mainos_540

Etätöissä tylsistyminen kasvaa mutta hybridi voi tuoda helpotusta

Etätyössä tylsistyminen on kasvanut, läsnätyössä puolestaan työn imu ja työkyky ovat alentuneet koronan pitkittyessä. Pientä helpotusta työelämän poikkeukselliseen tilanteeseen voi tuoda hybridityö. Samoin etätyötä tekevien keskuudessa asuminen muiden kanssa tukee työhyvinvointia. Havainnot ovat Työterveyslaitoksen, Miten Suomi voi? -tutkimuksesta, joka seuraa työhyvinvoinnin kehittymistä korona-aikana.

Seurantatutkimuksen tuoreimmat tulokset vahvistavat kuvaa siitä, miten työhyvinvointi on kehittynyt korona-aikana päättyvän kesän 2021 alkuun mennessä. Kokonaisuutena poikkeuksellinen ajanjakso on koetellut erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointia.

Loppuvuodesta 2019 kesään 2021 alle 36-vuotiaiden työssä tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat kohonneet selvästi, kun 36-vuotiaiden ja tätä vanhempien tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat nousseet vain hieman. Vanhemmassa ryhmässä työn imu ja työkyky ovat jopa kohentuneet vastaavassa ajassa.

Kyynistyminen ja tylsistyminen työssä ovat kasvaneet

”Osalla korona-aikana työn määrä ja kiire ovat voineet lisääntyä, kun taas toisille kuormitus on voinut syntyä työnkuvan kapeutumisesta ja työtovereiden etäisyydestä pitkään jatkuneen etätyön johdosta. Molemmat voivat lisätä kielteisiä kokemuksia työstä ja kielteistä asennoitumista työtä kohtaan. Samalla kuitenkin työssä yhä koetaan selkeästi enemmän myönteisiä tunteita ja innostumista”, erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta arvioi.

Selvin ja haitallisin työhyvinvointimuutos on ollut työssä tylsistymisen yleistyminen. Ilmiö on syytä ottaa vakavasti, ja siihen kannattaa reagoida.

”Erityisesti runsaasti etätyötä tekeville työ on voinut tarjota sekä ylistimulaatiota jatkuvina videokokouksina että alistimulaatiota työpäivien toisteisuutena ja aitojen ihmiskohtaamisten vähäisyytenä. Akuutin koronan jälkeisistä työn järjestelyistä sovittaessa työpaikoilla on hyvä ottaa huomioon, että riittävä määrä läsnätyötä näyttää olevan tärkeää työn mielekkyydelle”, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta muistuttaa.

Aktiivinen yhteydenpito on tärkeää nuorille työntekijöille

Erityisesti nuoret työntekijät tarvitsevat tukea aikana, jolloin työtä tehdään osin etänä, osin läsnä ja osin hybridimallin mukaisesti.

”Erityisesti nuorille työuransa alussa oleville ja uuteen työpaikkaan tuleville kiinnittyminen työyhteisöön on tärkeää. Jatkuva ja pakotettu etätyö tuo tähän omat haasteensa. Tällöin keskiöön nousevat aktiivinen yhteydenpito ja työn myönteisten tulosten näkyväksi tekeminen myös nuorelle työntekijälle itselleen esimerkiksi rakentavan palautteen antamisen kautta. Nuorista muita vastaajia harvempi koki näkevänsä työnsä myönteiset tulokset helposti”, Kaltiainen korostaa.

Hybridityö lisää työn imua ja esihenkilöihin luotetaan

Tutkimuksen osoittamat hyvinvoinnin erot hybridityön ja muiden työjärjestelyiden välillä kesäkuussa 2021 ovat pieniä, eivätkä tilastollisesti merkitseviä. Miten voit? -työhyvinvointitestin laajempi aineisto antaa kuitenkin lisätukea samalle havainnolle: hybridityössä koetaan hieman muita enemmän työn imua ja muita vähemmän työssä tylsistymistä.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, että hybridityössä luotetaan työtovereihin enemmän kuin etätyössä. Samoin esihenkilötyössä on onnistuttu, mikä auttaa koko henkilöstöä.

”Esihenkilöiden hyvinvointi on pysynyt hyvällä tasolla korona-aikana. Se on osaltaan voinut vaikuttaa siihen, että tehtiinpä työtä läsnä, etänä tai hybridinä, luottamus esihenkilöön ja yhteenkuuluvuus työpaikkaan ovat suurta. Etätyön johtamisen mahdollisuudesta kertoo, että etätyötä tehneet kokevat jopa läsnätyötä useammin saaneensa esihenkilöltään tukea”, Hakanen huomauttaa.

Miten Suomi voi? ‑tutkimuksessa tällä kertaa esitellyt tulokset perustuvat kahden kyselyaineiston tilastollisiin analyyseihin. Taloustutkimus on tehnyt Työterveyslaitoksen toimeksiannosta kyselyt, joiden aineistot on kerätty työssäkäyviltä 18–65-vuotiailta suomalaisilta. Samoilta henkilöiltä kerätyssä seuranta-aineistossa on vastaukset noin kuuden kuukauden välein joulukuusta 2019 kesäkuuhun 2021. Vastaajia on 542. Seurannassa on saatu ainutlaatuista tietoa kokemusten kehittymisestä koronaa edeltäneestä tilanteesta ja sen aikana. Lisäksi on kahdesti kerätty satunnaisotos eri vastaajilta. Loppuvuodesta 2019 vastaajia oli 1 567 ja kesällä 2021 heitä oli 1 418. Näin on saatu suuremmalta määrältä tarkempaa tietoa eri vastaajaryhmien, kuten nuorten, tilanteesta tiettynä ajankohtana.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin hankkeen verkkosivuilla:
www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/

Lähde: TTL

Julkaistu: 10/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

PODCAST
HR-ammattilainen osaamisen kehittämisen keskiössä – näin autat organisaatiota menestymään

PODCAST
Yrityskulttuuri on kuningas

mainos_543
mainos_612
mainos_656
mainos_596
mainos_659
mainos_616



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »