TOIMITUKSELTA

Palautumisen paikka

Koronapandemian yhä vain pitkittyessä tarvitaan kaikki keinot käyttöön, jotta väki pysyy työkykyisenä – ja edes jotenkin järjissään. Työterveyslaitoksen toteuttama Mielenterveyden tuen työkalupakki on varmasti askel oikeaan suuntaan.

Syyskuussa 2021 työkalupakki sai kaivatun lisäosan. Uuden palautumislaskurin avulla voi selvittää, tukevatko työpaikan käytännöt palautumista työssä. Laskuri on suunniteltu palautumisen arviointiin ja kehittämiseen työyhteisössä sekä etä- että lähityössä. Sitä voi hyvin käyttää myös osana työpaikan normaalia riskinarviointia.

Työterveyslaitos kertoi joulukuussa, että tähän mennessä laskuria on käyttänyt 186 organisaatiota. Kerätyn datan mukaan yli 90 prosentilla työpaikoista on korjattavaa työpäivän aikaisissa palautumiskäytännöissä. Yli puolella työpaikoista ei ole käytössä esimerkiksi palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä.

Ihan ilman koronaakin on selvää, että etätyöskentely on yleistä myös jatkossa. Nyt on hyvä hetki kiinnittää huomiota kokousten määrään, laatuun, pituuteen ja ajoitukseen ja keskustella tilanteesta työpaikalla.

Palautumislaskuri tuottaa työpaikalle palautteen ja ehdotukset kehittämistoimiksi neljän eri osa-alueen mukaan. Nämä osa-alueet ovat työpäivän aikainen palautuminen, työsidonnaisuuden hallinta kehityskeskusteluiden avulla, työaikoihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet sekä vuorotyön kuormittavuuden vähentäminen vuorosuunnittelulla.

Palautumislaskuria kannattaa kokeilla, jos on yhtään kiinnostunut siitä, mihin omassa organisaatiossa kannattaa panostaa, mikä on kunnossa ja mikä vaatii kehittämistä. Työnantajalla on myös selvä motiivi – ja ihan vastuu – vaikuttaa jo työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen käytäntöihin.

Työterveyslaitoksesta kerrotaan, että laskurin avulla kerättyjen vastausten perusteella työaikoihin pystytään vaikuttamaan hyvin, mutta kehityskeskustelukäytännöissä olisi parannettavaa. Esimerkiksi 43 prosentilla työpaikoista kehityskeskusteluissa ei ole ohjattu käsittelemään työmäärään tai jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.

Joulukuuhun mennessä palautumislaskuria oli käyttänyt 42 sellaista organisaatiota, joissa tehdään vuorotyötä. Niissä 88 prosentilla oli parannettavaa siinä, miten työntekijöitä tuetaan vuorotyöstä palautumisessa. Kehityskohteita olivat esimerkiksi yövuorojen väliset vapaat ja viikkolevon määrä.

Liika kuormitus organisaatiossa näkyy herkästi piikkinä sairauspoissaoloissa. Työterveyslaitoksella on tutkittu myös sairauspäivärahan käytön yksilökohtaista vaihtelua. Saman henkilön sairauspoissaoloja vertailtiin ajankohtina, jolloin henkilö työskenteli eri työnantajasektoreilla tai eri tavoin kuormittavissa ammateissa. Yksi tuoreen tutkimuksen mielenkiintoisimmista kysymyksistä kuuluu, voiko työtä muuttamalla vaikuttaa sairauspoissaoloihin?

Tutkimustulosten valossa työnantajasektori ja työn kuormitustekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin, vaikka vaikutus olisikin pienempi tai jopa vastakkainen kuin aikaisemman näytön perusteella on ajateltu. Myös henkilön nykyisen työn muokkaaminen voi vaikuttaa sairauspoissaoloihin.

Esimerkiksi lyhennetty työaika osasairauspäivärahan käytön yhteydessä on itsessään työn muokkauskeino, joka vähentää täyden poissaolon tarvetta. Sen toteuttamisessa työnantajalla ja työn luonteella vaikuttaa olevan merkittävä rooli, tutkimuksessa todetaan.

Osasairauspäivärahan käyttö on tärkeä keino pidentää työuria, ja sitä olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän. Jatkotutkimusta tarvitaan selvittämään, mistä työnantajasektorin ja työn kuormitustekijöiden vaikutukset sairauspoissaoloihin johtuvat. Monien piirteiden, kuten persoonallisuuden, motivaation ja asenteiden, tiedetään vaikuttavan sekä ihmisen alavalintoihin että sairauspoissaoloihin.

Jatkossa olisi hyödyllistä ymmärtää, miksi tietyissä töissä pystytään hyödyntämään osasairauspäivärahaa paremmin kuin jossain muissa töissä. Tätä kautta osatyökykyä tukevia toimenpiteitä voitaisiin kohdistaa entistä tarkemmin.

Petri Charpentier

Julkaistu: 02/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.