Etätöissä tylsistyminen kasvaa mutta hybridi voi tuoda helpotusta

Etätyössä tylsistyminen on kasvanut, läsnätyössä puolestaan työn imu ja työkyky ovat alentuneet koronan pitkittyessä. Pientä helpotusta työelämän poikkeukselliseen tilanteeseen voi tuoda hybridityö. Samoin etätyötä tekevien keskuudessa asuminen muiden kanssa tukee työhyvinvointia. Havainnot ovat Työterveyslaitoksen, Miten Suomi voi? -tutkimuksesta, joka seuraa työhyvinvoinnin kehittymistä korona-aikana.

Seurantatutkimuksen tuoreimmat tulokset vahvistavat kuvaa siitä, miten työhyvinvointi on kehittynyt korona-aikana päättyvän kesän 2021 alkuun mennessä. Kokonaisuutena poikkeuksellinen ajanjakso on koetellut erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointia.

Loppuvuodesta 2019 kesään 2021 alle 36-vuotiaiden työssä tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat kohonneet selvästi, kun 36-vuotiaiden ja tätä vanhempien tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat nousseet vain hieman. Vanhemmassa ryhmässä työn imu ja työkyky ovat jopa kohentuneet vastaavassa ajassa.

Kyynistyminen ja tylsistyminen työssä ovat kasvaneet

”Osalla korona-aikana työn määrä ja kiire ovat voineet lisääntyä, kun taas toisille kuormitus on voinut syntyä työnkuvan kapeutumisesta ja työtovereiden etäisyydestä pitkään jatkuneen etätyön johdosta. Molemmat voivat lisätä kielteisiä kokemuksia työstä ja kielteistä asennoitumista työtä kohtaan. Samalla kuitenkin työssä yhä koetaan selkeästi enemmän myönteisiä tunteita ja innostumista”, erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta arvioi.

Selvin ja haitallisin työhyvinvointimuutos on ollut työssä tylsistymisen yleistyminen. Ilmiö on syytä ottaa vakavasti, ja siihen kannattaa reagoida.

”Erityisesti runsaasti etätyötä tekeville työ on voinut tarjota sekä ylistimulaatiota jatkuvina videokokouksina että alistimulaatiota työpäivien toisteisuutena ja aitojen ihmiskohtaamisten vähäisyytenä. Akuutin koronan jälkeisistä työn järjestelyistä sovittaessa työpaikoilla on hyvä ottaa huomioon, että riittävä määrä läsnätyötä näyttää olevan tärkeää työn mielekkyydelle”, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta muistuttaa.

Aktiivinen yhteydenpito on tärkeää nuorille työntekijöille

Erityisesti nuoret työntekijät tarvitsevat tukea aikana, jolloin työtä tehdään osin etänä, osin läsnä ja osin hybridimallin mukaisesti.

”Erityisesti nuorille työuransa alussa oleville ja uuteen työpaikkaan tuleville kiinnittyminen työyhteisöön on tärkeää. Jatkuva ja pakotettu etätyö tuo tähän omat haasteensa. Tällöin keskiöön nousevat aktiivinen yhteydenpito ja työn myönteisten tulosten näkyväksi tekeminen myös nuorelle työntekijälle itselleen esimerkiksi rakentavan palautteen antamisen kautta. Nuorista muita vastaajia harvempi koki näkevänsä työnsä myönteiset tulokset helposti”, Kaltiainen korostaa.

Hybridityö lisää työn imua ja esihenkilöihin luotetaan

Tutkimuksen osoittamat hyvinvoinnin erot hybridityön ja muiden työjärjestelyiden välillä kesäkuussa 2021 ovat pieniä, eivätkä tilastollisesti merkitseviä. Miten voit? -työhyvinvointitestin laajempi aineisto antaa kuitenkin lisätukea samalle havainnolle: hybridityössä koetaan hieman muita enemmän työn imua ja muita vähemmän työssä tylsistymistä.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, että hybridityössä luotetaan työtovereihin enemmän kuin etätyössä. Samoin esihenkilötyössä on onnistuttu, mikä auttaa koko henkilöstöä.

”Esihenkilöiden hyvinvointi on pysynyt hyvällä tasolla korona-aikana. Se on osaltaan voinut vaikuttaa siihen, että tehtiinpä työtä läsnä, etänä tai hybridinä, luottamus esihenkilöön ja yhteenkuuluvuus työpaikkaan ovat suurta. Etätyön johtamisen mahdollisuudesta kertoo, että etätyötä tehneet kokevat jopa läsnätyötä useammin saaneensa esihenkilöltään tukea”, Hakanen huomauttaa.

Miten Suomi voi? ‑tutkimuksessa tällä kertaa esitellyt tulokset perustuvat kahden kyselyaineiston tilastollisiin analyyseihin. Taloustutkimus on tehnyt Työterveyslaitoksen toimeksiannosta kyselyt, joiden aineistot on kerätty työssäkäyviltä 18–65-vuotiailta suomalaisilta. Samoilta henkilöiltä kerätyssä seuranta-aineistossa on vastaukset noin kuuden kuukauden välein joulukuusta 2019 kesäkuuhun 2021. Vastaajia on 542. Seurannassa on saatu ainutlaatuista tietoa kokemusten kehittymisestä koronaa edeltäneestä tilanteesta ja sen aikana. Lisäksi on kahdesti kerätty satunnaisotos eri vastaajilta. Loppuvuodesta 2019 vastaajia oli 1 567 ja kesällä 2021 heitä oli 1 418. Näin on saatu suuremmalta määrältä tarkempaa tietoa eri vastaajaryhmien, kuten nuorten, tilanteesta tiettynä ajankohtana.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin hankkeen verkkosivuilla:
www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/

Lähde: TTL

Julkaistu: 10/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.