TOIMITUKSELTA

Kestikö pää koronakurimuksen?

Kun korona viimein hiipuu takavasemmalle, suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan uudenlaista työkyvyn johtamista. Etätyö asettaa omat haasteensa esihenkilöille, koska monessa organisaatiossa pitkäksi venähtänyt kotikonttorivaihe on tuonut mukanaan myös ihan uudenlaisia ongelmia. Esimerkiksi mielenterveys on ollut koetuksella meistä monella.

Yhteiskunnankin intresseissä on saada mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenemään. Työterveyslaitos on kehittänyt työelämän mielenterveysohjelman vastaamaan tähän polttavaan tarpeeseen. Syyskuussa julkaistiin tutkimustietoon perustuvat digitaaliset työkalut, jotka on kehitetty yhteistyössä työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa.

Mistä sitten oikein on kysymys? ’Mielenterveyden tuen työkalupakiksi’ nimetty paketti tarjoaa helppokäyttöisiä keinoja ja menetelmiä mielenterveyden tukemiseen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn työpaikkojen arjessa. Työkalupakki on julkaistu TTL:n Mieli ja työ -sivustolla.

Työkalut tarjoavat koko työyhteisölle keinot tukea työkykyä ennaltaehkäisevällä tavalla. Mukana on sekä testin, pelin ja laskurin kaltaisia toiminnallisia työkaluja työyhteisöille että valmennuksia aiheista, joista esimerkiksi esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon ja työsuojelutoimijoiden on tärkeää päivittää osaamistaan.

Työkalupakin saatesanoissa muistutetaan, että työhyvinvoinnista on vastuussa koko työyhteisö. Vaikuttavan muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikkien työpaikan toimijoiden välistä aitoa yhteistyötä ja osaamisen vahvistamista. Ehkä on hyvä muistaa sekin, että emme me etätöissäkään ole yksittäisiä ”saaria virrassa”, vaan osa isompaa kokonaisuutta.

Työpaikoilla on monia keinoja vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä ja työkykyä – mutta tärkeintä lienee huolehtia siitä, että jo ihan työpaikan arkikäytännöt tukevat hyvinvointia. Työn psykososiaalisten riskien arviointi ja hallinta on toki myös jokaisen työpaikan lakisääteinen velvollisuus.

Mielenterveyttä tukevassa työkulttuurissa kysymys ei ole kvanttimekaniikasta, vaan perin arkisista asioista: päivittäisestä vuorovaikutuksesta, ongelmien ratkomisesta yhdessä ja työtapojen kehittämisestä. Yhteinen kahvihetki siellä, ystävällinen sana tuolla. Ihmisen kokoinen työpaikka rakentuu pienistä teoista.

Mielenterveyden tuen työkaluja voi hyödyntää yksitellen täsmätukena tai ottamalla työkalupakki käyttöön pitkäjänteiseen arjen tukeen työyhteisössä. Onkin huomattavasti tehokkaampaa kohdistaa toimenpiteitä työyhteisöön ja tukea työkykyä ennaltaehkäisevästi kuin reagoida jo syntyneisiin ongelmiin yksilötasolla työterveyshuollossa.

Työkalupakin kohderyhmänä ovat suomalaiset työpaikat ja työterveyshuollot. Osa työkaluista on suunnattu esihenkilöille, työsuojelutoimijoille tai henkilöstöhallinnolle, toiset taas vahvemmin työterveyshuolloille, työntekijöille tai johdolle.

Mielenterveyden tuen työkalut helpottavat kuormituksen tai muiden työkykyyn vaikuttavien asioiden puheeksi ottamista. Kun mielenterveyspuhe arkipäiväistyy, haasteisiin on helpompi tarttua ajoissa. Työkaluja kannustetaan kokeilemaan työyhteisössä yhdessä keskustellen.

Työterveyslaitos on myös lähtenyt kokoamaan yhteen laajaa tietopankkia muuttuvasta työstä. Hybridityö, etätyö ja läsnätyö (HELP) -projekti luo kokonaiskuvaa siitä, millaiseksi työelämä muodostuu tulevaisuudessa.

Työn murros on ollut käynnissä pitkään, mutta se kiihtyi koronapandemian myötä. Pandemia pakotti tekemään työelämässä muutoksia etupainotteisesti, jo ennen kuin niistä oli olemassa tutkimustietoa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa työyhteisöt kaipaavat tukea siihen, miten toimintamalleja uudistetaan. Vastaavasti poliittiset päättäjät tarvitsevat tietoa siitä, millaiset puitteet yhteiskunnan tulee tarjota muutokselle.

Työelämässä on tarvetta selvittää, mitä modernin monipaikkatyön vaikutuksista tiedetään tällä hetkellä – ja mitä emme ole vielä hoksanneet edes kysyä.

Petri Charpentier

Julkaistu: 10/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.