaisista arvioi, että koronan myötä etä- ja hybridityön käytänteet ovat muuttuneet pysyvästi. Jatkossa etätöitä tullaan tekemään selkeästi aiempaa enemmän.

Etä- ja hybridityö on toisaalta vaikeuttanut yritysten kykyä seurata ja tukea hyvinvointia. Yli kahdeksan kymmenestä HR-ammattilaisesta arvioi, että hyvinvoinnin seuraaminen on vaikeutunut ja lähes yhtä moni on kokenut myös työhyvinvoinnin edistämisen aiempaa haasteellisemmaksi. Vain kolmasosa vastaajista piti nykyisiä toimenpiteitä riittävinä ja toimivina vastaamaan etätyöajan haasteita. Työpaikoille on syntynyt akuutti tarve uudenlaisille hyvinvoinnin seuranta- ja toimenpidemalleille.

Panostuksilla on saavutettu vaikuttavuutta

Etätöissä hyvinvointia ovat haastaneet mm. kokemus yksin puurtamisesta ja yhteisöllisyyden puute, huono ergonomia sekä liikkumattomuus ja työn sekä vapaa-ajan sekoittuminen.

Joka kuudennessa työpaikassa muuttuneisiin olosuhteisiin on reagoitu lisäämällä investointeja. Kuitenkin enemmistö yrityksistä on investoinut hyvinvointiin korona-aikana aiempaa vähemmän ja noin kolmasosassa investointien määrä on säilynyt ennallaan.

Tutkimus paljasti yhteyden hyvinvointibudjetin ja työhyvinvointitoiminnan toimivuuden välillä. Yritykset, joissa oli korkeampi hyvinvointibudjetti, arvioivat kykynsä seurata ja tukea työntekijöiden hyvinvointia paremmaksi kuin vähemmän investoivissa yrityksissä. Tulevaisuudessa lähes joka kolmas yritys arvioi kasvattavansa hyvinvoinnin tukemiseen käytettävää summaa.

Mitä tulevaisuuden hyvinvointiratkaisuilta odotetaan

Tutkimuksen perusteella moni organisaatio on herännyt henkilöstön hyvinvoinnin tukemisen tärkeyteen korona-aikana.

Kun työyhteisö on hajaantunut etäkonttoreille ja toimistolla vietetään tulevaisuudessakin entistä vähemmän aikaa, nousi ylivoimaisesti tärkeimmäksi kriteeriksi hyvinvointiratkaisun tasapuolinen saatavuus kaikille työntekijöille.

Toinen merkittävä arviointikriteeri oli yhteisöllisyyden tukeminen. Yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden puutteen on havaittu eri tutkimuksissa haastavan hyvinvointia etätyössä. Tulevaisuuden työhyvinvointiratkaisuilta odotetaankin tukea ja apua haasteen ratkaisuun.

Tärkeiksi kriteereiksi mainittiin myös työyhteisön toiveet ja mielipiteet sekä sopivuus mahdollisimman isolle osalle työntekijöistä työnkuvasta riippumatta.

Yli puolet vastaajista arvioi teknologian roolin lisääntyvän tulevaisuudessa.

Tutkimuksen löydökset näkyvät vahvasti jo nyt

HeiaHeian toimitusjohtaja Olli Iso-Mustajärvi vahvistaa tutkimuksen havainnot: “Yritykset ovat hakeneet aikaisempaa aktiivisemmin uudenlaisia tapoja tukea hyvinvointia. Nyt haetaan erityisesti etätöihin sopivia ratkaisuja yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen. Tämä on näkynyt konkreettisesti HeiaHeia for Workplaces -palvelun kysynnän nopeana kasvuna sekä Suomessa että kansainvälisesti.”

Lisätietoja: www.heiaheia.com/workplaces

Julkaistu: 09/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.