Hyvinvointi

Opas: Päivitä tietämyksesi henkilöstöeduista ajan tasalle

Työnantajien ja työntekijöiden odotukset henkilöstöetuja kohtaan ovat muuttuneet. Digitaalisilla ratkaisuilla haetaan helppoutta ja kustannustehokkuutta. Henkilöstöetujen on myös vastattava työntekijöiden yksilöllisiin tarpeisiin. Henkilöstöetujen käsikirja auttaa päivittämään henkilöstöedut tähän päivään.

Henkilöstöetujen tarjonta on monipuolistunut ja työnantajien odotukset muuttuneet. Muuttuvat olosuhteet herättävät työnantajissa monia kysymyksiä.

”Henkilöstöhallinnon tarpeisiin kehittämämme Henkilöstöetujen käsikirja HR- ja talouspäättäjille Henkilöstöetujen käsikirja HR- ja talouspäättäjille vastaa kaikkiin työsuhde-etuja koskeviin kysymyksiin. Oppaan voi ladata ilmaiseksi käyttöönsä”, kertoo Epassin palvelukehityksestä vastaava Niko Kangasmaa.

Vuonna 2007 perustettu Epassi kokoaa kaikki henkilöstöedut yhteen digitaaliseen palveluun. Sen ansiosta etujen hallinnointi on helppoa ja joustavaa. Epassilla henkilöstöeduista maksetaan käytön mukaisesti, joten hävikkiä ei synny yritykselle eikä työntekijälle. Epassi tukee työnantajia henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin luomisessa.

Työntekijälle Epassi tekee työsuhde-etujen käyttämisen helpoksi puhelimeen ladattavalla sovelluksella. Maksukorttien ja paperisetelien sijaan edut kulkevat kätevästi omassa puhelimessa.

”Epassin palvelut ovat markkinoiden laajimmat. Paikallisen tuotekehityksen ansiosta voimme reagoida nopeasti asiakkaiden kehittyviin tarpeisiin”, Kangasmaa sanoo.

Huomioi talousvaikutukset ja yksilölliset tarpeet

HR- ja talouspäättäjien työn helpottamiseksi kehitetyssä Henkilöstöetujen käsikirjassa kerrotaan parhaat tavat etujen järjestämiseen. Ilmaisessa oppaassa käsitellään Suomessa yleisesti käytettyjä henkilöstöetuja. Opas sisältää tietoa henkilöstöetujen verotuksesta ja maksuvälineiden talousvaikutuksista.

”Henkilöstöetuihin käytetään usein suuri osa yrityksen hyvinvointibudjetista. Etujen käyttöön valitun maksuvälineen kustannusten pitääkin perustua siihen, kuinka paljon etuja todella käytetään”, sanoo Kangasmaa.

Oppaassa käsitellään henkilöstöetuja myös työntekijätyytyväisyyden parantamisessa ja työntekijöiden yksilöllisen hyvinvoinnin tukemisessa. Avainsana on yksilöllisyys.

”Työntekijän persoonallisuus ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, mitkä edut tukevat parhaiten juuri hänen hyvinvointiaan ja palautumistaan. Yksi tarvitsee kovan punttitreenin, toinen hauskan uutuuselokuvan ja kolmas rentouttavan hieronnan. Käsikirjassa neuvotaan, kuinka yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata henkilöstöeduilla”, Kangasmaa kertoo.

Esimerkiksi yleistyvä etätyö tai muut muuttuvat olosuhteet saattavat vaatia henkilöstöetujen sopeuttamista, jotta sekä työnantaja että henkilöstö saavat eduista parhaan hyödyn.

Muuttuviin tarpeisiin reagoitava nopeasti

Yhä useampi työnantaja huolehtii etätyöskentelyn ergonomiasta osallistumalla etätyöpisteiden kalustamiseen. Tämä voidaan hoitaa Epassin ErgoSafella , jolla työnantajat voivat osallistua ergonomiatuotteiden sekä työvälineiden ja -vaatteiden hankintakuluihin osin tai kokonaan.

Ennen koronapandemiaa suosituimpia Epassin työsuhde-etuja olivat lounas- sekä liikunta- ja kulttuuriedut. Pandemian myötä hyvinvointiedut, kuten hierontapalvelut sekä hammashoito ja muut terveyspalvelut, ovat kasvattaneet suosiotaan merkittävästi.

”Näemme selkeän muutoksen siinä, miten työnantajat hallinnoivat etujaan ja millainen rooli eduilla on henkilöstöpolitiikassa. Etuja voidaan muuttaa ja päivittää helposti ja joustavasti kesken vuotta. Joskus nopeat muutokset ovatkin välttämättömiä."

Lataa ilmainen henkilöstöetujen käsikirja ja varmista, että tiedät henkilöstöeduista kaiken mitä vuonna 2022 pitää tietää.

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 03/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.