Työympäristö (toimitilat)
Yrityskulttuuri

Ensiluokkainen asiakaskokemus syntyy syvällisestä asiakasymmärryksestä

Hakaniemen sykkeessä sijaitsee Antiloopin vastikään valmistunut Siltasaari 10. Tämä ainutlaatuisessa ympäristössä sijaitseva kohde tarjoaa monipuolista työtilaa ja houkuttelevia, kaiken kattavia palveluita modernin työelämän vaatimuksiin. Kuvassa oikealla Antiloopin Johanna Sarekoski ja vasemmalla Mervi Honkonen.

Hyvä asiakaskokemus on enemmän kuin vain kilpailuetu. Kiinteistösijoitusyhtiö Antiloopille se on sydämenasia, joka heijastuu kaikkeen tekemiseen.

Antiloopilla asiakaskokemukseen panostetaan ja isosti. Tämä merkitsee ennen kaikkea yritysten ja yksilöiden tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin varmistamista. Laajempana tavoitteena on tarjota eväitä parempaan työelämään.

”Asiakaskokemus rakentuu arjessa. Haluamme, että tilojemme käyttäjät tuntevat aina olonsa tervetulleiksi, ja panostamme siksi lämpimiin kohtaamisiin aulapalvelusta alkaen”, kertoo Antiloopin uusi Customer Experience Manager Mervi Honkonen.

Honkosella on vahva tausta asiakaskokemuksen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista. Lisäksi hän on kouluttautunut palvelumuotoiluun, jonka oppeja hän pääsee hyödyntämään vastikään perustetussa roolissa Antiloopilla.

Asiakaslähtöisyys on ihmislähtöisyyttä

Nopeasti muuttunut työelämä on vaatinut toimintaperiaatteiden muutosta myös kiinteistöalalla. Joustavuus on lisääntynyt niin tilaratkaisuissa kuin sopimusehdoissakin, ja vuoropuhelu asiakkaiden kanssa on tiivistynyt.

”Herkkyystaso on selkeästi noussut ja pyrimme havainnoimaan asiakkaidemme tarpeita ja käyttäytymistä erityisesti työntekijöiden näkökulmasta. Nostamalla ihmiset keskiöön voimme tunnistaa merkitykselliset asiat ja kehittää parhaita ratkaisuja paitsi asiakkaillemme, myös tämän päivän hybridityöelämän ja sujuvamman arjen vaatimuksiin”, Antiloopin Associate Director Johanna Sarekoski kuvailee.

Antiloopin uudessa Hakaniemen Siltasaari 10-kohteessa käyttäjälähtöisyys on huomioitu alusta alkaen. Tästä työn ja hyvän elämän keskuksesta löytyy yksilöllisten toimistotilojen ohella POOL-pientoimistoratkaisut, kohtaamistilat sekä työskentely- ja tapahtumatilana toimiva POOL Business Lounge. Kokonaisuutta täydentää laaja kahvila- ja ravintolatarjonta sekä päivittäistavarakauppa.

Asiakasymmärrystä kasvattamassa

’Tunnenko asiakkaani?’ Se on relevantti kysymys asiakaskäyttäytymisen ja tarpeiden muuttuessa yhä tiheämmin. Asiakasymmärryksen merkitys kasvaa siis jatkuvasti. Honkosen mukaan asiakkaan kokemusta kiinteistön tiloista ja palveluista voidaan tarkastella erityisesti asiakkaan kokeman arvon kautta.

”Kiinteistöalalla tilojen toimivuus on hyvin keskeistä, mutta yhtä tärkeää on tilojen vaikutus asiakkaan tunnetilaan ja kokemukseen. Parhaimmillaan tilat tukevat asiakkaan arvoja ja ovat linjassa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin”, hän toteaa.

Antiloopilla tilojen ja palveluiden kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa opitaan, testataan ja iteroidaan yhdessä käyttäjien kanssa.

”Kun tunnemme asiakkaamme, pääsemme myös nopeasti korjaamaan mahdolliset kipupisteet ja kehittämistarpeet. Haluamme tarjota asiakkaillemme monipaikkaisesti heille sopivia ratkaisuja. Vastuullisena kiinteistönomistajana työmme onkin lunastaa asiakaslupauksemme joka ikinen päivä”, Johanna Sarekoski päättää.

Antilooppi on pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöihin keskittynyt kiinteistöomistaja, joka kehittää paitsi kiinteistöjä ja toimitiloja, myös koko ympäröivää aluetta. Antilooppi tarjoaa joustavia ja yrityksen kasvun mukana eläviä toimitilaratkaisuja uuden työelämän tarpeisiin mm. POOL-joustotilakonseptin muodossa.

Teksti: Merja Maukonen

Kuva: Pyry Antero

Julkaistu: 02/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.